Hevosala on merkittävä työllistäjä ja hyvinvoinnin edistäjä, joka luo elinvoimaa niin maaseudulle kuin kaupunkeihin. Se tukee paikallista elinkeinoa, lisää matkailua ja tarjoaa monipuolisia liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille.
Hevoset eivät ole vain harrastus – ne ovat osa kestävää maankäyttöä, tukevat luonnon monimuotoisuutta ja vahvistavat ennaltaehkäisevää sekä kuntouttavaa hyvinvointityötä. Hevosavusteiset palvelut tarjoavat vaikuttavan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon mielenterveyden, kuntoutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen, hyödyttäen koko yhteiskuntaa.
Näin alustavat Hippolis, Suomen Hippos, MTK ja SRL hevosalan yhteisen alue- ja kuntavaaliohjelman 2025 Hippoliksen verkkosivuilla.
Mutta millaisena puolueet kokevat hevoselinkeinon, hevosharrastuksen ja hevosen merkityksen kunnille ja alueille? Hevosurheilu kysyi seitsemältä suurimmalta puolueelta neljä kysymystä asian tiimoilta ja sai kaikilta vastaukset.
1 Millaisena puolueenne näkee hevoselinkeinon merkityksen tulevaisuudessa osana kuntien elinvoimaisuutta?
2 Miten varmistetaan hyvinvointia luovan hevoselinkeinon toiminnan edellytykset kuntien maankäyttöpolitiikassa?
3 Miten puolueenne näkee ennalta ehkäisevän hyvinvointityön, kuten hevosharrastuksen, merkityksen suhteessa kasvaviin sotemenoihin?
4 Miten puolueenne näkee eläinavusteisen toiminnan, kuten sosiaalipedagogisen hevostoiminnan, roolin hyvinvointialueiden palvelutarjonnassa? Voisiko se olla esimerkiksi mukana palvelusetelitoiminnassa?
1. Hevosala luo työtä, harrastusmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Hevosalalla on myös merkittävät välilliset aluetalousvaikutukset. Ala pitää yllä maaseutumaisemaa sekä suomalaisten kosketuspintaa luontoon ja maaseutuun. Hevosala on tärkeä myös monien kuntien matkailulle.
2. Keskeisimpiä maallemuuton syitä on kotieläinten, mukaan lukien hevosten, pito. Kunnissa on siksi hyvä tehdä mahdollistavaa maankäyttöpolitiikkaa myös hevoselinkeinon ja -harrastuksen näkökulmasta. Tärkeää on kuntien ja hevosalan yrittäjien vuorovaikutus rakennusjärjestyksiä uudistettaessa. Niissä ei tulisi olla lakia tiukempia vaatimuksia tallinpidolle.
3. Hevosharrastuksella on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja sitä kautta sote-menojen hillinnässä tärkeä rooli. Niin ratsastus- kuin raviurheilu tarjoavat tärkeitä arjesta irtautumisen mahdollisuuksia kaikenikäisille.
4. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on vaikuttava sosiaalisen kuntoutuksen muoto. Sen tulisi olla hyvinvointialueella valikoimassa ennalta ehkäisevänä ja myös korjaavana kuntoutuksen toimintamuotona ja hyödynnettävissä eri tavoin, esim. palvelusetelin kautta. Myös ratsastusterapiaa tulisi voida käyttää mm. fysio-, toiminta- ja psykoterapiassa.
1. Paras tapa varmistaa, että kunnassa on hyvä olla, palvelut toimivat ja tulevaisuus näyttää valoisalta, on, että kunnassa on yrityksiä ja työtä tarjolla. Kotikunnan rooli on olla elinvoiman mahdollistaja. Kokoomus ja kokoomuslaiset valtuutetut työskentelevät joka päivä sen eteen, että kunnissa rakennetaan elinvoimaa omista vahvuuksista ponnistaen.
Hevoselinkeino on perinteinen suomalainen elinkeino. Hevosten pito, hevoskasvatus ja hevosurheilu tarjoavat yhden hyvän mahdollisuuden kunnan elinvoiman rakentamiseen, kun kunnassa mietitään niitä kohteita, joihin kunnassa kannattaa erikoistua.
2. Kunnan, joka haluaa varmistaa hevoselinkeinon tai minkä tahansa muun elinkeinon edellytykset tulee varmistaa, että kunta tekee kaikkensa helpottaakseen yrittäjien ja yritysten ankkuroitumista omalle alueelleen.
Yksikään järkevä investointi ei saa kaatua kunnan kaavoitukseen tai byrokratiaan ja lupaprosessien pitää olla nopeita ja sujuvia. Haluamme, että kunnissa otetaan käyttöön lupaprosessien käsittelyaikatakuu ja että kunnat tarjoavat lupa- ja neuvontapalvelut yrityksille yhden luukun periaatteella.
3. Sekä ihmisen että järjestelmän kannalta parasta on, jos vaivan syntyminen pystytään ennaltaehkäisemään kokonaan. Pitkällä aikavälillä kustannusten kasvua on todella tärkeä hillitä ennaltaehkäisevällä työllä ja palveluiden painopisteen siirtämisellä korjaavista palveluista kohti varhaisemman vaiheen palveluita.
Hevosharrastus toimii monelle tärkeänä terveyttä ja hyvinvointia tukevana harrastuksena ja tarjoaa myös monelle tärkeän yhteisön. Kokoomus tavoittelee sitä, että harrastaminen on helppoa ja siihen on kaikilla mahdollisuus. Erityisesti nuoria tulee tukea liikunnalliseen elämäntapaan ja harrastamisen aloittamiseen. Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen itselleen sopivaan harrastukseen.
4. Yleisellä tasolla haluamme, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa hyödynnetään yrityksiä, yrittäjiä ja järjestöjä aina kun se on järkevää. Tätä tulee edistää erityisesti laajentamalla palveluseteleiden käyttöä.
Hyvinvointialueiden palveluvalikoiman lähtökohtana tulee olla, että menetelmät ovat kustannusvaikuttavia. Olennaista on arvioida erilaisten menetelmien ja hoitomuotojen vaikutuksia ja suhteuttaa niitä muihin vaihtoehtoihin. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa tulee arvioida näillä samoilla kriteereillä, kuin muitakin sosiaalihuollon palveluvalikoimaan tarjolla olevia palveluita. Tällä hetkellä sosiaalihuollon porrasteisuutta ja sisältöohjausta kehitetään sosiaali- ja terveysministeriössä. Asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida sitä, mikä rooli sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla tulisi olla palveluvalikoimassa.
1. Hevoselinkeinolla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan elinvoimaan. Vaikutukset ovat monenlaisia. Ne voivat olla mm. taloutta ja työllisyyttä kasvattavia. Vastaavasti vaikutukset voivat olla kulttuurisia ja sosiaalisia esimerkiksi matkailun, harrastemahdollisuuksien ja erilaisten tapahtumien kautta.
2. Kunta toimii alustana, joka ruokkii alueen elinvoimaa sekä luo puitteita investoinneille ja työpaikoille. Palveluiden yrityksille tulisi olla nopeasti ja helposti saatavilla sekä kattavat yrittäjyyden eri vaiheet. Elinvoimaa luodaan myös maankäytöllä. Toimintaedellytykset voidaan turvata kaavoittamalla ja suunnittelemalla alueita, jotka tukevat hevoselinkeinoa.
3. Ennaltaehkäiseviin ja matalankynnyksen palveluihin panostamalla voidaan hillitä kustannuksia ja parantaa hoitotuloksia vähentämällä ja hidastamalla sairauksien kehittymistä.
4. Ostopalveluiden lisäksi tarvitaan palvelusetelien nykyistä laajempaa käyttöä. Palvelusetelit voivat mahdollistaa asiakkaille joustavuutta ja monipuolisia hoitomuotoja. Hevostoiminnan kaltaiset terapiamuodot voivat olla tärkeä osa henkilökohtaisesti räätälöityä kuntoutusta.
1. Hevostalous on suoraan ja epäsuorasti merkittävä työllistäjä ja lähialueen elävöittäjä. Suomen Ratsastajainliiton mukaan hevosala työllistää maassamme yli 15 000 henkilöä.
2. Harrastusratsastaminen edellyttää sijaintia kohtuullisen lähellä taajamia. Kuntien kasvaessa ja esimerkiksi kaavoituksen muuttuessa on huolehdittava, että jo alueella olevalle hevoselinkeinolle ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Turvallisuus on tärkeä asia, mikä asettaa esimerkiksi liikenteelle rajoitteita. Ympäristönormien jatkuva tiukentuminen ei saa vaarantaa hevoselinkeinoa.
3. Ihmisillä on aina tarve harrastaa. Ihmisen peruskokemuksiin kuuluu eläimien kanssa luonnon helmassa oleminen. Ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti paras vaihtoehto. Mielestämme kaikkia tehokkaita keinoja on pystyttävä hyödyntämään. Ihmisiä on kannustettava ja ohjattava mukaan sellaiseen toimintaan, joka kohentaa heidän hyvinvointiaan.
4. Eläinavusteisesta toiminnasta on selvästi hyötyä monille sitä käyttäville asiakkaille. Mikäli se tuottaa panostuksiinsa nähden selvän hyödyn, sillä pitää olla oikeus kuulua palvelusetelitoimintaan. Esimerkiksi lastensuojelussa ja kuntouttavassa toiminnassa tulokset ovat rohkaisevia.
1. Hevosilla ja niiden eettisellä pidolla on tulevaisuudessakin sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Varsinkin elämysmatkailun ja ainoan oman alkuperäisrotumme suomenhevosen yhteistyö vahvistaa kuntien ja kaupunkien palveluita. Hevoselinkeino kannattaa kytkeä osaksi kunnallisia (ja alueellisia) strategioita.
2. Kaavoituksella. Esimerkiksi juuri avattiin Raumalle kaupungin toimesta ratsastusreitti. Se on vain hevosten ja jalankulkijoiden käytössä ja näin ollen turvallinen. Suomessa myös seutukaupungeissa on tilaa mm. tallitoiminalle. Hevoselinkeinotoimintaa on hyvä tehdä tunnetuksi kuntien virkamiehille ja päättäjille ja kertoa millaisia tarpeita elinkeinolla on kunnissa. Kuntien maankäytössä on tärkeää huolehtia myös elinkeinotoiminnan näkökulmista, koska erilainen yritystoiminta tuo kuntaan osaamista, työpaikkoja ja verotuloja.
3. Eläinavusteinen terapia, eläinten kanssa oleminen ja niiden hoitaminen on todettu hyväksi tavaksi rauhoittaa esimerkiksi levottomia lapsia ja nuoria. Hevosharrastus edistää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja luo sosiaalisia yhteisöjä, mikä voi vähentää terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarvetta.
4. Hyvinvointialueiden tehtävänä on varmistaa, että kaikilla on riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueet voivat hyödyntää myös yritysten ja järjestöjen palveluita. Palvelujen on oltava eettisiä, ja esimerkiksi eläinavusteisessa toiminnassa turvattava eläimen hyvinvointi.
1. Hevonen mahdollistaa monia erilaisia elinkeinoja, kuten matkailua, ratsastustoimintaa ja totta kai terapiatoimintaa. Merkityksen määrä riippuu kuntien ymmärryksestä hevoselinkeinoa kohtaan. Tällä hetkellä ala työllistää noin 15 000 ihmistä.
2. Hevoselinkeinon toimintaedellytyksien varmistaminen lähtee ymmärryksen lisäämisestä. Hevoselinkeino vaatii tilansa ja kunnilta sen huomioimista. Kuntien tulee ottaa huomioon eri vaellusmuotojen mahdollistuminen ainakin omistamillaan mailla: vaellus, moottorikelkkareitit ja hevosvaellukset.
3. Hevosharrastuksen parissa mielihyvästä ja arjesta irrottautumisen kokemuksista nauttii yli 360 000 ihmistä. Hevonen edesauttaa ihmisen hyvinvointia. Ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta auttavat fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Hevonen on reilu kaveri, se ei syrji. Päin vastoin, hevonen auttaa kaiken ikäisiä ihmisiä syrjäytymisen ehkäisyssä.
4. Ilman muuta. Palvelutarjoajat ovat usein pieniä yrityksiä. Hyvinvointialueet voisivat tarjota sosiaalipedagogista hevostoimintaa osana palveluvalikoimaansa.
1. Hevoselinkeinojen vaikutus voi paikallisesti olla merkittävä. Suoran työllistävän ja taloudellisen vaikutuksen lisäksi elinvoimavaikutusta on myös laajemmin alueen pitovoiman kannalta, esimerkiksi harrastusten ja vapaa-ajan mahdollisuuksien kautta.
2. Kaikessa maankäytössä tärkeää on pyrkiä mahdollisimman hyvin yhdistämään erilaisia intressejä. Hevoselinkeinon edellytysten turvaaminen voi tukea myös esimerkiksi kunnan luontotavoitteita, mikä on hyvä tunnistaa päätöksenteossa.
3. Viime kaudella toteutetun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen yksi lähtökohta on kustannusten hallinta ennaltaehkäisyä parantamalla. Ennaltaehkäisyssä laajasti hyvinvointia tukevalla toiminnalla on tärkeä, arvokas roolinsa, jonka arvo on tunnistettava nykyistä paremmin.
4. Eläinavusteisuudella on tutkittuja hyötyjä monien terveysongelmien ja sairauksien hoidossa. Myös hevosavusteiset terapiamuodot tulisi olla mahdollinen osa myös hyvinvointialueiden palveluvalikoimaa. Samaan aikaan on tärkeää huolehtia, että kliinistä hoitoa tarjoavat valvotut ja vahvistetut ammattilaiset.
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.