Useat suomalaiset raviradat ja muut hevostalouden toimijat ovat osanneet hyödyntää EU:n Leader-hankerahoitusta. Hevosurheilu kertoi keskiviikkona 2.11. Keski-Suomen eri hankkeista, niiden avulla toteutetuista harjoitusolosuhteiden parannuksista ja tällä hetkellä mitä todennäköisimmin maan vireimmästä nuorisotoiminnasta.
Keski-Suomen hankkeiden heijastusvaikutuksia on vaikea arvioida. Allekirjoittaneen lehdessä esittämä arvio 800 000 euron kokonaishyödyistä Killerin alueelle on varovainen ja kertoo vasta tähän asti saavutetusta.
Useat suomalaiset raviradat ja muut hevostalouden toimijat ovat osanneet hyödyntää EU:n Leader-hankerahoitusta, eivät suinkaan kaikki.
Aivan liian usein asiasta eri tahojen kanssa keskustellessani saan kuulla erilaisia syitä siihen, miksi kyseiseen hanketyöhön ei juuri kyseisellä alueella kannata ryhtyä. Suomen kielessä on noita syitä hyvin kuvaava sana, veruke.
Leader-raha ei ole EU:n rahaa, se on meidän kaikkien, koko eurooppalaisen yhteiskunnan rahaa. Tuo raha on myös tarkoitettu erilaisiin paikallisia yhteisöjä ja niiden toimintaa parantaviin hankkeisiin.
Hankkeiden on täytettävä muutamia määritelmiä. Paikallisten toimijoiden on itse määriteltävä toiminta ja toteutettava sitä. Mukaan toimintaan on saatava paikalliset yhteisöt, julkiset tahot ja alueen asukkaat.
Hankkeiden on oltava sisällöltään asiaperusteisia, tehtävien asioiden tulee rajautua todellisen toiminnan tarpeen eikä erilaisten organisaatioiden rajojen mukaan. Mitä enemmän toiminta ylittää totuttuja organisaatiorajoja, sen parempi.
Toiminnassa tulee keskittyä oman alueen kehittämiseen luomalla uutta, ei ylläpitämällä vanhaa. Paikallisuudesta huolimatta hankkeiden välillä pitäisi tapahtua oppimista niin muiden Suomen kuin muiden EU-maiden Leader-alueiden välillä. Suomessa alueita on 56 ja Euroopan unionin alueella 2100.
Keski-Suomen uurastajien lisäksi monien muiden alueiden hevosväki ansaitsee suuren kiitoksen aikaansaannoksistaan.
On tärkeää, että oppi hankerahoitusten hakemisesta leviäisi mahdollisimman tehokkaasti. Kyse ei ole vain hakijoiden välisestä osaamisten vaihtamisesta vaan myös siitä, että muut Suomen kaupungin saisivat ymmärryksen siitä, miksi Jyväskylän kaupunki on innolla tukemassa hanketoimintaa juuri hevosalalla.
Suomen raviratojen ja muiden hevosalan tahojen kannattaisi yhdistää voimansa ja palkata yksi henkilö vetämään rahoitushakemusten tekemistä ja seurantaa. Panostus maksaisi itsensä nopeasti takaisin.