Kesän tapahtumissa on juhlatunnelmaa eri tavalla kuin talvella. Kuva: Anu Leppänen
Puheenvuoro

Näkökulma: Ravipäivä on juhlapäivä – tai ainakin sen pitäisi olla

Miten me raviurheilun harrastajina, ammattilaisina tai muina lajin seuraajina näemme oman lajimme ja ravitapahtumamme?

Heidi Jääskeläinen

On vain pakko todeta, että syksy on koittanut viimein toden teolla. Tällä hetkellä luonto näyttää meille parastaan, kun ruska esittelee väripalettinsa eri sävyjä, mutta pian sekin on jo ohi. Jäljelle jää pimeys, märkyys ja kylmyys. Kesäaikakin päättyy pian, kun kelloja käännetään taas lokakuun viimeisenä viikonloppuna.

Syksy on usein myös raviurheilijalle raskaampaa aikaa, sillä kesä, valoisuus ja suurkilpailut ovat ohi ja tulevaisuudessa siintää pitkä pimeä jakso. Talleilla varsat ovat palanneet laitumilta, loimituskausi on alkanut ja työtä on sen puoleen taas enemmän.

Raveissa puolestaan urheilullinen taso, hohto ja tunnelma hukkuvat helposti kuran keskelle, eikä sitä ajatusta aina pelasta edes olemassaan niin hieno eläin kuin hevonen.

Jos valinnanvarana on jäädä lämpöiseen sohvan nurkkaan viltin alle seuraamaan raveja televisiosta tai lähteä paikan päälle, kun keli aiheuttaa jo ulko-oven avauksella halun pysytellä sisätiloissa ja kuraa on joka paikassa, enemmän kuin yhdeksän kertaa kymmenestä valinta on selvä.

Talvella ulkoilmatapahtuman olosuhteet eivät millään ole samat kuin kesällä.

Miten me sitten raviurheilun harrastajina, ammattilaisina tai muina lajin seuraajina näemme oman lajimme ja ravitapahtumamme? Silloin, jos kaikista kovinkin raviurheilulle sielunsa menettänyt henkilö toteaa katsovansa ravit mieluummin kotona, on ravitapahtumassa jotain pielessä. Suomi on pitkä maa ja etäisyydet voivat olla pitkiä, mutta sekin on huolestuttavaa, jos raveissa ei käydä edes omalla lähiradalla.

Sosiaalinen media on tuhonnut ihmisten tarpeen pitää huolta ihmissuhteistaan kasvotusten, eikä toisten lajissa mukana olevien henkilöiden näkeminen ole enää riittävä syy lähteä paikan päälle raveihin. Ihmiset miettivät yhä tarkemmin, mihin he käyttävät aikaansa, ja kilpailu vapaa-ajasta on jo nyt kovaa. Sen takia ihmiset olettavat ja vaativat saada enemmän vastiketta ajalleen.

Raviratojen taloustilanne on tällä hetkellä hankala, mutta myös pienen budjetin ratkaisuja yleisön kiinnostuksen herättämiseksi olisi mahdollista tehdä, jos mielikuvitusta vain on riittävästi.

Jokainen voikin miettiä, mikä saa juuri sinut lähtemään paikan päälle raveihin tai miksi juuri sinä jäät ravipäivinä mieluummin kotiin. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta usein jo omat ajatukset voivat olla valaisevia.

Usein on puhuttu, että ravit ovat tv-laji ja lähetykset ovat niin hyviä, että niistä on parempi ja helpompikin seurata lähtöjä. Eihän tv-lähetyksen ja paikan päällä seuraamisen tarvitse kuitenkaan sulkea toisiaan pois, vaan tilanne voisi toimia nimenomaan päinvastoin.

Paikan päällä ravien seuraamisen pitäisi voida tehdä arjesta juhlaa.