"En koe, että olisin tässä ilman Teivoa. Jos ravirata olisi aikanaan rakennettu johonkin muualle, en välttämättä olisi koskaan päätynyt hengaamaan ravikeskuksen kupeeseen ja päätynyt sitä myöten alalle", Lähteenmäki sanoo.
Teivon ravikeskuksen läheisyydessä kasvanut Lähteenmäki vietti lapsena paljon aikaa raviradan ympäristössä, jossa raviurheilu tuli osaksi arkea. Jo ala-asteikäisenä hän teki ensimmäisiä työkeikkojaan Teivon raviradalla apupoikana 1970-luvun loppupuolella. Kiinnostuksesta kasvoi nopeasti elämäntapa, ja peruskoulun jälkeen työt veivät mukanaan.
Jo armeija-aikana hän oli päättänyt, että haluaa tehdä uransa raviurheilun äänityöläisenä.
"Olen tehnyt välillä myös Ylelle muita lyhyitä juttuja, mutta ravit ovat aina vetäneet puoleensa. Työssä viihtyminen on tärkeää, kun miettii, kuinka suuren osan elämästään ihminen käyttää työntekoon."
Vuosien mittaan Lähteenmäestä kasvoi yksi Suomen tunnetuimmista raviäänistä. Samalla hän oli mukana uudistamassa raviselostuksen tyyliä aikana, jolloin lähtöjä alettiin selostamaan aiempaa monipuolisemmin aina lähdöstä maaliviivan yli pelkkien sijoitusten luettelemisen sijaan.
Vuosikymmenten jälkeenkin Lähteenmäki ajattelee, että hyvän raviselostuksen tärkein tehtävä on välittää kuulijalle mahdollisimman tarkka kuva kilpailun tapahtumista ja ylläpitää tunnelmaa.
"Vaikka ihminen katsoisi lähtöä selin rataan, hänen pitäisi pystyä muodostamaan selostuksen perusteella kuva siitä, mitä milläkin hetkellä tapahtuu."
Työ on vienyt Lähteenmäen monille raviradoille, mutta ikimuistoisimmat hetket ovat silti syntyneet hänen kotiradallaan Teivossa.
Lähteenmäen ensimmäiset muistot Teivon Kuninkuusraveista vievät aikaan, jolloin ravit olivat valtava kansanjuhla. Samoihin aikoihin järjestettiin Teivossa muitakin suurtapahtumia, kuten UET Grand Prix, jonka kaltaiset tapahtumat keräsivät niin paljon yleisöä, että ravikeskukseen rakennettiin lisäkatsomoita, jotta kaikki halukkaat mahtuivat mukaan katsomaan. Myös tavalliset Teivon tiistairavit vetivät yleisöä tavalla, jota on nykyään vaikea kuvitella.
"Jos samana päivänä yritti varata ravintolasta pöytää tiistairaveihin, ei sellaista enää saanut."
Lähteenmäki muistelee myös, kuinka alueella valmentautui parhaimmillaan lähes 200 hevosta, joita valmensivat omissa yksiköissään valtakunnan kärkivalmentajat. Yksiin kilpailuihin saattoi kerralla lähteä Teivosta 20-30 hevosta.
"Maailma muuttuu, ja sen ymmärtää. Mutta jos voisin antaa nykyajan ohjastajille mahdollisuuden kokea sen tunnelman, mitä Teivossa oli 1900-luvun puolella, tekisin sen ehdottomasti."
Vuonna 1978 Teivossa järjestettiin ensimmäiset Kuninkuusravit. Ne olivat samalla ensimmäiset Kuninkuusravit, jotka nuori Lähteenmäki näki paikan päällä.
"En ollut koskaan kokenut mitään sellaista. Se ihmismäärä ja tunnelma olivat jotain aivan uutta. Se oli maagista!"
Vuosikymmenten varrelta nousee kuitenkin yksi kuninkuusravimuisto muiden ylitse. Vuoden 2011 Kuninkuusraveissa Seppo Suurosen valmentamat Villihotti ja Tuokkolan Touho päätyivät kolmen osamatkan jälkeen täsmälleen samaan yhteisaikaan kuninkuuskilpailussa.
"Siinä piti kaivaa ihan sääntökirja esiin, että saatiin ratkaistua ravikuningas. Se oli aikamoista, kun kaikki vain odottivat tulosta kuumeisesti."
Vuosikymmenten aikana kertyneet muistot tekevät myös tämän kesän Kuninkuusraveista Lähteenmäelle tavallista merkityksellisemmät Teivo-yhteyden kautta. Vaikka hän on selostanut uransa aikana lukemattomia suurkilpailuja, tuntuvat kotiradalla järjestettävät Kuninkuusravit yhä erityisiltä.
Lähteenmäen mukaan Kuninkuusravit ovat yksi Suomen ainutlaatuisimmista urheilutapahtumista, jotka kokoavat vuodesta toiseen yhteen suomalaisia.
"Kunkkarit ovat paikka, jossa ihmiset tapaavat toisiaan vuodesta toiseen. Siellä on käsittämätön ihmismeri, huippu-urheilua, festivaalitunnelmaa ja jännittäviä hetkiä. Samalla suomenhevonen vetää puoleensa hevosihmisiä, ja voittajasuosikkeja aletaan spekuloida jo hyvissä ajoin ennen kilpailuja. Kolmen osamatkan aikana voi tapahtua mitä vain, kuten 2011 kävi."
Viime vuosina Lähteenmäkeä on ilahduttanut myös seuraava seikka.
"On ollut hienoa nähdä, että järjestäjäpaikkakunnilta on tullut taas enemmän paikallisia nuoria mukaan katsomoihin."
Kuninkuusravit järjestetään nyt 15 vuoden tauon jälkeen Teivossa, jonka Lähteenmäki näkee parhaimmillaan juuri suurten tapahtumien näyttämönä.
"Teivo on kuin tehty tällaisille suurtapahtumille. Alue on avara, eikä suuri väkimäärä tunnu ahtaalta. Uskon, että täällä nähdään yhdet kaikkien aikojen hienoimmista Kuninkuusraveista!"
Lähteenmäki toivoo viikonlopulta ennen kaikkea onnistumista niin kilpailujen kuin järjestelyjenkin osalta. Samalla hän pääsee näyttämään koko Kuninkuusravien yleisölle paikan, joka on hänelle kaikkein tärkein.
"Teivo merkitsee minulle ihan valtavasti. Täältä olen saanut työn, yhteisön ja oikeastaan koko elämäni suunnan."
Veera Auvinen
Kuninkuusravien viestintäkoordinaattori