Irmeli Lehtioksa täyttää 70 vuotta 22.1. Vääksyssä. Viitasaarelta lähtöisin oleva Lehtioksa oli nuorena voimistelija, voitti piirinmestaruuksia ja kuului jopa olympiavalmennettavien rinkiin. Voimistelun rinnalla kulki kaiken aikaa hevoset ja Erkki Ahokas oli hänen merkittävin oppi-isänsä. Lopulta voimistelu jäi, hevoset eivät.
Koko kansan tietoisuuteen Lehtioksa nousi Charme Asserdalin hoitajana, ja nyt puhutaan todella koko kansasta, ei vain ravikansasta. Ympäri maailman legendaarisen tamman kanssa kiertänyt Lehtioksa nostettiin julkisuudessa esiin tärkeänä osana hevosen menestystä. Jälkikäteen on helppo nähdä, että hänen saamansa julkisuus auttoi hevostenhoitajien arvostusta.
Jos hän oli uranuurtaja hevostenhoitajana, oli hän sitä myös ohjastajana. Vuonna 1984 hän aloitti myös ammattivalmentajana, piti kuuden hevosen pikkutallia Vermossa ja Lahdessa maaseututallia.
Voi huoletta väittää, että hän oli sitä harvalukuista joukkoa, johon tuolloin suhtauduttiin ohjastajana, ei naisohjastajana. Tätä vahvisti esimerkiksi arvostetun kansainvälisen ohjastajakilpailu Johannes Frömming Rennenin kakkostila Olle Goopin takana. Lehtioksan käsissä tiedettiin pysyvän vaikeatkin hevoset ja se osaltaan lopetti hänen valmentajauransa 90-luvun alussa. Tallin hevosmateriaali ei ollut kilpailukykyistä.
”Usein minulle tuotiin hevonen vähän kuin sen viimeisenä mahdollisuutena.”
Hän jätti raviurheilun ja kouluttautui ihmisiä ja eläimiä hoitavaksi homeopaatiksi ja myöhemmin LogoArt -taideterapeutuksi ja -kouluttajaksi. Näitä töitä hän tekee edelleen.
”Raveja seuraan sen verran, että tiedän Massimo Hoistin ja Jockas Ritan.”