Juhani Mäkinen täyttää 17. syyskuuta 80 vuotta. Hevoset tulivat elämään vahvemmin mukaan aikuisiällä, kun ensin laitettiin elämässä peruspilarit kohdilleen. Löytyi puoliso, hankittiin työ ja rakennettiin talo.
”Eläimistä olen aina ollut kiinnostunut, ja niiden parissa olen tykännyt jo nuorena poikana touhuta”, Mäkinen aloittaa.
”Kummisedällä oli työhevosia, ja hänen perässään sitä oppi itsekin paljon. Vaikka olen ollut pienestä pojasta saakka hevosten kanssa tekemisissä, niitä laitettiin omaan pihaan vasta, kun saatiin tärkeämmät asiat kuntoon.”
Mäkisellä ja hänen perheellä on ollut kovia hevosia. Viulan-Vilaus on niistä kovin. Se voitti vuonna 1987 Derbyn ja Pikkukunkun, ja edellisenä vuonna Satakunta-ajon. Meriiteiltään se nousee ykköseksi, mutta hyviä ovat olleet muutkin.
Tristan oli äärettömän nopea, Vinrick porskutti varsinkin uransa alkupuolella vahvasti, ja Viulan Voitto otti vuonna 2024 peräti 13 voittoa. Juhani Mäkinen antoi sen poikansa Petrin (Mäkinen) puolisolle Alli Vähäniitylle syntymäpäivälahjaksi.
Juhani Mäkinen on edelleen hurjan kiinnostunut raviurheilusta. Se tuo eläkeläisen arkeen sisältöä.
”Muutama hevonen on nimissäni, mutta toiminta on pientä ja enemmän tässä ollaan jo seuraajan kuin valmentajan roolissa. Meleko Makkee on kilpaillut tänä vuonna, ja pärjäillytkin mukavasti. Se on perheelle mukava harrastehevonen. Tamman kanssa ei otetan mitään stressiä eikä paineita, mutta kunhan vähän touhutaan hevosen kanssa.”
”Läppäriltä katson raveja joka ilta. Lapset ja lapsenlapset ovat tässä ympärillä. Ja harjoitusrata ihan vieressä. Hevosia pääsee näkemään aina kun haluaa”, Mäkinen päättää.