Matka raveja seuraavasta opiskelijasta ensin keittiökalustetehtaan hankintapäälliköksi ja sitten 20 hevosen tasaisesti menestyvän tallin täysipäiväiseksi keulakuvaksi on hujahtanut nopeasti.
"Tuntuu, että just oli 40", Matias Salo sanoo. "Jotenkin ravivalmentajan elämä on hektistä, kun on koko ajan mietittävää ja mennään kohti seuraavaa tavoitetta."
Kesän alussa hän viettää niin ikään tasavuosiin ehtivän puolisonsa Piian kanssa "satavuotisjuhlia". Ajan kulumisen Matias sanoo huomaavansa paitsi peilistä, myös käytännön viisauden lisääntymisenä.
"Vaikka olen pitänyt itseäni aina rationaalisena ihmisenä, tietynlainen iän tuoma lisä siihen mitä ja miten kannattaa tehdä, on karttunut kokemuksen myötä", Salo analysoi. "Mieleltään sitä on kuitenkin lapsenmielinen, aika laillakin."
Nuoruudessaan Salo harrasti laajalti yleisurheilua, ja voitti kuulantyönnössä piirinmestaruuden.
"Aika läjä tuli mitaleita kerättyä", Salo naurahtaa.
Jo kymmenvuotiaana hän kävi jokaikiset torstairavit Kouvolassa, jonka johtokuntaan hän nykyään kuuluu. Hän piti ravien tunnelmasta, mutta katseli kaihoisasti varikkoalueelle. Toisella kymmenellä sinne tulikin omaa seurattavaa, kun eno antoi 10 prosentin osuuden hevosesta.
"Sitten hommasin tietysti oman hevosen ja joskus 16-vuotiaana ajoin ravikortin. Hevonen oli Jolly Foal, joka teki heti selväksi, että tämä ei ole kauhean yksinkertaista hommaa."
Kyseessä oli tamma, joka vahvisti Salon näkemystä hänen tulevien kilpahevostensa sukupuolesta.
"Tein vaan päätöksen, että hevoset saavat olla pääsääntöisesti ruunia ja miksei joku orikin", 17 ruunan ja 3 oriin treenari sanoo.
Hän nimeää elämänsä hevoseksi Glenwoodin ja määrittelee sen tallin kulmakiveksi.
"Se oli ensimmäinen hevonen, joka hommattiin Ruotsista ja jolla päästiin ajamaan parempia lähtöjä. Silloin tällöin voitettiinkin", Salo lisää. "Siitä hevosesta alkoi lisäksi kimppapöhinä, ja sen jälkeen kimppoja on sitten ollutkin."
Glenwood 11,6a viettää nykyään eläkepäiviä entisen hoitajansa luona noin 10 kilometrin päässä Salon tallilta ja voi hyvin. Tyttäret Aada ja Aino ajoivat sillä ravikortinkin.
"Aada ottaa isoa roolia tallin päivittäisessä tekemisessä ja vaikka Aino on opiskellut ja tehnyt töitä muuallakin, hänkin on osittain mukana tallihommissa."
Aiemmista kausista nuorentuneen iittiläistallin tästä sesongista Matias Salo odottaa vähintäänkin mielenkiintoista.
"Meillä on monta starttaamatonta hevosta. Mielenkiintoisia on useampia, miltä voi odottaa asioita kesällä ja syksyllä. Starttimäärät voivat jäädä pikkuisen aikaisempaa pienemmiksi, mutta toivotaan vastaavasti, että tulisi onnistumisia. Tavoite on ajaa kesän mittaan paljon rahaa omistajille. Potentiaalia siihen on."