Pelkosenniemeltä maailman maineeseen ponnistanut hevosmies hätkähtää itsekin kuullessaan kunnioitettavan lukeman.
”Tuntuu aivan hullulta. Siis nimenomaan se luku. Kun asiaa ei ajattele suuremmin, niin ei tunnu missään, mutta lukuna se on hurja”, Perttunen pyörittelee.
Lajilegendan urapolun suurimmat hetket on puitu jo useaan otteeseen, mutta pieni kurkistus menneisyyteen on aina paikallaan. Hevosista erityisesti oman perheen Ponnetar sekä tämän tytär, vuoden 1981 ravikuningatar Hipo alustivat tien tähtiin. Myöhemmässä vaiheessa seppeleitä kahmineet Saran Salama ja Suven Sametti vankistivat lappilaislähtöisen ikiliikkujan nimen kappaleeksi suomalaista ravihistoriaa. Raviurheilijan kultaisen ansiomerkin hän sai vuonna 2021.
”Kyllähän Ponnetar oli se avainhevonen tässä kaikessa, siitä kaikki alkoi. Se tamma on vaikuttanut vuosikymmenten ajan myös noiden meidän omien menestyshevostemme sukutauluissa. Täytyy mainita myös Vipo, joka oli Ponnettaren tytär. Omien valmennettavien ulkopuolelta mieleen nousee ainakin Viulan-Vilaus ja Hovi-Meeri. Niiden kanssa tuli hyviä onnistumisia isoissa ikäluokkalähdöissä.”
Lämminverisistä maininnan saa luonnollisesti Einarsin.
”Pääsin ajamaan sillä kuudessa tai seitsemässä eri maassa, joten hevosen merkitys oli minulle tosi iso. Sen kanssa voitin muun muassa Kriteriumin ja Suur-Hollolan, sekä paljon muita suuria lähtöjä.”
1980-luvun alkupuolella Lahden seudulle asettuneen Tapsan aktiivisuutta voi vain ihailla, sillä oman ravitalliarjen lisäksi mies toimii myös lainaohjastajan roolissa. Siinäpä temppu, joka jää monelta seitsenkymppiseltä tekemättä.
Mistä tämä kaikki into oikein pursuaa?
”Sanotaanko näin, että peruskunto on edelleen aika hyvä. Viimeiseen kymmeneen vuoteen ei ole ollut oikein mitään erikoista takapakkia, ja olen pystynyt urheilemaan viikoittain säännöllisesti. Sulkapallo on pysynyt mukana vuosikymmenet, ja vaikka vauhti on vähän hidastunut, niin refleksit ja jaksaminen ovat ihan hyvällä tasolla. Varmasti nämä lajit tukevat myös tietyllä tavalla toisiaan.”
Vaikka vanhoja on mukava muistella, niin käännetään katseita myös tulevaan. Perttusen valmennuslistalla on tällä hetkellä yli 50 kauranpurijaa, eikä tahti tunnu laantuvan lainkaan: pikemminkin päinvastoin. Eläköityminen ei ole käynyt vakavasti mielessäkään.
”Vakavasti sanottuna se ei ole tullut vielä mieleen. Ainoastaan sellainen on käynyt mielessä, että hommaa pitäisi vähän helpottaa ja järkevöittää nimenomaan kilpailemisen näkökulmasta. Pitäisi pyrkiä keskittymään tiettyihin lähtöihin, ettei kulkisi ihan joka paikassa. Ei tässä kuitenkaan olla enää teinipoikia, joten maalaisjärkeä tarvitaan. Valmennettavia on tullut vähän lisää, ja tallissa on oikeasti mielenkiintoisia hevosia. Kyllä minä sellaisesta innostun edelleen”, Perttunen hehkuttaa.
Uutta virtaa antoi myös Rata auki -televisiosarjassa esiintyminen. Tekeminen oli sen verran luonnollista, että mikäli Orimattilassa aika käy pitkäksi, niin tyhjiötä voisi täyttää vähintäänkin harrastajateatterin leivissä.
”Se oli aivan mukavaa, vaikka keskittyminen ei aina täysin riittänyt. Asiaa ei ole koskaan tutkittu, mutta kyllähän minulla on 110-prosenttisesti ADHD, mitä olen siitä lukenut. Kuvaushommat menivät ehkä vähän vasemmalla kädellä, mutta hauskaa oli. Olen saanut paljon positiivista palautetta ympäri Suomen.”
Tykkään miettiä, miten hevosia saisi aina vain paremmiksi, ja otan uutta tietoa avosylin vastaan.Tapio Perttunen
Jo lapsuusvuosina esiin noussut terve uteliaisuus kantaa edelleen.
”Tykkään miettiä, miten hevosia saisi aina vain paremmiksi, ja otan uutta tietoa avosylin vastaan. Olin tehnyt tätä hommaa jo pitkään ja pärjännytkin aivan mukavasti ennen kuin teimme Team Jokimaan kanssa retken Åke Svanstedtin tallille. Hän vaikutti silloin vielä Axevallassa. Tuo reissu avasi silmäni toden teolla. Tuli tunne, että eihän tässä tiedä mistään mitään. Suhtaudun siksi kaikkeen uuteen avoimen uteliaasti.”
Merkkipäiväänsä hän viettää töiden merkeissä.
”Kuusikymppisiäkään ei juhlittu sen kummemmin, mutta Jokimaan porukka halusi viime lauantaina muistaa ravien jälkeen, joten siinä oli juhlaa ihan tarpeeksi. Ei kai tässä muuta, painetaan täysillä eteenpäin”, Tapsa heittää tuttu pilke silmäkulmassa.
Katso alta kuvakavalkadi Tapio Perttusen uran varrelta.