Nina Fagerström kuvailee Horse Show´ta Suomessa ainutlaatuisena tapahtumana.
”Saadaan olla ylpeitä ja onnellisia, että meillä on tällainen tapahtuma. Sillä on kuitenkin World Cup -status, joten se on tosi arvostettu kisa. Nyt sitä parannetaan vuosi vuodelta, ja sinne tulee paljon oheisohjelmaa esteratsastuksen rinnalle, mikä on yleisön kannalta mielenkiintoista”, Fagerström sanoo.
Hän on osallistunut Horse Show´hun ratsastajana mutta myös nuorten hevosten kilpailun koeratsastajana.
”Esteratsastajan näkökulmasta se on hieno tapahtuma, kun sinne tulee kansainvälisiä huippuratsastajia hyvien hevosten kanssa.”,
Fagerström hyppäsi ensimmäistä kertaa Horse Show´ssa Gibridillä, joka oli hänen koulukaverinsa hevonen.
”Silloin oli Baltic cup -niminen kisa, se oli varmaan vielä Hartwall-areenalla. Gibrid myytiin heti sen jälkeen Maikel van der Vleutenille, joten se oli näyteikkuna sille hevoselle ja se pääsi suureen maailmaan.”
Fagerström muistaa vielä, kuinka ainutlaatuista oli käydä lapsena katsomassa kilpailua ja nähdä huippuhevoset ja -ratsastajat.
”Se oli iso juttu, että sinne pääsi myös itse kilpailemaan. Se oli ainutlaatuinen fiilis.”
Erityisesti mieleen ovat jääneet vuodet, kun hän kilpaili Talentin ja Mousen kanssa.
”Kun voitin Mousen kanssa perjantain 150-aikaluokan, olihan se mieletön fiilis. Totta kai myös menestys ja sijoitukset Talentin kanssa 160-luokissa olivat myös erityisiä.”
Hevosetkin tunsivat kotiyleisön kannustuksen.
”Talent ei ollut ehkä kaikkein skoupikkain hevonen ja pärjäsi luonteensa ja yrittelijäisyytensä ansiosta. Mutta se tunsi yleisön tuen ja mä tunsin sen suorituksessa. Sillä oli aina muutama sentti lisää kropassa venyvyyttä Helsinki Horse Show´ssa kuin mitä muissa kilpailuissa. Koin kotiyleisön edessä kilpailemisen positiivisena asiana.”
HIHS on edelleen Fagerströmin vuoden kohokohta, ja hän on jälleen tulossa helmikuussa nuorten hevosten koeratsastajaksi.
”Tykkään olla siellä, se on aivan ihana tapahtuma. Siellä näkee, miten paljon ihmiset nauttivat siitä. Olen tapahtuman suuri fani!" Fagerström toteaa.
Ensiesiintyminen päättyi hylkäykseen
Jone Illi on HIHS:n kestomenestyjä. Hän kilpaili siellä ensimmäistä kertaa vuonna 2017, kun hän osallistui Amateur Tourin 80 cm luokkaan ponilla Mara.
”Oli aika jännittävää, kun muistelee. En ollut silloin ratsastanut kuin vuoden verran”, Illi kertoo.
Ensimmäinen esiintyminen HIHS-areenalla päättyi hylkäykseen.
”Minulla tuli kielto linjan ekalle esteelle. Tulin uudestaan ja hyppäsin koko linjan uudestaan. Sitten puhallettiinkin pilliin”, Illi nauraa.
Seuraavana päivänä hän ratsasti jo nollaradan, mutta aika ei riittänyt sijoitukseen. Suhtautuminen HIHS:iin on muuttunut vuosien varrella.
”En ollut varmaan ikinä kuullutkaan Horse Show´sta ennen kuin menin sinne ensimmäistä kertaa. Nyt viimeiset vuodet se on ollut aina vuoden kohokohta.”
Erityisesti kaksi viimeistä vuotta ovat jääneet mieleen. Viime vuonna tuli voitto viiden tähden 140-luokassa ja useita muita sijoituksia 140–150-luokissa.
”HIHS-viikko on kokonaisuudessaan tosi speciaali. Kaikki kokoontuvat sinne, näkee paljon ihmisiä ja pääsee tapaamaan huippuratsastajia.”
Erityistä kiitosta saa suomalaisyleisö.
”Yleisö tekee siitä erityistä, kannatus on kohdillaan. Se on muutenkin tosi tunnelmallinen areena”, Illi kertoo.
Kari Nevalalla on pitkä kokemus HIHS:sta niin kilpailijana kuin valmentajana.
”Horse Show on meille lajin kannalta elintärkeä kisa. Se on aina ollut ja on edelleen kosketuspinta isoon urheiluun”, Nevala sanoo.
Kilpailu ei ole merkityksellinen vain suomalaisille huippuratsastajille vaan kautta linjan amatööritasolta lähtien.
”Jo amatööritasolla näkee, kuinka haluttua on päästä hyppäämään niihin olosuhteisiin. Siellä saa hypätä samassa kilpailussa suurten tähtien kanssa.”
Ensimmäistä kertaa Nevala itse kilpaili Horse Show´ssa 80- ja 90-luvun taitteessa. Ratsuna oli Jukka Rantasen omistama Vilora, jolla hän kilpaili HIHS:ssa kahtena vuonna. Yksi sijoituskin tuli sunnuntain 145-finaalista.
”Se oli varsinkin siihen aikaan hyvin iso juttu, kun siellä meni kansainvälisiä isoja nimiä, ja taso oli niin erilainen kuin mihin meillä oltiin totuttu.”
Nevala oli ensimmäinen suomalainen, joka onnistui voittamaan Horse Show´n avoimen luokan vuonna 1997. Hevosena oli Delandfee ja Messukeskuksen yleisö räjähti suomalaisen menestyksestä.
”Se oli kova juttu, vaikka se oli vain lauantai-illan 140-luokka.”
Seuraavan vuoden 1998 maailmancupin finaalissa Nevala hyppäsi kaikki kolme päivää, ratsuina Delandfee sekä Big Capitol.
”Paikalla olivat kaikki huiput ja heidän ykköshevosensa, se teki siitä tietysti vielä kovemman jutun. Ja mukana olivat kaikki maanosat.”
Finaaliajoilta radat ovat muuttuneet. Esteet eivät ole niin massiivisia ja tiukat enimmäisajat ovat muuttaneet teknisyyttä. Välit jotka silloin aiheuttivat ratsastajille päänvaivaa, olisivat nyt selkeitä eteenpäin ratsastettavia välejä.
”Myös värimaailmaltaan esteet ovat muuttuneet haaleammiksi. Pelataan paljon optiikalla ja ilmavuudella, jotta saadaan pudotusherkkyyttä.”
Vaikka Nevalan rooli on siirtynyt hevosen selästä valmentajaksi maanpinnalle, hän nauttii saadessaan olla tapahtumassa mukana.
”Monet tavoitteet asetetaan sinne ja monien ratsastajien kanssa työskennellään sitä kohti. Se on monelle ratsastajalle yksi kauden päätavoitteista. Kaikki lähtevät sinne mielellään. Se on monelle näytön paikka, kun on paljon yleisöä ja se on tunnelmaltaan hyvä kisa.”
Kaikki ratsastajat haluavat menestyä nimenomaan Horse Show´ssa.
”Horse Show on paljon enemmän kuin vain yksi kisa muiden joukossa, muut kisat ovat kisoja HIHS:in joukossa”, Nevala toteaa.
Kouluratsastaja Siiri Kyrö kilpaili Horse Show´ssa 2023 ja 2024 hevosellaan Kyrö Hot Flow.
”Kilpailu on myös kouluratsastajalle ainutlaatuinen. Suomessa ei ole kauheasti kansainvälisiä kilpailuja ja Horse Show´n ilmapiiri on erilainen. Yleisö on lähempänä, tunnelma on kutkuttavampi ja yleisöä on enemmän kuin yleensä”, Kyrö kertoo.
Suomalaisille kouluhevosille ei ole mahdollisuuksia harjoitella HIHS:n kaltaisia olosuhteita, mutta mahdollisuuden saatuaan Kyrö halusi sinne kilpailemaan.
”Kun ratsastaa areenaan sisään, nousukatsomot antavat erilaisen tunteen. Se televisioidaan ja siellä tuntee yleisön paineen ja kuulee puheensorinaa, joten on erilaista ratsastaa kuin normikilpailuissa. Se tuo hyvällä tavalla extraa ja positiivista jännitystä.”
Myös Kyrö Hot Flow virittäytyi ja terävöityi tunnelmasta hyvällä tavalla. Horse Show on tärkeä myös kouluratsastukselle, sillä katsojissa on myös kouluratsastuksen ystäviä.
”Minusta olisi tärkeää, että kouluratsastus säilyisi ohjelmassa. Totta kai ulkomailta on haastavaa tulla tänne, mutta on se aina hyvä, jos saamme edes joitain ratsastajia mukaan. Kouluratsastukselle on lajina tärkeää olla näkyvillä myös siellä.”
Horse Show´ssa on kokeiltu erilaisia show-tyyppisiä koululuokkia, jotka saavat ihmisiä katsomoihin, mutta myös Grand Prix´n vapaaohjelmat ovat suosittuja.
”Ne ovat katsojaystävällisiä myös niille katsojille, jotka eivät ole lajin sisällä.”
Kyrö muistelee olleensa aikoinaan mukana Idols-tyyppisessä nuorten hevosten kilpailussa, joka järjestettiin väliaikaohjelmana.
”Siellä oli aina joku julkkis tuomaroimassa ja yleisö sai huutoäänestää. Sellaista ei varmaan enää voisi tehdä, mutta olimme siellä niiden nuorten hevosten kanssa, ja yleisö sai tömistää ja huutaa kovaa. Se joka sai eniten ääntä katsomosta, voitti tittelin. En tiedä, miten siihen pystyimme, mutta se oli hauskaa”, Kyrö nauraa ja kertoo olleensa mukana ohjelmassa useampana vuonna.
Erilaiset rennommat koulukilpailukonseptit saavat häneltä kannatusta, mutta hän toteaa, että kaikille hevosille ne eivät sovi, vaan osallistumista tulee aina puntaroida hevosen hyvinvointia ajatellen.
Kevään Horse Show´sta Kyrö odottaa erityisesti tanskalaisen Daniel Bachmann Andersenin klinikkaa.