Pitkät voittoputket ovat raviurheilussa äärimmäisen harvinaisia, sillä lajin luonteeseen kuuluvat tilanteiden nopeat muutokset ja odottamattomat tapahtumat.
4-vuotias shetlanninponi Wernexa on toistaiseksi onnistunut välttämään kaikki karikot, ja statistiikka hakee vertaistaan. Ihmemaan Hupakko tehtaili viime vuonna uransa alusta 11 peräkkäisen voiton putken, kunnes koki ensimmäisen tappionsa. Eerika Koskenvallan taiten laittelema Wernexa, kavereiden kesken Matsku, laittoi kuitenkin yhdellä paremmaksi 18.6. Oulussa, joten ponimaailman osalta Äimärautiolla kuultiin historian siipien havinaa.
Lähes kaiken poniraviurheilun saralla saavuttanut Koskenvalta on itsekin ihmeissään suojattinsa lahjakkuudesta.
”Välillä meinaa ihan unohtaa, että se on tosiaan vasta nelivuotias”, Koskenvalta muistuttaa.
”Tämä on ehdottomasti poikkeuksellinen yksilö. Se keskittyy ravipaikalla ihan eri tavalla kuin kotioloissa, mikä on noin nuorelle ja kokemattomalle ponille harvinaista.”
Palataan hetkeksi ajassa reilu puoli vuotta taaksepäin. Wernexan omistaja-kasvattaja Veera Marttila otti tuolloin yhteyttä Seinäjoen suuntaan, ja suuret pyörät alkoivat pyöriä toden teolla.
”Veera tarjosi tätä viime vuoden lopulla, sillä hän opiskeli itse eri kaupungissa, eikä ponin treenaamiseen jäänyt aikaa. Toki tuollainen starttaamaton ja hyväsukuinen nuori tamma kiinnosti, joten kävin koeajamassa sitä Juuassa.”
Heti kun se lähti liikkeelle, se tuntui ihan miljoonalta.Eerika Koskenvalta
4-vuotias tamma
Voittanut kaikki uransa 12 starttia
Ennätykset 2.42,5aly, 2.48,3ly
Omistaja ja kasvattaja Veera Marttila
Kilpailuoikeuden vuokraaja Eerika Koskenvalta
Valmentaja Eerika Koskenvalta
Jo koeajolenkki paljasti urallaan yli 200 voittoa saavuttaneelle ohjastaiturille paljon hyviä asioita.
”Heti kun se lähti liikkeelle, se tuntui ihan miljoonalta”, Koskenvalta ihastelee.
”Ei siitä mennyt kuin pari päivää, kun liisasin tamman, ja se muutti sitten tammikuussa meille. Pari kuukautta ajettiin peruskuntoa, ja jokaisella lenkillä kasvoi ajatus siitä, ettei tällaista ole minulla vielä koskaan aikaisemmin ollut.”
Uran ensimmäinen startti päättyi voittoon kotiradalla Seinäjoella, ja sen jälkeen vauhti on vain kiihtynyt. Poni on parantanut ennätystään miltei jokaiseen starttiin, ja kukaan ei tarkalleen tiedä, missä rajat oikeasti menevät.
Mikä sitten tekee Matskusta niin hyvin kilpaponin?
”Kokonaisuus”, Koskenvalta toteaa kryptisesti.
”Se on lahjakas, elämäniloinen ja sillä on kultainen kilpailupää. Tamma on tosi nopea oppimaan, ja vaikka se on välillä hieman turhan innokas ja hätäinen, siinäkin tapahtuu koko ajan kehitystä.”
Tinkimätön työmoraali puskee esiin myös kotitreeneissä, vaikka mukaan mahtuu myös nuoren iän mukanaan tuomaa eläväisyyttä.
”Se on aina yhtä innoissaan lähdössä lenkille. Matsku on aivan mahdoton työntekijä, ja kotona sitä saa aika paljon toppuutella. Se on eläväinen kaveri, joka saattaa välillä ilotella ja pomppia kärryjen edessä. Siksi vähän yllätyttiin, kun ensimmäisessä startissa saatiin voittoloimi, ja tamma pysähtyi loimituksen ajaksi paikalleen kuin vanha tekijä. Ravipaikalla se keskittyy niin hyvin.”
Tulevaisuuteen katsotaan luonnollisesti positiivisin mielin, mutta silti jalat maassa.
”Ponikunkkarien Pikkuprinsessa voisi olla mahdollinen, mutta katsotaan nyt, miten ponin ennätys tuosta kehittyy. Toki myös Ponikriterium kuuluu suunnitelmiin, mutta mennään askel kerrallaan ja toivotaan, että poni kehittyy startti startilta.”
Eerika Koskenvallalla on käynnissään viimeinen A-ponivuosi, ja huhtikuussa täysi-ikäisyyden rajan saavuttanut seinäjokinen ajaa tällä hetkellä kuin hurmiossa. Tämän kauden voittoprosentti on liki 50, ja lujaa menee myös valmennusrintamalla, sillä hän pitää hallussaan valmentajaliigan kärkipaikkaa voittojen määrässä mitattuna.
”Vuosi on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin, ja nythän tässä on vasta kiivain kesäaika alkamassa. Nautin täysillä tästä viimeisestä A-ponivuodesta, ja olen myös mukana C-korttikurssilla, joten siirtyminen isompiin hevosvoimiin tapahtuu sitten ajan kanssa”, Koskenvalta suunnittelee.
Ai niin, lukija jäi varmasti miettimään, mistä tulee Wernexan lempinimi Matsku?
”Sitä oli kutsuttu Vertiksi, mutta kun kyseessä on tamma, niin ei se näyttänyt minusta yhtään Vertiltä. Alettiin sanoa sitä ensin Matamiksi, mutta se muuntui ajan saatossa Matskuksi.”