Hevosasetuksen muutokset voimaan ehkä toukokuussa 

1.1.2026 voimaan astuneessa hevosasetuksessa todettiin muutostarpeita liittyen aasien sosiaalisiin suhteisiin, pihattoihin ja siirtymäaikoihin. Uusi lausuntokierros järjestettiin 2.2.–2.3. Tämä lausuntokierros on nyt tehty, asetuksen pitäisi tulla voimaan 1.5. tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

Asetuksen tultua tammikuussa jo voimaan huomattiin, että siinä vaadittiin asioita, jotka ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa.

Hyvinvointiasetus edellyttää esimerkiksi, että hevosella on seuranaan toinen hevoseläin, ja aasilla nimenomaan toinen aasi. Aaseja ei Suomessa kuitenkaan ole riittävää määrää ja kummastusta herätti myös, että aasin oma jälkeläinen ei kelpaisi seuraksi, jos tämä jälkeläinen olisi hevosen ja aasin risteytys muuli tai muuliaasi.

Lisäksi pihaton kiinteää pohjaa koskevaa vaatimusta on nyt esitetty lievennettäväksi: jatkossa riittäisi, että pohja on kuiva, tasainen ja asianmukaisesti kuivitettu. Sen ei tarvitsisi olla kiinteä, minkä tulkitaan tarkoittavan, että se on betoniin valettu.

Samalla korjattaisiin puutteita siirtymäsäännöksissä esimerkiksi ryhmäkarsinoiden tilavaatimuksissa. Asetukseen ehdotettiin lisättäväksi siirtymäaika ryhmäkarsinoiden, kuten tamman ja varsan yhteiskarsinoille. Määräys astuisi voimaan 1.1.2031. Myös terminologiaa täsmennettäisiin. Ehdotus on, että uusien ja rakennettavien sekä peruskorjattavien tallien ja pihattojen osalta käytettäisiin termiä pitopaikka eikä talli. Tällöin asetuksen voimassa ollessa peruskorjattavaan tai rakennettavaan pitopaikkaan sovellettaisiin asetusta siitä alkaen, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.

Viimeisellä lausuntokierroksella ilmeni muitakin muutostarpeita, tulokulmat vaihtelivat lausujasta riippuen. Lausujat ovat kiinnittäneet huomionsa muihinkin kuin muutoksenalaisiin asioihin.

”Lausunnot tietysti saivat koskea mitä aihetta vaan asetuksessa, mutta tässä muutoksessa keskityttiin nyt niihin kysymyksiin, mitkä olivat muutoksen kohteena. Toki kaikki huomiot käytiin läpi ja niitä hyödynnetään esimerkiksi Ruokaviraston antaman ohjeistuksen tarkentamisessa”, MMM:n valmisteleva virkamies Terhi Simonen-Jokinen kertoo.

Hevosalan toimijat ovat tällä viimeisellä lausuntokierroksella korostaneet alan huonoa jamaa. Lisäksi he ovat korostaneet heikkoa kannattavuutta ja sitä, mitä alati kiristyvät vaatimukset alalle käytännössä merkitsevät.

Erittäin kattavan lausunnon on laatinut uusi yhdistys Suomen Hevostalliyrittäjät, joka haluaakin, että sitä jatkossa kuunnellaan tämäntyyppisissä säädösvalmisteluhankkeissa.

Kaikkiaan lausujia on 40, joista 14 yksityishenkilöitä. Viimeksimainittujen lausuntoja MMM ei julkista, ellei lausuja sitä erikseen ole pyytänyt.

MMM:n hankeikkunasta löytyvät kaikki julkaistut lausunnot sekä asian taustaa.

Seuraavaksi ehdotuksen sisällölle odotetaan virkajohdon hyväksyntää, jonka jälkeen se menee poliittisten ryhmien ja poliittisen johdon hyväksyntään. Sen jälkeen se etenee käännettäväksi, laintarkastukseen ja edelleen aikanaan valtioneuvoston istuntoon. Aikatauluarvio voimaantulolle on tällä hetkellä 1.5. tai sen jälkeen.

Simonen-Jokinen toteaa, että kussakin kierroksessa menee oma aikansa ja että myös muutoksia saattaa ilmaantua.  

Muutoksen voimaantulosta tiedotetaan MMM:n tiedotteella.