Varsana Suvin Soturin jalat eivät tahtoneet kantaa – "Alettiin kutsumaan sitä Forrest Gumpiksi"
Suvi Perttunen jaksoi uskoa kasvattivarsaansa, vaikka epäilijöitäkin oli. ”Moni ihmetteli, että kannattaako tuota pitää hengissä. Että ei noista jaloista tule koskaan mitään.”
Nelivuotias Suvin Soturi avasi voittotilinsä viime sunnuntaina Mikkelissä. Ykkössija irtosi oriin uran toisessa startissa sitkeän juoksun päätteeksi johtavan rinnalta.
Suorituksessa ei sinänsä ollut mitään erityisen ihmeellistä. Toki hevonen joutui juoksemaan raskaalla juoksupaikalla, josta se sinnikkäästi rymisteli ensimmäisenä maaliin. Kovaluontoinen suomenhevosori, sitä ei käynyt kiistäminen.
Suvin Soturin luonteessa on kuitenkin poikkeuksellista lujuutta.
Ori syntyi kesäkuussa 2017. Kasvattaja Suvi Perttunen kertoo, että synnytys itsessään sujui ilman ongelmia, emä Suvin Säihke on kokenut konkari. Vaikeudet alkoivat kuitenkin heti, kun varsa oli saatu maailmaan.
Vastasyntyneen jalat näyttivät hurjilta.
”Etenkin etujalkojen jänteet kiristivät kovasti. Jalat olivat ihan vinksallaan.”
Varsa ei myöskään alkanut juomaan kunnolla, minkä takia se kuivui nopeasti ja samalla yleiskunto heikkeni dramaattisesti. Vuorokauden ikäisenä huonokuntoinen suomenhevosvarsa kiidätettiin Orimattilan hevosklinikalle.
”Se oli aivan henkihieverissä”, Perttunen huokaa.
Hänen täytyi nopeasti päättää, mitä varsan kanssa tehdään, sillä sen selviäminen näytti hyvin epävarmalta.
Päätös oli lopulta kuitenkin helppo.
”Sanoin, että totta kai me yritetään.”
Orimattilan klinikalla todettiin, että jos Perttunen hoitaisi ja ruokkisi varsan iltaisin ja öisin ja klinikanväki päivisin, selviäminen olisi vielä käytännössä mahdollista. Syöttää pitäisi puolentoista tunnin välein, ja lisäksi varsa tarvitsisi plasmaa kuivumisesta aiheutuneeseen vasta-ainepuutokseen.
Elämänhalua varsalla tuntui olevan. Kun se nostettiin heinäpaalin päälle ylettääkseen emänsä nisälle, se alkoi ahnaasti imemään. Noin neljässä päivässä yleiskunto oli kohonnut sen verran, että voitiin käydä toisen merkittävän ongelman kimppuun: jalka-asentojen.
Jalkojen tukemisessa keksittiin hyödyntää muovisia vesiputkenpätkiä. Putkea lämmitettiin ja se muotoiltiin pikkuvarsan jalan ympärille sopivaksi. Koko komeus käärittiin niin, että näytti siltä, kuin varsalla olisi ollut jaloissaan suuret, liki kainaloihin ulottuvat kipsit.
”Se joutui tietenkin kävelemään ihan suorin jaloin, joten me alettiin kutsumaan sitä Forrest Gumpiksi.”
Videolta on nähtävissä, miltä jalka-asentojen korjaaminen käytännössä näytti:
Etujalkoja käärittiin muoviputkiin muutaman kuukauden ajan. Takajalkojen suoristamiseen riitti lyhyempi aika, sillä niiden asento oli alusta asti hieman parempi.
Perttunen kertoo, että fiksu varsa oppi pian, kuinka ikävän käärimisoperaation saattoi yrittää välttää, tai ainakin tehdä ihmisille hankalammaksi. Se tunnisti äänestä, milloin Perttusen auto ajoi tallin pihaan, eikä käynyt sitten enää makaamaan.
Maassa makaavalle varsalle muoviputkien asentaminen oli käynyt tuosta vain, mutta tiukasti pystyssä pysyvälle ei niinkään.
”Varsa rupesi nukkumaan seisten. Saatoin odottaa tallin pihassa kolmekin tuntia, että se kävisi maahan.”
Usein avuksi tarvittiin useampi ihminen. Yksi piteli varsaa paikoillaan, yksi asetteli jalan oikeaan asentoon ja yksi kääri. Tämä toistettiin kerran, joskus kaksikin kertaa päivässä.
Lisäksi jalkojen asentoa tuettiin liimakengillä. Sairaskengityksiin erikoistunut kengittäjä Timo Alanko on ollut Suvin Soturin elämässä mukana siitä lähtien kun se oli neljän päivän ikäinen, ja kengittää hevosta edelleen.
Vaikka akuutti hätä onkin jo ohi. Ensimmäisen elinvuosi oli otettava erityisen varovasti, mutta hiljalleen Suvin Soturista on kasvanut näyttävä suomenhevonen. Nyt sen jalat ovat suorat ja vahvat, jopa poikkeuksellisen.
”Paremmat kuin monella muulla niin sanotusti normaalilla hevosella”, Perttunen kehaisee.
Kun Suvin Soturi sitten Mikkelissä meni ja voitti, Perttunen joutui pyyhkimään silmänurkkiaan. Jo oman selviytyjävarsan näkeminen radalla, kilpavarusteissa ja elämänhaluisena, tuntui uskomattomalta.
”Sillä on niin paljon luonnetta ja uskon, että sen takia se jäi henkiin. Se halusi elää.”
Ori on liisattuna Talli Onnen Soturit -kimpalle, jossa on mukana kolmisenkymmentä Perttusen ystävää ja tuttavaa. Kimppa perustettiin, kun oriin valmentaja Tapio Perttunen vihjasi, että tallin hevosia olisi myös myytävä.
”Sanoin, että tätä ei myydä, ei missään nimessä.”
Lue Hevosurheilun perjantain 16.4. nelivuotisteemasta, mitä kuuluu ikäluokan muille suomenhevoslupauksille.
Hevosurheilu palvelee sekä printti- että digiversiona.
Digilehden voi lukea missä päin maailmaa tahansa. Kätevästi digilehteä lukemaan pääsee lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta. Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.
Tilaa lehti täältä.