Kouluratsastaja Maria Pyykönen on maajoukkuevalmentaja Rien van der Schaftilta omaksunut ajatuksen, jossa ratsastuskerta on yksi soljuva kokonaisuus, jossa asioissa ja vaatimuksissa edetään rauhassa ja portaattomasti sen mukaan, miltä hevonen tuntuu.
Kenttäratsastaja Tuija Rosenqvist jakaa verryttelyn kahteen osaan: lämmittelevään hölkkäilyyn ja lajikohtaiseen verryttelyyn.
Esteratsastaja Niclas Aromaa taas valmistelee esteverryttelyn jo edellisenä päivänä.
Saksalainen ratsuttaja on käsite. Uwe Hannöver on sellainen. Nuoren oriin tullessa asiakkaalta taloon, Hannöver käy läpi tsekkilistansa. Ensimmäisenä hän katsoo rakenteen, etenkin jalka-asennot ja kaviot, koska ne joutuvat estehevosen ammatissa koville. Seuraavana tulee laukka. Siitä näkee hyvin suoraan selän toiminnan ja voi päätellä hypyn voimakkuuden.
Mitä täysihoitotallin pitäjille kuuluu?
Ihanaa, kun jouluna oli näin vähän pyhiä”, toteaa porvoolaisen PR-tallin yrittäjä Riitta Lahtela-Mällinen. Yksityistallin pitäminen ei ole helppoa, ainakaan taloudellisesti.
Yrittäjälle pyhät tarkoittavat käytännössä sitä, että työntekijät ovat lakisääteisillä vapailla, eli yrittäjä hoitaa itse tallin. Ei Lahtela-Mällinen toki lausahdustaan sillä mielellä sano, etteikö työntekijä olisi ansainnut vapaitaan, mutta kolikon kääntöpuoli tarkoittaa omaa venymistä.
Ypäjällä ei järjestetä tänä vuonna Finnderbyä eikä kansainvälisiä kilpailuja, mutta isoimmat kansalliset painottuvat sinne. Kansainvälisesti Suomessa kilpaillaan ensi kaudella kolmesti: ensin Lempäälässä kahta tähteä kentässä, sitten esteillä kahta Aino Mastersissa ja lopuksi viittä Helsinki Horse Show´ssa. Mitä muuta uutta ja jännittävää kilpailukalenterissa on luvassa?
Ostajille on myyty puheissa kilttejä, rauhallisia ja terveitä hevosia harrasteratsuiksi. Myyntipuheet, toiveet ja todellisuus eivät ostajien mielestä ole kohdanneet ja nyt kymmenen pettynyttä ostajaa on lähtemässä asianajaja Antti Linnan avulla nostamassa joukkokannetta myyjää vastaan.
Ei tässä tietenkään vielä kaikki.
Kerromme, miten petoaidasta saa turvaa.
Larva-Jussilan tila Ilmajoella sijaitsee alueella jossa tuon tuosta saadaan havaintoja suurpedoista, etenkin susista.
Tilalla asuu kymmeniä hevosia, ja useita varsoja syntyy vuosittain sekä omiin että vieraiden omistukseen. Tilaa miehensä Ari Takanevan kanssa pyörittävä Riikka Takaneva kertoo, että susien pihakäyntejä ei ole heillä vielä havaittu, mutta riskit niille ovat kasvaneet viime vuosina.
Sitä, kuinka paljon voltteja suurpedon hyökkäyksen torjuminen tarvitsee, on mahdotonta sanoa, mutta Riistakeskuksen toimittamassa paimenessa on 11 joulea.
”Olen itse sitä kokeillut, enkä halua koskea toiseen kertaan", SusiLIFE-hankkeen suunnittelija Jaakko Alalantela kertoo.
Ratsastaja, lue uusi, muhkea keskiviikkolehti. Se on tehty juuri sinulle.
Tilaamaan pääset täältä