Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta nykypäivän hevoskaupassa? – ”Keväällä ostajia on enemmän ja syksyllä taas vähemmän”

Hevosten ostaminen ja myyminen voivat olla prosesseina hyvin vaihtelevia. Netti on täynnä erilaisia myyntisivustoja, ja lisäksi hevosen voi ostaa tai myydä ilman julkista myyntiäkin..Tapani Raunio on tehnyt pitkään hevoskauppaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Hänen mukaansa hevoskauppa on muuttunut vuosien aikana niin, että nykyään hevosista on saatavissa sähköisesti dokumentteja, kun ennen oltiin vain puheiden varassa.Raunio näkee, että hevosten kysyntä vaihtelee vuodenajan mukaan.”Keväällä tarjonta on pienempää, kun kaikki haluavat ajaa itse hevosillaan kilpaa kesän, ja syksyllä puolestaan tarjonta on suurempaa. Ostajien kohdalla asia on päinvastoin, kun keväällä ostajia on enemmän ja syksyllä taas vähemmän. Tämä on ollut selkeä havainto vuosien aikana, että kysyntä ja tarjonta menevät tällä tavalla ristiin”, Raunio kertoo.”Sanoisin, että starttihevoselle on hyvin kysyntää, enkä ole siinä huomannut eroa aikaisempiin vuosiin verrattuna tänäkään keväänä. Kun löytyy sopiva hevonen, sen saa myytyä äkkiä eteenpäin.”.Eniten kyselyitä Rauniolle tulee 4–5-vuotiaista lämminverisistä ruunista.”Voisi sanoa, että lähestulkoon kaikki kyselevät juuri 4–5-vuotiasta ruunaa. Tammoja kysellään puolestaan todella vähän. Jos on kymmenen ostajaa, heistä yksi voi sanoa, että myös tamma kelpaisi. Se on totaalisen iso ero, ja pitkään mentiin niin, ettei tammaa huolinut kukaan.”Rauniolle tarjotaan eniten hevosia, joita ei haluta enää itse pitää. Niistä Raunio karsii suoraan noin 80 prosenttia. Hän ei halua myydä hevosta asiakkaalle, jos ei itse pidä hevosta kiinnostavana.Hevosen hintaan vaikuttaa Raunion mukaan eniten juuri sen hetken starttivalmius, ja se, että hevonen on kilpaillut koko ajan. Jos hevosella on taukoa, se aiheuttaa usein levottomuutta, ja sille halutaan tietää syy. Silloin mahdollista loukkaantumishistoriaa voidaan selvitellä pitkäänkin.”Hevosen hinnan yläpää on hyvin häilyvä, ja hyvästä hevosesta ollaan valmiita maksamaan hyväkin hinta. Keskimäärin hevonen, joka ostetaan Suomeen toisesta maasta, on noin 10 000–20 000 euron välistä. Ääripäitä sekä huippuhevosen että vaatimattomamman tason ostajia on niitäkin, mutta vähemmän”, Raunio näkee.Raunio on tuonut Suomeen paljon myös kylmäverisiä Ruotsista ja Norjasta.”Jos ostajalla on aikomus ostaa hevonen, niin mielestäni ei ole väliä, minkä rotuinen se on. Kylmäverisellä pääsee usein nopeasti starttiin, ne ovat suhteellisen terveitä ja kestävät kilpailemista. Kylmäveriset ovat pelastaneet monta lähtöä Suomessa, ja kysyisin vain, minkälaisia lähtöjä täällä ajettaisiin ilman kylmäverisiä”, Raunio näkee.Hevoskaupan yhteydessä hevosille tehtävät ostotarkastukset Raunio näkee tavallaan ongelmallisina. ”Ostotarkastuksissa selviää hevosen juuri sen hetken tilanne, mutta siitä puuttuu kokonaan muutama olennainen asia, kuten esimerkiksi koko hoitohistoria. Jos vertaa autokauppaan, siellä autoista on saatavissa kaikki tiedot, milloin on vaihdettu öljyt, milloin jarrupalat ja milloin mitäkin. Miksei samanlainen tietokanta voisi toimia myös hevosten kohdalla, mistä selviäisi ainakin hevoselle tehdyt operaatiot?” Raunio miettii..Otto Salojensaari on tehnyt hevoskauppaa vuosikymmenien ajan, ja hänen kauttansa on kulkenut monia huippuhevosia, varsinkin suomenhevosia. Tämän hetken tilanteen hän näkee hevoskaupassa kuitenkin hankalana.”Minun aikanani ei ole ikinä ollut näin huonoa tilannetta”, Salojensaari näkee. ”Hyviä starttihevosia haluttaisiin ostaa, mutta niitä ei ole myytävänä. Ennen myös tarjottiin enemmän starttihevosia ja kaikenlaisiakin, mutta tänä päivänä ei enää tarjota ainakaan hyvää hevosta, ja ne ovat harvinaistapauksia, jos saa hyvän suomenhevosen ostaa.””Ihmiset pelkäävät maailmantilannetta, eivätkä halua tai uskalla laittaa rahaa kiinni hevoseen. Ennen hevosen sai myytyä viikossa tai kahdessa ja välillä nopeamminkin, mutta nykyään ei ole edes kyselijöitä. Aikoinaan jopa päivässä saattoi tehdä monta kauppaa, mutta nyt tallissa on esimerkiksi ollut reilut neljä kuukautta 3-vuotias suomenhevonen, josta mielestäni tulee huippuhevonen, mutta ei vain löydy ostajaa.”Salojensaari arvioi, että ostajakunta on muuttunut vuosien aikana, ja moni entisajan kova kauppamies on nukkunut jo pois. .Hyvästä hevosesta ei anna ikinä liikaa, kun sen ostaa, mutta kun annat huonosta hevosesta tuhannen, se on kaikki liikaa.Otto Salojensaari.”Nykyihminen on vähän malttamaton, ja pitäisi olla sellaisia hevosia myyntiin, joilla pääsisi heti starttiin. Hevosenpito maksaa niin paljon tänä päivänä, ja senkään takia ihmiset eivät jaksa odottaa. Kauppaa kuitenkin joudutaan miettimään kauemmin kuin ennen”, Salojensaari pohtii.”Hyvästä hevosesta ei anna ikinä liikaa, kun sen ostaa, mutta kun annat huonosta hevosesta tuhannen, se on kaikki liikaa. Yritän aina ostaa hyvää hevosta, eikä silloin rodulla ole väliä. Hyvä hevonen on sellainen, että kun pari kierrosta mennään, sen saa kääntyä voittajaesittelyyn. Se on hyvän hevosen merkki.”Salojensaaren mukaan ravien palkintotasoa pitäisi saada nostettua, yleisö pitäisi saada palaamaan radoille ja suomenhevosten kilpailumahdollisuuksia Ruotsiin ja Norjaan pitäisi saada avattua enemmän.Kylmäverisiin Salojensaari suhtautuu avoimin mielin.”Jokainen saa koittaa sellaisella hevosella kuin haluaa, mutta eihän hevonen suomenhevosesta parane.”.Harri Voutilainen kasvattaa hevosia Leppävirralla yhdessä puolisonsa Venla Mutikaisen kanssa Verri-Palvelut Oy:n nimissä. Voutilainen näkee, että kesällisille varsoille ei tässä vaiheessa vuotta ole hirveästi kysyntää. Kun varsalle tulee ikää lisää, ja sille on mahdollisesti lisäksi tehty toimenpiteitä, kysyntä lisääntyy. Kasvattajaa tämä asia ei kuitenkaan hyödytä, sillä varsan hinta ei nouse samassa suhteessa kuluneeseen aikaan ja tehtyihin toimiin nähden.”Yleinen taloustilanne, ja muun muassa sähkön ja polttoaineen kallistuminen, vaikuttavat ihmisten rahatilanteeseen, mikä johtaa ostovoiman puutteeseen. Alan tulevaisuuden rahoituksen epävarmuudet ja pelimarkkinoiden muutokset ovat isoja palasia. Kun palasia rupeaa pikkuhiljaa loksahtelemaan paikoilleen, silloin voisi myös ulkoinen ostovoima ja -rohkeus lähteä taas kasvuun”, Voutilainen miettii.Varsakaupan kannalta Voutilainen pitää tärkeimpänä asiana hyvää emätammaa. ”Tamma on jalostuksen kulmakivi, ja orivalinnoilla pyritään ohjaamaan jalostusta oikeaan suuntaan. Vanha sanonta kuului, että oriilla pääsee tavaraa ostamaan, mutta minä sanon aina, että tamma talon pitää. Niin se oli Parviaisen Heikilläkin, kun aamuposti toi laskuja, niin Ilta-Posti maksoi ne”, Voutilainen veistelee.Viime vuonna Voutilaiselle syntyi neljä varsaa, joista yksi on mennyt kaupaksi ja kolme on vielä myymättä. Varsat on tarkoitus myydä viimeistään Kuninkuusravihuutokaupassa. Tänä vuonna varsoja syntyy yhdeksän.”Varsojen myynti vaikuttaa tammojen uudelleenastuttamiseen. Meillä on kymmenkunta tammaa kotona, mutta jos varsat menevät nihkeästi kaupaksi, voimme astuttaa niistä vain kolme tammaa uudelleen. Ne eivät yksinkertaisesti mahdu muuten mihinkään”, Voutilainen harmittelee.”Varsat myy mielellään tavoitteelliseen kotiin, ja Suomessa on korkea taso myös harrastajavalmentajissa. Heillä on paljon hyvää hevosmiestaitoa olemassa, ja hevonen voi saada mahdollisuuden ihan samalla tavalla harrastajan valmennuksessa kuin ammattivalmentajankin luona. Ostajien pitäisi taas ottaa huomioon, että nyt jos koskaan olisi erityisen tärkeää pyrkiä valinnoilla ja ostopäätöksillä tukemaan erityisesti kotimaista kasvatusta. Jokaisen tulisi miettiä tätä asiaa.”.Mielestäni kimppahevosissa tärkein ei ole määränpää, vaan koko sinne kuljettu matka.Harri Voutilainen.Voutilainen näkee kimppaomistamisen hyvänä vaihtoehtona omistaa hevonen, mutta samalla hän toivoisi kimppaomistamiselle vieläkin enemmän lisävauhtia.”Mielestäni kimppahevosissa tärkein ei ole määränpää, vaan koko sinne kuljettu matka. Siitä matkasta pitäisi pystyä tekemään omistajaporukalle elämys, ja se pitäisi osata tarinallistamaan paremmin. Meidän alallemme on aina ollut leimallista yhteisöllisyys, ja omistamisesta pitäisi tehdä vielä enemmän yhteisöllisempää kuin se nyt on”, Voutilainen toteaa.Lisäksi Voutilainen toivoisi, että kasvattajille tarjottaisiin entistä enemmän koulutusta ja työkaluja, miten hevosia tulisi markkinoida ja myydä.”Ei siitä ainakaan haittaakaan olisi, jos kasvattajille järjestettäisiin joku pidennetty viikonloppukoulutus aiheeseen liittyen, ja samalla voisi verkostoitua ja jakaa kokemuksia muiden kasvattajien kanssa. Aina kun pyörii omassa kuplassaan ei välttämättä näe metsää puilta, ja silloin ulkopuolinen näkökulma voisi olla hyvin tervetullut ratkaisu siihen. Lisäksi yksi vahva myyntialusta netissä voisi helpottaa yleisesti, kun tällä hetkellä myynti-ilmoitukset ovat jakaantuneet usealle eri sivustolle”, Voutilainen kokee..Markkinat määrittelevät juuri oikean hinnanHuutokaupoista on tullut yksi merkittävä osa hevoskauppaa Suomessa.Huutokauppakulttuuri on Suomessa kehittynyt viime vuosien aikana oikeaan suuntaan. Ihmiset uskaltavat paremmin laittaa hevosensa julkiseen myyntiin”, Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa kertoo..Suomessa on ehkä ollut vähän pelko näyttää naapureille, mitä oma hevonen maksaa.SHKL:n toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa.”Suomessa on ehkä ollut vähän pelko näyttää naapureille, mitä oma hevonen maksaa. Samalla ostajat eivät halua muiden arvostelevan, kuinka paljon he ovat hevosesta maksaneet. Pitäisi kuitenkin muistaa, että huutokaupassa jokainen huutaa aina omilla rahoillaan.””Jossain kohtaa hevoshuutokauppoja kohtaan Suomessa oli vahva uskomus, että parhaimmat varsat oli myyty jo aiemmin ja jäljelle jääneet heikommat yksilöt myytiin huutokaupoissa. Tähän asiaan on saatu muutosta, ja huutokaupoissa myydään myös todella hyviä hevosia. Vuosien aikana on saatu oikeita näyttöjä, kun huutokaupoissa myydyt hevoset ovat menestyneet radoilla.”Syksyisin järjestettävä Ypäjän varsahuutokauppa sekä Kuninkuusravihuutokauppa ovat esimerkkejä suomalaisista huutokaupoista. Niiden lisäksi on tullut myös nettihuutokauppoja.”Mitä enemmän huutokauppoja on, sitä tutummiksi ne myös tulevat. Nettihuutokaupat ovat siinä suhteessa olleet iso asia. Kuitenkin pitäisi aina muistaa, että huutokaupat ovat hirmu hyvä tapa tehdä hevoskauppaa, koska markkinat määräävät hevoselle juuri oikean hinnan. Lisäksi varsahuutokaupoissa näkee yhdellä kertaa paljon hevosia”, Nummenmaa korostaa.”Uskon, että Suomessakin huutokauppakulttuuri koko ajan paranee. Nimekkäät valmentajat antavat siitä hyvää esimerkkiä, kun he myyvät ja ostavat hevosia niiden kautta koko ajan. Jos yleinen maailmantilanne ei vaikuta liikaa, olen toiveikas yleisesti hevoskaupan ja huutokauppojen tilanteeseen ja tulevaisuuteen.”.Nummenmaan sanoo, että nykyään hevosia on aiempaa helpompaa saada myyntiin huutokauppoihin kuin muutama vuosi sitten. Lisäksi TR Auktion järjestää kerran kuussa kylmäverihuutokaupan, johon on jatkossa mahdollista saada myyntiin myös suomenhevosia.”Ensimmäisen kerran suomenhevosia myydään perjantaina 11.4. TR Auktionin kylmäverihuutokaupassa, ja mukana on todella mielenkiintoisia hevosia. Suomenhevosihmisille huutokaupat ovat olleet ehkä vielä hankalampia, ja tällä asialla koitetaan pystyä vaikuttamaan siihen, että myös suomenhevosen voi myydä ja ostaa huutokaupan kautta. Tällä koitetaan vaikuttaa ylipäätään koko huutokauppakulttuuriin”, Nummenmaa kertoo.”Toivon myös, että jonakin päivänä TR Auktion, Travera ja muut nettihuutokaupat yhdistyisivät, ja Pohjoismaihin saataisiin yksi isompi huutokauppa-alusta hevosille. Mitä enemmän myynnissä on mielenkiintoisia hevosia, sitä enemmän paikalla on myös potentiaalisia ostajia. Hevosten myyntikanavat ovat melko pirstaloituneet, ja tämän takia Starinita Oy lakkautti oman nettihuutokauppasivustonsa. Tähän asiaan pitäisi tulla yleisesti muutosta.”

Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta nykypäivän hevoskaupassa? – ”Keväällä ostajia on enemmän ja syksyllä taas vähemmän”

Aiheeseen liittyvää