Ikäluokkalähdöt voivat tuoda mainetta ja mammonaa – mitä kaikkea niissä kilpailemisessa on syytä tiedostaa

Loppukesä ja alkusyksy ovat ikäluokkalähtöjen kuuminta aikaa. Raveissa nähdään toinen toistaan mielenkiintoisempia karsintailtoja, kun ikäluokkien parhaat kamppailevat pääsystä finaaleihin.Suomenhevosten erikoismies Teemu Okkolin voitti Heikintuulen kanssa suomenhevosten Derbyn, ja tavoittelee seuraavaksi suomenhevosten Kriteriumin voittoa peräti neljän finalistin voimin. Lämminveristen puolella taas Hannu-Pekka Korpi on tuttu näky ikäluokkakilpailuissa, ja lauantaina lämminveristen Kriterium-finaalissa on kaksi Korven valmentamaa hevosta.Okkolin ja Korpi kertovat nyt ajatuksiaan ikäluokkakilpailuista ja niihin osallistumisesta yleisesti.Ikäluokkalähtöjen ensimmäiset maksuerät tulevat maksettavaksi suhteellisen aikaisin, jo paljon ennen kuin hevonen alkaa kilpailla. Maksetuilla maksuerillä on vaikutusta kilpailuiden palkintotasoon. Okkolin kannustaa hevosenomistajia maksamaan hevosiaan mukaan ennakkomaksullisiin kilpailuihin.”Kun hevosia treenataan, pitää aina olla tavoitteita ja unelmia, ja ikäluokkakilpailut ovat juuri niitä, missä jokainen haluaisi olla mukana. Vaikka aina mennään hevosen ehdoilla, tavoitteet voivat silti olla korkealla. Maksuja maksamalla tavallaan ostetaan unelmia osallistua kilpailuun ja pärjätäkin siellä, vaikka sinne ei kaikille hevosilla olekaan mahdollisuutta päästä”, Okkolin kuvailee.”Mielestäni kuitenkin ikäluokkakilpailuiden maksut tulevat huonosti kaikki samaan aikaan. Ihmisillä ei ole mahdollisuutta maksaa kaikkia maksuja, kun kerralla maksettavana voi olla samaan aikaan usean eri hevosen maksut useaan eri kilpailuun. Kilpailuiden maksuerät pitäisi olla paremmin ripoteltu pitkin vuotta. Luulen sillä olevan myös vaikutusta, kuinka paljon hevosia maksetaan mukaan kilpailuihin, kun maksut tulevat tällä hetkellä niin sumpussa.”.Kilpailuiden maksuerät pitäisi olla paremmin ripoteltu pitkin vuotta.Teemu Okkolin ajattelee tilannetta hevosenomistajien kannalta.Teemu Okkolin sanoo, että hevosen mukaan pitää miettiä, mihin kilpailuihin se maksetaan. Jos ei itse valmenna hevosta, silloin omistajan tulee keskustella asiasta valmentajan kanssa.”Siinä voidaan miettiä, miltä hevonen vaikuttaa ja mitä mieltä valmentaja on. Mielestäni sen pitää olla yhteispeliä kaikkien osapuolien välillä”, Okkolin toteaa.Hevonen on aina kaikista tärkein, ja Okkolin painottaa sitä, että hevonen määrittelee itse sen, milloin se on valmis aloittamaan kilpauransa. Hevosta treenataan nuoresta asti, ja sen kanssa tehdään töitä niin, että hevosesta huomaa, kun se on valmis kilpailemaan.”On aina valmentajan vastuulla tietää, milloin hevosen voi ilmoittaa starttiin. On myös sellaisia hevosia, jotka eivät välttämättä ole ihan täysin valmiita kilpailemaan, mutta toisaalta hyvin treenatut hevoset, joilla ajetaan saman ikäisiä hevosia vastaan, kehittyvät starttien myötä. Varsinkin suomenhevoset menevät paljon eteenpäin starteissa, ja välillä kehityskaaressa voi tapahtua lyhyessä ajassa aika paljonkin”, Okkolin kertoo.Ikäluokkalähtöihin Okkolin suhtautuu määrätietoisesti, jos hevonen on vain valmis niihin. Hänen mukaansa hevosella täytyy olla lähtökohtaisesti hyvä fysiikka ja henkisesti niiden täytyy olla valmiita kilpailemaan.”Kyllä sen yleensä startin tai kahden jälkeen tietää, millainen hevonen on kyseessä, ja mihin se on valmis. On aina hyvin tärkeää muistaa nuorten hevosten kohdalla, että niitä pitää oikeasti muistaa ajaa ja treenata. Ei niillä tarvitse mitään älyttömyyksiä ajaa, vaan sillä tavalla aina treenitkin, mihin hevonen on valmis ja mitkä harjoitukset vievät sitä eteenpäin. Se on mielestäni sitä hevosenlukutaitoa”, Okkolin toteaa.”Hevosen sukupuolella tai rodulla ei ole sen enempää väliä vaan, jos hevonen on valmentajan mielestä valmis kilpailemaan, niin sillä pitää kilpailla. Minä ainakin olen jo niin kauan tätä hommaa tehnyt, että jonkinlainen tuntuma alkaa jo hevosiin tulemaan, kun hevosia treenataan ensin vähän kotona.”.Okkolinin mukaan on hevoskohtainen asia, paljonko rutiinia tulisi olla ikäluokkalähtöihin osallistuessaan.”Siihen vaikuttaa merkittävästi ainakin se, pääseekö hevosta treenaamaan porukassa vai pitääkö sillä ajaa yksin. Jos hevosta ajetaan käytännössä koko ajan yksin, silloin ei ole niin yksinkertaista lähteä kilpailemaan verrattuna siihen, että hevonen olisi treenannut lähes koko elämänsä porukassa. Rutiinia kertyy starttien myötä”, Okkolin kuvailee.”Jos esimerkiksi 3-vuotiaalla suomenhevosella ajetaan muutama lähtö kilpaa, niin se on iso harppaus hevoselle, kun se alkaa 4-vuotiaana varsinaisesti kilpailemaan. Se on hevosen kannalta tosi iso asia, ja sillä on merkitystä hevosen kehittymisen kannalta. Usein tällaiset hevoset ovat huomattavasti valmiimpia kilpailemaan säännöllisesti.”Okkolin kokee, että varsinkin suomenhevosten ikäluokkalähtöjen karsintoihin ilmoittamisen kynnys on liian korkea ja karsinnoissa on mukana liian vähän hevosia.”Jokainen saa ajaa ja kilpailla omallaan miten haluaa, mutta mielestäni ikäluokkalähtöihin voisi lähteä rohkeammin mukaan. Siellä on rahaa jaossa nuorille hevosille, sitä kautta niille kertyy kokemusta ja hevoset kehittyvät lähtöjen myötä. Lisäksi esimerkiksi syksyn ikäluokkalähtöjen karsintaillat taas osoittivat sen, että lähdöt on aina ajettava ensin ja niissä voi tapahtua mitä vain”, Okkolin kannustaa.”Kun ilmoitan hevosen starttiin, en koskaan mieti, millaisia hevosia siellä on vastassa. Jos olen päättänyt ilmoittaa hevosen jonnekin starttiin, ja ilmopäivänä kaikki asiat ovat kunnossa, niin ilmoitan hevosen starttiin.”Hevosen psyyke on hyvin tärkeä kilpahevosella, ja nuorella hevosella se korostuu erityisesti kovemmissa lähdöissä.”Mahdollisimman rento hevonen on aina parempi. Siinä pitää luottaa myös omaan tekemiseen, kun varsinkin suomenhevoset voivat olla myös aika laiskoja, eikä niistä aina saa oikeanlaista kuvaa pelkästään kotona treenaamisen perusteella”, Okkolin kertoo..Hannu-Pekka Korpi kuvailee, että moni tuo hevosensa hänelle treeniin siksi, että vaikuttimena on halu päästä ikäluokkalähtöihin.”Jos hevosen kanssa ei ole mitään ongelmia, kyllä niillä kolmivuotiaana tai viimeistään nelivuotiaana pääsee yrittämään ikäluokkalähtöihin, jos ne ovat tullakseen hyviksi hevosiksi. Kaikista ei kuitenkaan ole kilpailemaan ikäluokkalähtöihin, ja paljon pitää kuunnella myös omistajaa, minkä profiilin raveissa he haluaisivat, että hevonen juoksisi kilpaa. Jos hevonen ei vastaa omistajan toiveita, sekin pitää pystyä kertomaan omistajalle”, Korpi aloittaa.Korpi toimii jokaisen varsan kanssa samalla systeemillä, ja kilpaileminen aloitetaan sitä mukaan, kun ne tuntuvat siltä.”Minulla on kaikkien kanssa sama ajatus, eikä sitä pysty etukäteen sanomaan, kun hevonen tulee puolitoistavuotiaana talliin, mikä hevonen juoksee kaksivuotiaana kilpaa ja minkä kanssa menee myöhempään. Hevonen saa näyttää sen itse, milloin se on valmis kilpailemaan”, Korpi kuvailee.”Siihen vaikuttaa ainakin, missä vaiheessa kasvu on, ja miten hevonen aikuistuu. Jos hevonen kasvaa hirveän isoksi ja on voimattoman oloinen, silloin voi olla hankala päästä kilpailemaan jo kaksivuotiaana. Se on tosi tärkeää, että hevosta on päästy säännöllisesti ajamaan ja sillä on tarpeeksi kilometrejä takana. Siinä käy helposti niin, jos alkaa liian aikaisin kilpailemaan, että ura tahtoo silloin jäädä lyhyeksi, jos kilometrejä ei ole tarpeeksi alla.”.Hyvä hevonen on aina hyvä hevonen, eikä sukupuoli ole siinä ratkaiseva tekijä.Hannu-Pekka Korpi.Kaksivuotiaana kilpailemisella on Korven mukaan jopa etua hevosen loppu-uraa ajatellen.”Minulla ei ainakaan ole kokemusta siitä, että yksikään hevonen olisi mennyt niin sanotusti pilalle sen takia, että niillä olisi kilpailtu jo kaksivuotiaana. Moni hyvä hevonen, joka on ollut hyvä myös vanhempana, on aloittanut kilpailemaan jo kaksivuotiaana. Se on kuitenkin hevoskohtainen asia, milloin kilpaura jokaisen kohdalla alkaa.”Myös Korpi suosittelee maksamaan varsoja mukaan ikäluokkalähtöihin. Ikinä ei voi varmuudella tietää etukäteen, mikä hevosen tilanne on silloin, kun ikäluokkalähdöt ovat ajankohtaisia.”Esimerkiksi Pekan (Korpi) puolella paljon mietittiin, mitä hevosia maksetaan mihinkin kilpailuihin mukaan, ja sitten ollaan kuitenkin maksettu mukaan vääriä hevosia tiettyihin kilpailuihin. Kyllä se on sitten harmittanut jälkikäteen, kun loppupeleissä sitä parasta ei ollutkaan maksettu. Ei näissä voi ikinä olla liian viisas, vaikka olisi miten ammattilainen olevinaan”, Korpi miettii.”Sitä on myös hyvin vaikea tietää, milloin hevonen on kunnossa, ja sen takia suosittelen maksamaan hevosen mukaan kaikkiin ikäluokkakilpailuihin. Kilpailut ajetaan eri ajankohtina. Silloin harmittaa, jos hevonen onkin kunnossa juuri sen kilpailun aikaan, mihin sitä ei ole maksettu mukaan. On hyvin riskiä peliä maksaa hevonen mukaan vain johonkin tiettyyn lähtöön.”.Ikäluokkalähtöihin osallistuvilla hevosilla on vaihtelevasti rutiinia, mikä on Korven mukaan paljon valmentajan systeemeistä kiinni.”Varsinkin Ruotsin puolella osa valmentajista ajaa tosi vähän kilpaa, ja pystyy silti pärjäämään isoissakin kilpailuissa. Mielestäni hevosilla pitää olla jonkin verran rutiinia kaikista kovimpiin lähtöihin, enkä itse osaa treenata hevosia niin tiukalle, että ne pystyisivät menestymään ilman rutiinia. Se on niin paljon valmentajasta kiinni, kun osa pärjää hyvin pienellä rutiinilla, ja osa taas voi ajaa tosi paljonkin kilpaa ja sittenkin pärjätä”, Korpi kertoo.”Ikäluokkalähdöissä kilpaileminen vaikuttaa hevosen uraan joko positiivisesti tai negatiivisesti. Ikäluokkalähdöissä hevonen voi tienata paljon rahaa, ja saa niissä myös kovuutta kehittyä entistä paremmaksi. Toisaalta sitten on myös niitä, jotka ovat väsähtäneet ikäluokkalähdöissä. Koen ikäluokkalähdöt lähtökohtaisesti kuitenkin aina positiivisiksi.”Lämminverisillä näkee enemmän varuste- ja kenkämuutoksia ikäluokkalähdöissä kuin suomenhevosilla. Korpi kertoo, että kaikki muutokset ovat aina hevoskohtaisia, ja siihen vaikuttaa moni asia. Yleensä liikkeelle lähdetään hyvin peruskengityksellä ja -varusteilla, jotka sitten muokkautuvat hevoselle oikeanlaisiksi starttien myötä.”Nykypäivän hevonen on sen verran ravuri, etten ole kokenut sitä ongelmaksi, vaikka kengät ottaisi pois suoraan jonnekin isompaan lähtöön. Se pitää jotenkin kokemuksen kautta oppia, mille hevoselle muutoksen pystyy tekemään ja mille ei”, Korpi kuvailee.”Sen sijaan korvan aukaisemiset pitää aina kokeilla etukäteen, ja näissä asioissa mennään aina turvallisuus edellä. Jos minulla on ajatus, että hevonen voi olla jotenkin reaktiivinen, jos teen sille jonkun muutoksen, en koskaan laita kuskia sellaiseen tilanteeseen, jossa voisi käydä jotain. Ikinähän ei voi olla täysin varma mistään, kun kyseessä on elävä eläin ja kilpailutilanne, mutta aina mennään mahdollisimman varmaa tietä pitkin.”.Korven mukaan hevosen tulee olla henkisesti tasapainoinen, jotta se voi kehittyä menestyväksi yksilöksi.”Hevosella pitää olla myös oma halu juosta, ja sitä ei useinkaan tiedä ennen kuin hevonen joutuu juoksemaan kunnolla. Hevonen voi olla miten lahjakas vain, mutta jos sillä ei ole omaa halua juosta, tai se ei kestä sitä, kun treeniä kiristetään, niin usein sellaisista ei tule menestyviä kilpahevosia.”Ikäluokkalähtöihin voi Korven mukaan osallistua monella eri tavalla, ja kuskille voi sanoa, miten hevosilla kuuluisi ajaa.”Hevosilla pitäisi ajaa sen mukaan, mihin ne ovat valmiita. Ikäluokkalähdöt ovat kovia lähtöjä, mutta niistä hevoselle kertyy rutiinia, eikä siellä tarvitse lähteä hulluttelemaan. Sillä on paljon vaikutusta, miten lähdön ajaa, että miten ura jatkuu sitten sen jälkeen ja miten pitkään”, Korpi kertoo.”Se on sitten taas eri asia, miten sen kertoo omistajalle, jos hevosella halutaan lähtökohtaisesti ajaa nätimmin. Siinä pitää olla luottamus valmentajaa kohtaan. Valmentaja voi sanoa, että hevonen tarvitsee rutiinia ja nättejä juoksuja tässä vaiheessa, eikä sillä vielä pysty ajamaan niin aggressiivisesti näitä lähtöjä, jotta hevonen saa kehittyä rauhassa. Monesti näistä voi päästä kuitenkin kiittämään myöhemmin.”

Ikäluokkalähdöt voivat tuoda mainetta ja mammonaa – mitä kaikkea niissä kilpailemisessa on syytä tiedostaa

Aiheeseen liittyvää

Työkalu hevoskimppojen hallintaan ja hevoskauppaan saatavilla applikaationa

Hevosurheilussa asiaa ikäluokkakisoissa kilpailemisesta ja divisioonafinaaliennakointia

Varsan opetusvaihe on hevosen elämän tärkein ajanjakso

Kari Vepsä kysyi yleisöltään: ”Kumpi meidän täytyy saavuttaa ensin hevosen kanssa, kunnioitus vai luottamus?”