Missä mennään kylmäveriyhteistyön osalta? – "Ilman Suomessa kilpailevia kylmäverisiä olisi aika monta lähtöä jäänyt ajamatta"

Kylmäveriraviurheilua voidaan pitää yläkäsitteenä kaikille kylmäveri- ja suomenhevoskilpailuille. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat raviurheilussa poikkeustapauksia: on ainutlaatuista, että pohjoismaisessa raviurheilussa voi kilpailla sekä kylmä- että lämminverisillä hevosilla.Teoriassa yhteistyön perusajatuksena on yhteinen tavoite, joka ensin tunnistetaan ja sen jälkeen saavutetaan mahdollisimman onnistuneesti ja tehokkaasti. Yhteistyön tarkoituksena on saavuttaa tilanne, jossa kaikki voittavat ja pyrkivät yhteiseen hyötyyn.”Yhteistyö pohjoismaisessa kylmäveriraviurheilussa on tällä hetkellä valitettavan pienimuotoista, eli Ruotsi ja Norja ovat avanneet vain tietyt suurkilpailut avoimen luokan suomenhevosille. Muita sarjoja on avattu suomenhevosille todella vähän. Käytännössä yhteistyö ulottuu joihinkin huippulähtöihin, kuten Elitkampeniin ja Oslo GP -päivänä ajettavaan Alm Svartenin lähtöön”, Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen aloittaa.Hytösen mukaan raviurheilussa on jokaisella maalla tällä hetkellä samanlainen tilanne.”Jokaisella Pohjoismaalla on kilpailevien kylmäveristen ja suomenhevosten määrä vähentynyt merkittävästi. Kun katsotaan viime vuosina syntyneiden ikäluokkien kokoa, tämä trendi tulee valitettavasti jatkumaan. Meillä on vajaita lähtöjä, ja mielestämme tulevaisuudessa tarvitaan enemmän yhteistyötä kilpailupuolella myös kylmäveristen osalta. Periaatteellisella tasolla näkisimme, että kilpailutoiminnan yhteistyötä tulisi lisätä, ja se olisi silloin kaikkien osapuolien etu”, Hytönen kertoo..Kilpailuyhteistyön edellytyksenä Hippoksessa pidetään kylmäverilähtöjen avaamista Ruotsissa ja Norjassa myös suomenhevosille.”Erityisesti Pohjois-Suomi ja Pohjois-Ruotsi olisi alue, missä lähtöjä kannattaisi ensimmäiseksi avata. Vaikka kokeiluluontoisesti, jos ei olla vielä valmiita laajempaan avaamiseen. Siinä hyötyisivät sekä kylmäveristen että suomenhevosten taustavoimat, kun lähdöt toteutuisivat paremmin. Silloin voisi olla myös mahdollista määrällisesti lisätä jotain yksittäisiä sarjoja kylmäverisille ravipäiviin”, Hytönen pohtii.”Esimerkiksi polttoainekustannukset ovat nykyään suuret. Jos lähtöjä olisi enemmän tarjolla, valmentajat voisivat herkemmin lähteä liikkeelle silloin, kun useammalle hevoselle löytyisi sopiva sarja. Kilpailutoiminnan näkökulmasta me tarvitsemme yhteistyötä. Nyt tiedämme, että olemme menossa lisenssimarkkinaan rahapelaamisen osalta, ja tämä yhteistyö tukisi myös sitä näkymää yhteispohjoismaisessa hevospelaamisessa.”Maiden välisellä yhteistyöllä voisi Hytösen mukaan olla pitkäaikaisia vaikutuksia.”Jos suomenhevoselle avattaisiin esimerkiksi Ruotsista sarjoja, myös pelaajat kiinnostuisivat enemmän niistä lähdöistä. Pelin kautta hevostalouteen saataisiin tuottoja lisää niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Tämä on pidempi prosessi, mikä olisi hyvä saada pikkuhiljaa käyntiin”, Hytönen toteaa.”Suomessa tavoitteena voidaan pitää, että Ruotsin ja Norjan kanssa päästäisiin laajempaan yhteistyöhön kylmäveristen ja suomenhevosten kilpailutoiminnan osalta. Uskon, että se pitäisi tehdä portaittain vähän kerrallaan. Asiaan liittyy niin paljon asenteita ja tunteita, että kerralla ei välttämättä saada isoa muutosta aikaiseksi. Asteittain etenemällä voitaisiin kuitenkin todentaa yhteistyön tarjoamat hyödyt.”.Suomessa on hevospulaa suomenhevoslähdöissä etenkin talvikuukausina.”Esimerkiksi viime talven osalta voidaan selkeästi osoittaa, että ilman Suomessa kilpailevia kylmäverisiä olisi aika monta lähtöä jäänyt ajamatta. Se on ollut myös suomenhevosten taustavoimien etu, kun kylmäveristen osallistuminen lähtöihin on ollut sallittua ja sitä kautta lähdöt ovat toteutuneet. Lähtöjen täyttöaste on pelaamisen tuottojen kannalta tärkeä asia. Myös ministeriön näkökulmasta lähtöjen täyttöaste kuvaa palkintotuen tehokasta kohdentamista ja käyttöä”, Hytönen perustelee.”Se, että meillä on etusija Suomessa syntyneille, eli käytännössä suomenhevosille, on tietysti hyvä asia ja näin sen varmaan kuuluu ollakin. Ruotsissa ja Norjassa tämän asian ympärillä on henkinen muuri asioiden muuttamisen osalta. Näkisin kuitenkin, että naapurimaissa voitaisiin toimia samantyyppisesti kuin Suomessa. Eli siellä voisi olla etusija kylmäverisille, ja jos lähdöissä olisi tilaa, voisi myös suomenhevosia ottaa mukaan lähtöihin. Sitä kautta voitaisiin helpottaa asian etenemistä..Suomenhevonen ja kylmäverinen ovat eri rotuja ja ne eroavat toisistaan geneettisestikin. Suomenhevonen ja kylmäverinen voivat kuitenkin kilpailla samoissa lähdöissä absoluuttisella huipulla, sekä suurimmassa osassa lähdöistä Suomessa. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa erirotuisuutta on käytetty perusteluna siihen, ettei lähtöjä ole isommissa määrin avattu suomenhevosille.”Mielestäni suomenhevoset ja kylmäveriset voivat kilpailla samoissa lähdöissä. Lisäksi yhteispohjoismainen kilpailutoiminta tulisi todennäköisesti lisäämään kiinnostusta kylmäveri- ja suomenhevosvarsoja kohtaan, ja silloin myös kasvattajat hyötyisivät kilpailuyhteistyöstä. Hyödyt yhteistyöstä eivät olisi pelkästään kilpailupuolella, vaan ne ylettyisivät myös kasvattajille”, Hytönen näkee.Hippoksessa työskennellään yhteistyön lisäämisen eteen.”Keskusjärjestöjen toimitusjohtajat tapaavat perinteisesti lokakuun alussa. Minna Mäenpää edustaa Suomea siellä. Hän tulee nostamaan tämän asian siellä esiin, ja minä olen nostanut asiaa kilpailupuolen osalta. Yritämme herättää keskustelua, mutta ymmärrämme myös sen henkisen muurin, mikä asiaan liittyy.”.Vaikka pohjoismaisessa kylmäveriyhteistyössä yleisesti puhutaan sen hyödyistä, ainakin Suomessa, on Hytönen miettinyt myös, olisiko yhteistyöstä jotakin haittaa.”Rehellisyyden nimissä asiaa on mietittävä jokaisesta näkökulmasta, ja olen miettinyt, että tähän voi liittyä ehkä yksi negatiivinen asia”, Hytönen pohtii. ”Meillä on varsinkin talvikaudella suomenhevossarjat vajaita, ja jos näistä lähtisi vielä esimerkiksi 10–15 prosenttia hevosista kilpailemaan Ruotsin puolelle, silloin kilpailusuoritteet Suomessa vähenisivät entisestään. Olisiko sillä negatiivisia vaikutuksia lähtöjen kasaamiseen täällä? Sitä olen tässä pohtinut, mutta en tiedä vastausta. Toisaalta hyödyt tuntuvat kokonaisuutena selvästi suuremmilta.”Pohjoismainen yhteistyö voisi helpottaa suomenhevosen kilpailuttamista etenkin Pohjois-Suomessa.”Bodenissa on noin neljäkymmentä ravipäivää ensi vuonna ja lisäksi Ruotsin muut pohjoiset radat tarjoavat kilpailumahdollisuuksia lämminverisille. Ravipäiviä on aika vähän pohjoisessa varsinkin talvella, minkä takia suomenhevosen ja kylmäverisen kilpailuttaminen voi olla erityisesti talvella haastavaa. Maiden välinen avoin yhteistyö auttaisi siihen asiaan.”.KylmäveriyhteistyöSuomenhevonen ja kylmäverinen ovat persoonallisia ja vetovoimaisia hevosia, jotka kiinnostavat myös raviurheilun ulkopuolisia ihmisiä usein enemmän kuin lämminveriset.Suomenhevosliitto on suomenhevosen rotujärjestö Suomessa.Kylmäverijärjestöinä toimivat Ruotsissa Travklubb Sleipner ja Norjassa Veikle Balder. Ne ajavat kylmäveristen asiaa kilparadoilla ja jalostuksessa.Suomenhevosten kilpailumahdollisuudet Ruotsissa ja Norjassa ovat pohjoismaisen kylmäveriraviurheilun yhteistyön edellytys.Konkreettinen esimerkki pohjoismaisesta kylmäveriyhteistyöstä on derbyvoittaja Weikko. Orin kasvattaja on suomalainen Pekka Lillbacka ja sitä valmentaa norjalainen Öystein Tjomsland. Weikon omistaa Lillbackan ja Tjomslandin lisäksi myös ruotsalainen Stig Wiklund..Uhka vai mahdollisuus?Suomenhevosliiton tavoitteena on kartoittaa kilpailuyhteistyö-mahdollisuuksia muiden Pohjoismaiden kanssa.Suomenhevosliitto ajaa suomenhevosen etuja Suomessa, ja se edustaa rotua kaikissa sen käyttömuodoissa. Tällä hetkellä Suomenhevosliitto kokee suomenhevosen tilanteen huolestuttavana.”Kilpailevien suomenhevosten määrä on kymmenen viime vuoden aikana laskenut noin 20 prosenttia ja lisäksi myös varsamäärät ovat laskeneet. Tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia alan rahoitusnäkymien vuoksi. Suomalainen raviurheilu tarvitsee suomenhevosta ja suomenhevonen tarvitsee raviurheilua. Tarvitaan konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi”, Suomenhevosliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Pihkala sanoo.”Suomenhevosjuoksija on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt pitkin harppauksin ja se on urheiluhevosena hyvin kilpailukykyinen. Pohjoismaisessa raviurheilussa suomenhevosen tilanne on kuitenkin erikoinen. Se kelpaa kylmäverisen kilpakumppaniksi Ruotsissa ja Norjassa vain joissakin kansainvälisissä kilpailuissa, mutta muutoin se ei ole tasaveroisessa asemassa.”Suomenhevosliitto näkee, ettei yhteistyötä pohjoismaisessa kylmäveriurheilussa ole käytännössä juuri ollenkaan, tai ainakin se on yksipuolista ja yksisuuntaista.”Suomessa tarjotaan kylmäverisille laaja mahdollisuus kilpailla, mutta suomenhevosille ei ole Ruotsissa ja Norjassa tarjolla vastaavaa. Yhteistyön pitäisi olla toimintaa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia, ja tällä hetkellä näin ei ole. Suomen ei ole mielekästä jatkaa tällaista ’yhteistyötä’ yksinään ja vain toivoa, että toiset osapuolet alkaisivat nähdä asiat toisin, jos meillä ollaan tarpeeksi anteliaita kilpailumahdollisuuksien kanssa”, Pihkala toteaa..Yhteistyöhön pitää aina pyrkiä, mutta tavoitteena on oltava aito yhteistyö.Tuula Pihkala.Pihkala painottaa, että asiaa tulee katsoa kokonaisuutena: kysymys on pohjoismaisista kylmäverisistä alkuperäisroduista ja niillä harjoitettavasta raviurheilusta. ”Se on ainutlaatuinen kuriositeetti maailmassa. Yhteistyö pitäisi nähdä tilaisuutena lisätä raviurheilun kiinnostavuutta uusille yleisöille, ja ottaa siitä kaikki hyöty myös markkinointimielessä. Samalla se antaisi kaikille kolmelle Pohjoismaalle uusia mahdollisuuksia huolehtia oman kansallisen rotunsa säilymisestä, sillä niiden säilymisen kannalta raviurheilulla on keskeinen rooli. Yhteistyöhön pitää aina pyrkiä, mutta tavoitteena on oltava aito yhteistyö.”Jotta pohjoismaiseen kylmäveriyhteistyöhön päästäisiin, länsinaapureiden pitäisi Pihkalan mukaan päästä yli siitä ajatuksesta, että suomenhevonen ja kylmäverinen ovat eri rotuja.”Sen sijaan pitäisi katsoa isoa kuvaa lajin kehittymisen, tunnettuuden kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia kautta ja lähteä siltä pohjalta keskustelemaan kilpailuyhteistyöstä.” .Yhteistyön toteutuminen vaatii uutta asennetta ja näkökulmaa kylmäveriraviurheiluun. ”Ruotsi ja Norja tietenkin kysyvät, mitä hyötyä siitä on heille, jos suomenhevosille avautuisi laajemmat kilpailumahdollisuudet heidän raveissaan. Kasvun mahdollisuus on se, mistä kaikki hyötyisivät, ja sitä kautta meillä kaikilla olisi paremmat lähtökohdat säilyttää omat alkuperäisrotumme”, Pihkala sanoo.”Tällä hetkellä kylmäverinen on enemmän uhka suomenhevoselle, niin kauan kuin ’yhteistyön’ tilanne on se, mikä se nyt on. Suomenhevosten kasvattajat tarvitsevat nyt selkeän signaalin siitä, että suomenhevosjuoksijoiden kasvattaminen kannattaa, ja että sillä on turvattu asema suomalaisessa raviurheilussa, jotta astutusmäärät ja syntyvien varsojen määrät saataisiin nousuun. Jos yhteistyö pohjoismaisessa kylmäveriraviurheilussa saataisiin uusille urille niin, että siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, uhka voisi kääntyä mahdollisuudeksi.”

Missä mennään kylmäveriyhteistyön osalta? – "Ilman Suomessa kilpailevia kylmäverisiä olisi aika monta lähtöä jäänyt ajamatta"

Aiheeseen liittyvää