MTK:n puheenjohtajaehdokkaat vaalitentissä – näin he näkevät hevosen merkityksen maataloudelle

MTK eli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden asiantuntija ja edunvalvoja. Järjestö muodostuu 14 maataloustuottajain liitosta, 48 metsänhoitoyhdistyksestä sekä yhteisöjäsenistä, joista yksi on Suomen Hippos ry. Liittojen jäseninä on 302 MTK-yhdistystä, joihin kuuluu noin 93 000 jäsentä ja noin 35 000 jäsentilaa. Metsänhoitoyhdistyksissä on noin 160 000 jäsentä.

Yksi keskusliiton ydintehtäviä on yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, jota MTK tekee myös hevostalouden eteen. Vuodesta 2020 lähtien MTK:lla on ollut oma hevosverkosto, jonka puheenjohtajana toimii Helena Halinen.

Hevosurheilu-lehti kysyi kaikilta kuudelta puheenjohtajaehdokkaalta kaksi hevosia ja hevosalaa koskevaa kysymystä. Näin ehdokkaat vastasivat.

Ilkka Pohjamo

Faban osk:n toimitusjohtaja, agronomi

1. ”Hevonen on ollut korvaamaton osa Suomen historiaa ja sen rakentamista. Nyt sen rooli on toinen, mutta yhä tärkeä – se tuottaa elämyksiä ja toimeentuloa monille, heinänviljelijästä lähtien. Alan työllistävä vaikutus maakunnissa on suuri. Hevostaloutta kuitenkin helposti vähätellään maatalouden rinnalla. Vanhan vitsin mukaan koppakärryt navetan nurkalla karkottavat pankin, mutta onneksi asenteet ovat muuttumassa. Hyvänä esimerkkinä on se, että Maaseudun Tulevaisuudesta on tullut hyvä kirittäjä Hevosurheilulle.”

2. ”Minulla on jonkin verran omaa kokemusta ravipuolelta ja näen paljon mahdollisuuksia suomenhevosen kohdalla. Toki Hippos ja MTK tekevät yhteystyötä jo nyt. MTK:lla on iso tehtävä parantaa maaseudun elinvoimaa ja hevostaloudella on potentiaalia kasvaa. Haluaisin myös nostaa esiin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulman. Edunvalvonnan on oltava aktiivista, jotta yksittäisen kotieläintuottajan tai hevostalouden harjoittajan ei tarvitse perustella oikeutustaan ammattiinsa tai harrastukseensa.”

Tero Hemmilä

maa- ja metsätalousyrittäjä, agronomi

1. ”Hevoset ovat hyvin tärkeä osa suomalaista maaseutua ja sen kulttuuriperintöä. Hevosharrastus luo myös elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle ja tiivistää kaupunkien ja maaseudun suhdetta. Omalla kotitilallani esimerkiksi järjestettiin aikoinaan ratsastusleirejä lapsille ja nuorille. Maataloudelle ja joillekin maatiloille hevostalous muodostaa myös hyvin tärkeän asiakaskunnan erityisesti rehujen osalta.”

2. ”MTK:n tulee olla tukemassa omalla edunvalvontatyöllään hevosten merkityksen vaalimista suomalaiselle maaseudulle ja sen kulttuuriperinnölle. Hevosurheilu luo elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle ja hevosurheilutapahtumat, kuten ravitapahtumat, ovat tärkeitä yhteisöllisiä tapahtumia alueellisesti. Suomenhevonen on hevosten kulttuuriperinnön sydän. Tätä perintöä on vahvasti vaalittava ja koko hevosalan toimintaa tuettava aktiivisella edunvalvontatyöllä läheisessä yhteistyössä hevosalan muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa.”

Eerikki Viljanen

maanviljelijä, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja

1. ”Hevosala on olennainen osa suomalaista maaseutua ja sen elinkeinoja. Se myös yhdistää laajasti erilaisia toimijoita ja tuo merkittävästi työtä ja toimeentuloa joka puolelle Suomea.”

2. ”Hevosalalla on omat järjestönsä ja vahva oma ääni. Hevostalouden juuret ovat niin syvällä maaseutuyrittäjyydessä, että myös MTK on alan luonteva yhteistyökumppani ja edunvalvoja. MTK:n vuosittainen hevostalousbarometri antaa ajankohtaista tietoa alan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä ja MTK:n hevosverkosto tekee yhteystyötä myös alan muiden järjestöjen kanssa. Näen, että laajalla yhteistyöllä voimme vahvistaa koko alan elinvoimaa ja turvata alan aseman myös tulevaisuudessa.”

”Viime vuonna Suomessa syntyi vain 895 suomenhevosvarsaa. Tämä on liian vähän, jotta rotu säilyy elinvoimaisena. Kasvatus tarvitsee taloudellista tukea ja pitkäjänteisen ohjelman, joka kannustaa myös uusia kasvattajia mukaan. Raviurheilun toimintaedellytykset on turvattava järjestämällä kilpailuja radoilla ympäri Suomen. On tärkeää, että rahapelien lisenssointi etenee aikataulussaan. Odotan, että uusi peliyhtiö luo lajille uutta pöhinää ja tuloa. Pelituottojen on jatkossakin tuettava suomalaista raviurheilua ja suomenhevosen tulevaisuutta.”

Kati Partanen

maa- ja metsätalousyrittäjä, MTK:n johtokunnan jäsen, WFO:n hallituksen jäsen

1. ”Hevonen tuo elinvoimaa maaseudulle ja on tärkeä osa maaseudun elinkeinoja. Se kytkeytyy vahvasti maatalouteen: hevosten rehun tuotanto, lannan hyödyntäminen, maaseudun infran hyödyntäminen ja monet yhteiset palvelut tekevät maatalouden ja hevosten kytkennästä vahvan. MTK:n ja SLC:n vuoden 2024 hevosbarometriin vastanneista hevosalan yrittäjistä puolet harjoittaa myös maataloutta. Hevoset myös houkuttelevat kaupunkilaisia maaseudulle, hevoselämysten pariin ja toimivat siten maaseudun elinkeinojen imagonrakentajana.”

2. ”MTK:lla on paljon asiantuntemusta hevosalaan liittyviin edunvalvontakysymyksiin, kuten ympäristöasiat, eläinten hyvinvointi, maaseudun infra ja kiertotalous. Hevosalan rahoitus on murrostilanteessa, ja sen kehitystä tulee seurata ja siirtymävaiheen rahoitus on turvattava. Myös hevoskasvatuksen rooli on tärkeä: sillä on merkitys maaseutuelinkeinona, maaseudun elinvoimatekijänä ja liiketoimintamahdollisuutena. Suomenhevonen on kansallisrotuna hevoskasvatuksessa erityisasemassa, ja populaation pitäminen elinvoimaisena ja terveenä on tärkeää. EU-tasolla on korostettava kansallisen alkuperäisrotumme merkitystä ja etsittävä mahdollisia rahoituslähteitä kannattavan hevoskasvatuksen turvaamiseksi.”

Juha Junnila

maa- ja metsätalousyrittäjä, agronomi

1. ”Hevonen on merkittävä osa suomalaisen maaseudun elinvoimatekijänä. Hevosharrastus luo maaseudulle mahdollisuuksia toimeentuloon ja toisaalta harrastusmahdollisuuksia. Maataloudelle hevoset ovat laiduntavina eläiminä monimuotoisuutta lisääviä erityisesti viljanviljelyalueilla.”

2. ”Yhdessä muiden hevosalan toimijoiden kanssa MTK:n rooli on edesauttaa maatalouden sääntelyn pysymistä / kehittymistä sellaiseksi, että se mahdollistaa hevosiin liittyvien elinkeinojen toiminnan.”

Antti Kangas

maanviljelijä, kansanedustaja

1. ”Hevosten merkitys suomalaiselle maaseudulle ja maataloudelle on ollut aina suuri. Aikanaan tietenkin hevosen asema työkaluna mahdollisti maatalouden kehityksen kohti nykyaikaa, ja myöhemmin yhteiskunnan kehittyessä hevostalous taas on tuonut useille maatiloille tarvittavia lisätuloja. Jokainen maaseudulla varmasti tuntee jonkun, joka viljelee hevosheinää yhtenä päätuotantosuuntana, ja etenkin huonon viljan hinnan aikana tämä tukee koko maatalouden tuloskehitystä. Hevostalous itsessään luo maaseudulle paljon vetovoimaa, alan elinvoima vähentää liian voimakasta kaupungistumiskehitystä.”

2. ”Mielestäni MTK:n pitäisi tunnistaa hevostalous enemmän yhdeksi maatalouden tuotantosuunnaksi ja ymmärtää sen merkitystä enemmän. Esimerkiksi käynnissä olevan rahapeliuudistuksen kanssa MTK:lla olisi ollut mahdollisuus ottaa roolia merkittävästi enemmän. Juuri hallittu rahapeliuudistus ja sen siirtymäajan rahoituksen turvaaminen olisi MTK:n toimintakenttää parhaimmillaan. Suomenhevonen voisi mielestäni olla osa maatalouden alkuperäisrotutukia, samoja mitä maksetaan suomenkarjan naudoille. Lisäksi suomenhevosen brändin vahvistustyö olisi helposti toteutettavissa, sillä saataisiin yleistä ymmärrystä asialle.”