Jere Törmäsen tototeesit – "Jos haluaa pitkässä juoksussa pelata voitollisesti, ei voi tehdä samanlaista lappua kuin kaikki muut"

Lähtökohtaisesti täytyy aina tuntea vedonlyönnin kohde, pelikohteesta riippumatta, ravien monitoimimies ja peliasiantuntija Jere Törmänen muistuttaa. ”Kun puhutaan raviveikkauksesta, täytyy tuntea hevoset ja kaikki mahdollinen niiden historiasta ja nykytilanteesta. Raviurheilussa on varmaan kaikista eniten muuttujia, ja sen takia vedonlyönnin kannalta se on haastavin laji. Mutta juuri sen takia samaan aikaan niin kiehtova”, Törmänen aloittaa.Törmänen lähtee veikkauksissa liikkeelle selvittämällä perusasioita: mikä on juostava matka, millaiset ovat ravipäivän olosuhteet, millainen on hevosen päivän kunto, millainen on hevosen matsaus kyseiseen kilpailuun, onko hevosen elämässä tapahtunut muutoksia, kuka on kuski ja tuleeko hevoselle varustemuutoksia.”Alkuun otan yleissilmäyksen kierrokseen, ja sen jälkeen alan käymään lähtöjä kohde kerrallaan läpi hevonen hevoselta. Selvitän kaikki edellä mainitut asiat jokaisesta hevosesta. Jos kierroksella on jokin vieras hevonen, josta minulla ei ole aikaisempaa tietoa, käyn läpi hevosen taustat ja historian ja selvitän, millainen hevonen on kyseessä”, Törmänen puhelee.Taukohevoset ovat Törmäsen mielestä oma lukunsa, ja silloin on hyvä tietää valmentajan historiaa sekä seurata tallikommentteja.”Esimerkiksi jos huippuhevonen tulee tauolta tavalliseen lähtöön, silloin mietin, kuinka tosissaan hevosella ollaan mukana kyseisessä kilpailussa. Pyrin saamaan mahdollisimman paljon taustatietoja, luen tallikommentteja ja kuuntelen haastatteluja. Pyrin selvittämään taustat mahdollisimman tarkkaan”, Törmänen kertoo.”Taukohevosiin suhtaudun puolinihkeästi. Hevoset tuppaavat olemaan parhaimmillaan, kun ne ovat päässeet starttirytmiin. Hevonen on yleensä saavuttanut tasonsa tauon jälkeen kolmanteen tai neljänteen starttiin.”Kun Törmänen käy läpi lähtöjä hevonen hevoselta, hän miettii myös, miten lähtöpaikka sopii hevoselle. Esimerkiksi autolähdöissä Törmänen arvioi jokaisen lähtönopeuden yksi kerrallaan. Kun kaikki hevoset on käyty läpi, hän alkaa muodostaa mielikuvaa juoksunkulusta.”Mietin aina ensiksi, kuka menee ensimmäisenä keulaan, kuinka todennäköisesti sillä ajetaan keulasta, kuka voisi tulla hakemaan keulapaikan tai kenelle ensimmäinen keulahevonen voisi antaa sen paikan pois. Juoksunkulun arvioiminen perustuu paljon siihen, mikä on lähdön keulahevonen. Sen selvittäminen on tosi selkeä tapa lähteä miettimään lähtöä. Karkeasti keulapaikalta voitetaan jopa 35–40 prosenttia lähdöistä, ja kun pystyy arvioimaan keulahevosen, siinä kohtaa on jo aika paljon voittanut”, Törmänen sanoo..Kuskeihin ja valmentajiin Törmänen suhtautuu tilanne- ja tapauskohtaisesti. Aina paras kuski tai paras valmentaja eivät ole hyviä pelikohteita ja pitkässä juoksussa jokin muu kuski tai valmentaja voi palauttaa enemmän rahaa pelattaessa.”Kuskin merkitys korostuu silloin, kun kyseessä on isompi lähtö ja isompi painetila. Silloin erot kuskeissa tulevat enemmän näkyviin. Sama näkyy myös valmentajissa, miten he pystyvät matsaamaan hevosen ja saamaan sen huippukuntoon oikeaan aikaan tärkeään kilpailuun”, Törmänen puntaroi.”Ammatti- ja harrastevalmentajia arvioidessa tilastot ja data auttavat hirmu paljon. Pitää kuitenkin muistaa, että meillä on aivan jäätävän taitavia valmentajia varsinkin suomenhevospuolella, jotka toimivat harrastajastatuksella. Sen takia ammattilaisia ja harrastelijoita tulee arvioida tapauskohtaisesti, eikä harrastevalmentajia saa aliarvioida.”Törmäsen mukaan tallin sen hetken kunto voi olla pelien kannalta positiivinen tai negatiivinen asia.”Esimerkiksi jos valmentaja x:llä on alkupään lähdössä hevonen, joka suorittaa tasollaan tai jopa paremmin, se on hirmu hyvä signaali, jos samalla valmentaja x:llä on myös 75-kohteissa kolme hevosta. Silloin voi olla tosi luottavainen, ettei ole mitään piilevää tautia ja hevosten kanssa on päästy toimimaan kotona normaalilla tavalla. Myös huippuvalmentajille tulee kuivempia kausia, ja silloin edellisten viikkojen ja kuukausien tilastot auttavat hahmottamaan sen, miten tallilla on viime aikoina mennyt”, Törmänen pohtii..RavipelaaminenRavipelaaminen on yksi vaikeimmista vedonlyönnin muodoista.Eri peliasiantuntijoiden lähtöjen todennäköisyysarviot voivat poiketa toisistaan huomattavasti, koska muuttujia on niin paljon ja niitä voi lähestyä niin monelta eri kantilta.Ravilähdöissä mitään asiaa ei saa yleistää liikaa.Ravipelaaminen tarjoaa elämyksiä hevosurheilusta, ja jokainen voi toteuttaa sitä haluamallaan tavalla..Valmentajakommenteissa auttaa Törmäsen mukaan huomattavasti kokemus raviurheilun seuraamisesta. Toiset valmentajat ovat tosi optimistisia, toiset puolestaan pessimistisiä ja osa jotain siltä väliltä.”Esimerkiksi lehtikommenteissa pitää oppia lukemaan aika paljonkin rivien välistä. TV-haastatteluissa puolestaan tilannetta pystyy joskus lukemaan jo ilmeistä ja eleistä, ja siitä, miten henkilö sanoo tietyt asiat. Usein nämä ovat ihan nyansseja, mutta on todella tärkeää oppia tuntemaan eri ihmiset, ja miten hevoset ovat suorittaneet tiettyjen kommenttien jälkeen”, Törmänen kertoo.”Valmentajakommentit kannattaa ottaa tosissaan ja tutustua saatavilla oleviin tietoihin. Valmentajakommenteissa toivoisi kuulevan varustemuutoksista ja muista vastaavista tärkeistä tiedoista. Tärkeimpänä asiana kuitenkin on, millainen on päivän kunto, miten hevosta on päästy kotona laittamaan ja mikä on hevosen satsaus ja matsaus kyseiseen lähtöön.”.Kengitysinfoon pitää Törmäsen mukaan suhtautua vakavasti, ja siitä on hirveästi apua, jos itsellä on ajatus siitä, miten kengityksen muutokset vaikuttavat kyseiseen hevoseen. Kengitysmuutokset vaikuttavat usein positiivisesti tai negatiivisesti lähdön todennäköisyysarvioihin.”Kengitys- ja kärrymuutokset ovat näkyviä muutoksia eli ne näkyvät lähtölistoissa punaisella. Kuitenkin kun hevoselta otetaan ensimmäistä kertaa kengät pois tai sille laitetaan ensimmäistä kertaa jenkkikärryt, niihin toisinaan reagoidaan lähtökohtaisesti liikaa. Se johtuu osittain siitä, että niistä puhutaan niin paljon ja ne näkyvät myös lähtölistoissa”, Törmänen pohtii.”Mielestäni kuitenkin mielenkiintoisempia ja rahanarvoisempia muutoksia ovat ne, kun hevoselle lisätään silmälappuja tai avataan korvia ensimmäistä kertaa. Ne asiat eivät näy lähtölistoissa, mutta usein ne ovat merkittäviä tietoja.”Lähetystapa ja lähtörata ovat hevoskohtaisia asioita. Joillekin hevosille voltista lähteminen voi olla ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa. ”Volttilähdöissä kuskin merkitys on paljon suurempi kuin autolähdöissä. Esimerkiksi voltin ykkösrata on sellainen, että ammattikuskit usein osaavat johtaa voltin niin, että he pääsevät hyödyntämään ykkösradan. Myös juoksuradat kuusi ja seitsemän ovat sellaisia, joista on mahdollista saada etua, mutta samalla niissä voi olla myös hankala saada ajoitus osumaan kohdalleen. Silloin kokemuksesta on huomattavasti hyötyä”, Törmänen puntaroi.Lämminverisiä, kylmäverisiä ja suomenhevosia arvioidaan lähtökohtaisesti samalla tavalla, ja Törmänen ajattelee niin, että jokainen tapaus erikseen, jokainen lähtö erikseen ja jokainen yksilö erikseen.”Minun kokemukseni mukaan Ruotsin ja Norjan kylmäveriset ailahtelevat kaikista eniten ja niiden suorituksissa on vaihtelevuutta. Tammat ovat myös ailahtelevaisempia kuin oriit ja ruunat, ja tammoilla esimerkiksi myös kiimat voivat sotkea kilpailusuoritusta. Suomenhevosten ja kylmäveristen lähdöissä lähtöpaikoilla on vähän vähemmän merkitystä kuin lämminverisillä, mutta mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä pienempi ero enää on”, Törmänen pohtii..Jos haluaa voittaa pitkällä tähtäimellä rahaa, on oltava riittävästi eri mieltä muiden kanssa.Jere Törmänen.Todennäköisyysarvioita tehdessä Törmänen ottaa huomioon myös ravipäivän sääennustuksen. ”Rataprofiilit ovat erilaisia, ja toiset radat kestävät vettä paremmin kuin toiset. Suomessa on paljon sateista ja kylmää aikaa, ja radat ovat pinnaltaan karkeampia, minkä takia kenkiä riisutaan paljon vähemmän verrattuna vaikka Ruotsiin. Sitten on myös niitä hevosia, jotka eivät pysty suorittamaan jonkin asian takia normaalisti, esimerkiksi kurkkuvian takia märällä kelillä, ja sellaiset asiat olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä tietää. Rataprofiilit vaikuttavat myös siihen, että voltista ja auton takaa lähteminen on erilaista eri radoilla”, Törmänen kuvailee.Kierroksen varmojen valintaan Törmäsen mukaan vaikuttaa kokonaisuus.”Pitää aina muistaa, että nämä ovat vaikeita pelimuotoja, ja riippuen pelimuodosta talo palauttaa 65–75 prosenttia. Siinä ollaan jo lähtökohtaisesti takamatkalla. Toisekseen jos haluaa pitkässä juoksussa pelata voitollisesti, ei voi tehdä samanlaista lappua kuin kaikki muut. Nämä asiat on tärkeää ymmärtää”, Törmänen painottaa.”Esimerkiksi jos jossain lähdössä on 80 prosenttia pelattu hevonen, jonka haluaa laittaa varmaksi, silloin ei kannata tehdä lappua, jossa sen lisäksi muissa kohdelähdöissä on kolme eniten pelattua hevosta. Mutta jos löytää sellaisen hevosen, jonka voiton todennäköisyydeksi on arvioinut 25 prosenttia ja sitä on pelattu vain 10 prosenttia, sillä saa hyvän etumatkan muihin pelaajiin nähden ja silloin voi poimia paljon pelattuja hevosia muihin kohteisiin. Jos pidemmän päälle haluaa voittaa, pitää uskaltaa ottaa kantaa. Joskus voi tulla kierroksia, jolloin ei ole mitään, millä ottaa kantaa. Silloin kannattaa yksinkertaisesti jättää pelaamatta kokonaan.”.Todennäköisyysarvioita tehdessä Törmänen ottaa huomioon myös ravipäivän sääennustuksen. ”Rataprofiilit ovat erilaisia, ja toiset radat kestävät vettä paremmin kuin toiset. Suomessa on paljon sateista ja kylmää aikaa, ja radat ovat pinnaltaan karkeampia, minkä takia kenkiä riisutaan paljon vähemmän verrattuna vaikka Ruotsiin. Sitten on myös niitä hevosia, jotka eivät pysty suorittamaan jonkin asian takia normaalisti, esimerkiksi kurkkuvian takia märällä kelillä, ja sellaiset asiat olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä tietää. Rataprofiilit vaikuttavat myös siihen, että voltista ja auton takaa lähteminen on erilaista eri radoilla”, Törmänen kuvailee.Kierroksen varmojen valintaan Törmäsen mukaan vaikuttaa kokonaisuus.”Pitää aina muistaa, että nämä ovat vaikeita pelimuotoja, ja riippuen pelimuodosta talo palauttaa 65–75 prosenttia. Siinä ollaan jo lähtökohtaisesti takamatkalla. Toisekseen jos haluaa pitkässä juoksussa pelata voitollisesti, ei voi tehdä samanlaista lappua kuin kaikki muut. Nämä asiat on tärkeää ymmärtää”, Törmänen painottaa.”Esimerkiksi jos jossain lähdössä on 80 prosenttia pelattu hevonen, jonka haluaa laittaa varmaksi, silloin ei kannata tehdä lappua, jossa sen lisäksi muissa kohdelähdöissä on kolme eniten pelattua hevosta. Mutta jos löytää sellaisen hevosen, jonka voiton todennäköisyydeksi on arvioinut 25 prosenttia ja sitä on pelattu vain 10 prosenttia, sillä saa hyvän etumatkan muihin pelaajiin nähden ja silloin voi poimia paljon pelattuja hevosia muihin kohteisiin. Jos pidemmän päälle haluaa voittaa, pitää uskaltaa ottaa kantaa. Joskus voi tulla kierroksia, jolloin ei ole mitään, millä ottaa kantaa. Silloin kannattaa yksinkertaisesti jättää pelaamatta kokonaan.”.Törmäsen mukaan peliprosentit ovat kaiken a ja o. Kun hän tekee lähdön prosenttiarvioita, hän peittää lähdön prosenttijakauman, eikä hänellä ole mitään tietoa siitä, miten hevosia on pelattu.”Se on hirmu opettavaista ja siinä kehittyy, kun sitä tekee systemaattisesti. Sitten hiljalleen oppii muodostamaan prosenttiarviot, ja tuo on hirmu hyvä tapa harjaantua siinä. Kun pelivaihtoa on kertynyt riittävästi, noin 25–50 prosenttia, pelijakaumaa voi verrata omiin prosenttiarvioihin”, Törmänen neuvoo.”Jos näiden välillä on isoja heittoja, pitää miettiä, mikä sen eron voisi aiheuttaa. Jos ei sittenkään vielä keksi, mistä ero johtuu, siinä voi olla hyvä peli-idea tarjolla. Jos haluaa olla voittava pelaaja, pitää voittaa kaikki muut.”Törmänen kuitenkin painottaa, että markkinaa on myös kunnioitettava.”Räikeitä eroja kannattaa usein tasata markkinan suuntaan, eikä voi aina vain ajatella olevansa siinä niin paljoa oikeassa ja muut niin paljon väärässä. Pitää olla nöyrä, mutta samalla on myös luotettava itseensä. Vedonlyönnissä on todella tärkeää pitää oma pää, koska jos haluaa voittaa pitkällä tähtäimellä rahaa, on oltava riittävästi eri mieltä muiden kanssa.”Paikan päältä saatavat lämmityshavainnot ovat Törmäsen mielestä edelleen hyvin tärkeitä. Vaikka Tototv:ssä näytetäänkin lämmityksiä, ei kuvissa välttämättä näytetä kaikkia hevosia ja hevosista näytetään lisäksi vain pienet pätkät.”Ravien seuraaminen paikan päältä tuo edelleen lisäarvoa pelejä ajatellen, ja lämmityksien aikana pystyy tekemään hyvin monenlaisia havaintoja. Varsinkin matalampien sarjojen hevosista saa ihan älyttömän paljon tietoa paikan päällä katsottaessa”, Törmänen kannustaa. ”Monet kerrat olen lähtenyt raveihin todennäköisyysarvioiden kanssa, mutta lämmityshavaintojen jälkeen arvioita on joutunut muuttamaan suuntaan tai toiseen. Suosittelen lämpimästi nykypäivänäkin lähtemään paikan päälle seuraamaan raveja.”

Jere Törmäsen tototeesit – "Jos haluaa pitkässä juoksussa pelata voitollisesti, ei voi tehdä samanlaista lappua kuin kaikki muut"

Aiheeseen liittyvää

Pohjalaisilla on puolustettavaa suomenhevosten työmestaruuksissa Reisjärvellä

Kohti Kuninkuusraveja: 15-vuotias Annan suuntaa kohti uransa viimeisiä kunkkareita huippuvireessä

Tuhansien talkootuntien urakka – näin Kuninkuusravit rakentuvat Teivossa

Kolmen raviammattilaisen tositarina alkaa syksyllä Ruudussa – "Eletään hetkessä ja katsotaan, mitä projekti tuo tullessaan"