Äänessä 40 vuotta raviratoja johtanut Kari Tiainen – "St Michel tekee työstä mielenkiintoisemman kuin monella kollegalla"

Tervehdys, Kari. Keskiviikkona 1.10. tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun nuoren näköinen Luumäellä syntynyt yo-merkonomi aloitti 1.10.1985 Kouvolan raviradan toiminnanjohtajana. Miten niputat työurasi tähän mennessä?”Se on helppo niputtaa, koska olen ollut saman lajin palveluksessa pitkän tovin, joidenkin mielestä ehkä vähän huvittavankin pitkän. Ensimmäiset neljä vuotta olin Kouvolassa, sitten 1989-2005 Lahden Jokimaalla ensin toiminnanjohtajana, sitten toimitusjohtajana. Sieltä sain urani toistaiseksi urani ainoat potkut ja sitten odottelin muutaman viikon soittoja. Sain soiton Jyrki Jauhiaiselta Lappeenrannasta. Hän sanoi, että tule järjestämään Kuninkuusravit Lappeenrantaan, joka oli mun kotikaupunki. Raviharrastus oli alkanut sieltä. Nimenomaan Kuninkuusravit oli se asia, mikä siinä houkutteli, koska olin järjestämässä Kuninkuusraveja 2003 Lahdessa. Lappeen Kuninkuusravit meni minusta ihan mallikkaasti. Sitten tuli vähän suvantovaihe, ja olin reilun vuoden sekä Lappeenrannan raviradan että lahtelaisen kirjapainon (M&P-painon) toimitusjohtajana. Huomasin silloin, että kun mulla oli ruudulla kahden firman sähköpostit ja kun tulin lounaalta työpöydän ääreen, avasin mieluummin ekana raviradan sähköpostin. Kertoo ehkä tavallaan siitä, että se oli se mielenkiintoisempi osa sitä kahden työnantajan työtä. Se kesti reilun vuoden, ja sitten sain yhteydenoton Mikkelistä. Siellä oli tulossa Kuninkuusravit, ja päädyttiin siihen, että aloitin 1.11.2011 sekä Mikkelin että Lappeen raviradan toimitusjohtajana. Ja sitä kesti vuoteen 2018, jolloin sitten vapaaehtoisesti luovuin Lappeen raviradan toimitusjohtajuudesta. Meille tuli perheeseen iltatähti, ja se osaltaan vaikutti siihen, että halusin keventää työskaalaa.””Se täytyy sanoa, että on mulle tässä vuosien varrella tarjottu eri alojen töitä. Jälkikäteen kun miettii urheilubisnestä, niin muun muassa yhden jääkiekon SM-liigajoukkueen toimitusjohtajan pestiä, mutta se liittyy 2000-luvun alkuun. Silloin oli Kuninkuusravit tulossa Lahteen, niin en siihen tarttunut. Siinä mielessä voi ajatella, että yksioikoinen työura, mutta kuitenkin sen verran mielenkiintoinen ja kaikin puolin positiivinen, että olen alalla pysynyt todella pitkään.”Sinulla on keskimatkojen juoksijana urheilutausta, mutta hämmentääkö itseäsi, että takana on näin pitkäkestoinen pieti raviurheilun saralla?”Kyllähän se hämmentää, kun sitä taaksepäin katsoo. Tietysti on ollut eri työnantajia, vähän erilaisia ympäristöjä ja erilaisia haasteita. Kyllähän nykyisen työnantajan palveluksessa St Michel on se, mikä tekee tästä työstä mielenkiintoisemman kuin monella kollegalla. Toisaalta Kuninkuusravit on ollut myös semmoinen asia, mikä mua kiehtoo edelleenkin. Muistan kun lähdin 1989 pois Kouvolasta, Kouvolalle oli myönnetty 1990 Kuninkuusravit. Lähdin sieltä 1,5 vuotta aiemmin pois, mutta Lahti oli isompi ravipaikkakunta ja olin Lahdessa asunut, käynyt siellä 3 vuotta koulua. Siellä oli paljon tuttuja, siinä mielessä tartuin siihen ja Suur-Hollolat on siellä merkittävä tapahtuma. Onhan tässä matkan varrella ollut erilaisia vivahteita tämän 40 vuoden työuran aikana.”Miten työn luonne radan johtajana on aikanasi muuttunut?”Ensinnäkin täytyy todeta, että sehän on hirmu monipuolista ja koen edelleen että ne asiat, joita haluaa kehittää, olen aina saanut tehdä vapaasti ja valita linjaa. Se on varmaan yksi syy, miksi olen pysynyt ja mulla on ollut hyviä esimiehiä ja hyviä hallituksia, jotka ovat ymmärtäneet operatiivisen toiminnan ja hallitustyöskentelyn eron.""Täytyy sanoa, että työ on muuttunut vähän tylsemmäksi suurelta osin ravikautta. Aikanaan oli se aika, kun haluttiin tehdä hyvät ravit sen takia, että saatiin yleisöä ja hyvä pelivaihto ja saatiin hyvät tuotot. Nyt se aspekti on kokonaan valitettavasti kadonnut. Sitten oli se vaihe, kun bisnes oli niin sanotusti jokapäiväistä eli hoidettiin omia pelipisteitä ja tehtiin pieniä kampanjoita ja innostettiin myymään totoa. Se näkyi sitten heti raviradan tulovirrassa. Se oli tärkeää ja tietyllä tapaa mielenkiintoista aikaa. Lahdessa meillä jopa perustettiin oma peliravintola Sports Cafe aikanaan hoitamaan sitä tehtävää kaupungin keskustassa. Nyt näitä asioita ei enää ole siinä määrin. Toki meidän täytyy pitää huoli, että meillä on hyvät pelikohteet ja pelimyynti käy, se on meidän intressi, mutta ei niin konkreettisesti mitä se oli aikanaan.””Sitten on tietysti suuret tapahtumat edelleen niin kuin St Michel Mikkelissä, onhan se työn suola. Se tekee raviradasta Mikkelin seudulla ja laajemminkin mielenkiintoisen. Kun Mikkeliä ajattelee, se urheilu kiinnostaa, urheilu ja hyvät tulokset, mitkä liittyvät Mikkeliin, onhan ne tietysti St Michelin ykkösjuttu.”.Mitä mieltä olet, pitääkö yleisö saada ravien pariin paikan päälle?”No varmaan tietyllä tapaa pitää antaa joiltain osin periksi ja riittää, että yleisö seuraa raveja vaikka kotisohvilta. On kuitenkin erinomaisen tärkeää, että saataisiin kerran viikossa vaikka lauantaisin ravikatsomot kansoitettua ja ennen kaikkea suurtapahtumissa. Sen eteen pitää edelleen tehdä töitä, se on hyvä näyteikkuna saada uutta innostunutta raviväkeä myöskin muuten seuraamaan lajia. Viime raveissa Mikkelissä huomasin, että kun me saataisiin ihmiset paikan päälle edes joskus jollain keinoin, aina se tuo kanssakäymistä. Siinäkin pöydässä kasvattaja ja yksi hevosenomistaja alkoivat hieroa hevoskauppaa. Olisi tärkeää, että ainakin jossain määrin saadaan ihmiset ravikatsomoihin arki-iltoina. Valtavia panostuksia jokaiseen ravipäivään ei kannata tehdä, koska helposti käy niin, että se ei tuo panostusta takaisin.”Kilpailupäivien määrät ensi vuodelle on päätetty. Tänä vuonna Mikkelin ravipäivien määrä oli 17, ensi vuonna se on 15. Onko Mikkelille tuleva määrä mieleinen ja ravien ajankohdat sopivat?”Ajankohdista en vielä tiedä, koska kalenterista on nähty vain ensimmäinen versio. Päivien määrä on mieluisa, koska me halutaan olla mukana siinä, että päivien määrää vähän vähennetään. Toisaalta me tiedetään, että raviratojen toimintatuet tulevat laskemaan. Vaikka radoilla on muitakin tuloja kuin se toimintatuki, yksittäinen ravipäivä aiheuttaa enemmin kuluja kuin tuloja. Tietysti hevosten määrä ja kilpailuaktiivisuus on laskussa, niin kyllä meidän kaikkien pitää miettiä sitä, että ravien määrää ainakin väliaikaisesti lasketaan ja ollaan sitten joskus valmiita sitä nostamaan. Me haluttaisiin kompakti kausi. Olemme tehneet hyvän esityksen kaakon ravien eli Kouvolan ja Lappeenrannan ravien kanssa, jossa me kolme jaettaisiin aika pitkä kilpailukausi tällä alueella numero 2, johon me kuulutaan. Valitettavasti sellaista ei olla pystytty vielä näkemään, että se tulisi toteutumaan. Kyllä me haluttaisiin Mikkelissä, että kausi olisi kesäpainotteinen. Tehtäisiin hyviä tuloksia, hevoset tekisivät ennätyksiä ja me ratana pystyttäisiin pitämään olosuhteet hyvinä ja saataisiin homma hoidettua kustannustehokkaasti.”Mitä Mikkeliin kuuluu ja miten Mikkelin Ravirata Oy:llä menee?”Taloudellisesti viime vuodet eivät ole olleet ihan helppoja. Kyllä me merkittävä tulosparannus tänä vuonna tehdään, kuitenkin vielä jonkin verran negatiivinen tulos. Me joudutaan asian eteen kovasti ponnistelemaan, että siihen päästään. St Michel ja se vastaanotto mitä meillä on kaupungissa, alueella, maakunnassa ja sitten yritysten keskuudessa, onhan se hieno asia. Ei missään niillä alueilla, missä olen työskennellyt; Kouvola, Lappeenranta ja Lahti, niin eihän se ravikulttuuri ole niin korkealla siinä kaupungissa ja maakunnassa kuin mitä se on Mikkelissä ja Etelä-Savossa.”Teillä on kaksi kilpailupäivää jäljellä kuukauden välein, Mikkelin Cupin karsinnat ja finaali. Kausi päättyy 29.11. Toto75-raveihin. Mitä odotat vielä tältä kaudelta?”Mikkeli Cup on meidän uusi nimikilpailu. Hieno päättää kausi Ravilauantaihin. Tietysti muutakin bisnestä yritetään tehdä. Järjestetään avoimet pikkujoulut 15.11. ja ollaan saatu siihen hyvin myynti käyntiin. Myöskin 28.10. on semmoiset Nuorkauppakamarin perheravit ja tapahtuma Ravit ratsastajille, jossa Marko Björs tulee pitämään puheenvuoron hevosmiestaidoista. Kova tohina päälle vaan. Kohti vuoden vaihdetta ja uutta kautta ollaan menossa.”Jos ajatellaan 10 vuoden päähän, meinaatko, että raviradan johtotehtävissä tulee 50 vuotta täyteen?”Heh, olen aika varma, että ei tule. Mun eläköitymisaika on toukokuussa 2027. Toivottavasti ei tarvitse ihan kaikkia hommia silloin lopettaa, mutta olen Mikkelin raviradan hallituksen puheenjohtajalle luvannut, että viimeistään silloin jään eläkkeelle. Katsotaan, mitä muuta keksii sitten vaikka raviurheilun parissa.”

Äänessä 40 vuotta raviratoja johtanut Kari Tiainen – "St Michel tekee työstä mielenkiintoisemman kuin monella kollegalla"

Aiheeseen liittyvää