Itkevä hevonen
"Jos nyt ihan rehellisesti sanon, niin hevonen on aika tyhmä eläin. On kahdenlaisia hevosia. Tyhmiä ja helvetin tyhmiä. Ei niiltä kannata odottaa liikoja. ravihevonen ei ainakaan saa olla liian fiksu.", sanoi eräs hevosten kanssa pitkään työskennellyt, kun kysyin häneltä neuvoa hevosasioissa.
Kerroin hänelle, etten loukkaannu hevosen puolesta. Mietin, että ravihevosella saattaa olla etua tietynlaisesta yksioikoisuudesta ja fanaattisuudesta. Liialliset filofosiset pohdinnat saattaisivat lopettaa radan kiertämisen ensimmäisen kierroksen jälkeen. Ja meihin ihmisiin pätee sama kahtiajako.
Myytti hevosen viisaudesta elää kuitenkin vahvana. Mistä tämä johtuu? Hevosen lajityyppillisiin ominaisuuksiin liitetään uskollisuus, rehellisyys, anteeksiantavaisuus, lojaalius ja pyyteetön rakkaus isäntää tai emäntää kohtaan. Hevosella on myös valtava voima, jonka valjastamisesta omaan käyttöönsä ihminen nauttii suunnattomasti.
On samantekevää, onko hevonen oikeasti tätä kaikkea. Varmaa on, että uskoton, epärehellinen, pitkävihainen ja ehdollisen rakkauden ympäröimä ihminen yrittää saada näistä eläimistä jotakin itsestä puuttuvaa.
Hevosen nöyryys kuoleman edessä on myös viisausmyytti. Ihminen taas pelkää kuolemaa kuollakseen. Eräs teurasauton kuljettaja kertoi aamuyöllä drinkkilasin ääressä vieneensä lukemattomia hevosia teuraaksi. Kun hevonen otetaan autosta, se talutetaan teurastamon portille ja annetaan riimunnaru teurastajalle. Vikureinkaan hevonen ei pistä vastaan, vaan painaa päänsä alas ja lähtee kävelemään teurastajan perässä kuin koira. "Jotenkin ne tietää, että on tultu matkan päähän.", sanoi teurastaja. Raavas mies kertoi, että tähän on jo tottunut, työ on työtä. Mutta kerran oli yksi tapaus, mikä jäi mieleen. "Otin sen autosta ja talutin teurastamon sillalle, niin siltä tuli koko ajan vetet silmistä. Valu ihan norona. Olin varma, että se itki."
Itkevä hevonen jäi kaivelemaan. Miksi se itki? Millaisesta paikasta se oli haettu? Oliko se jäänyt katumaan jotain tekoaan? Oliko se potkaissut jotakuta, tai saanut jonkun muun pahan vahingon aikaan? Oliko saanut edes pahaa aikaan? Oliko sen elämä jäänyt tyystin elämättä joutilaana ja kouluttamattomana pihanperähevosena? Vai oliko sillä vain silmätulehdus?
Mykkä eläin jättää ihmisen piinaavan epätietoisuuden varaan. Viisas vaikenee, sanotaan. Raamatussa Jumala ilmoittaa hieman tylysti "Olen mikä olen". Jumala on salaisuus, joka ei armahda ihmistä antamalla valmiita vastauksia. Toisaalta taas armahtaa antamalla ihmisellle mahdollisuuden uskoa johonkin, mitä ei voi järjellä käsittää.
Mutta eihän tämä ploki mikään saarnamiehen markkinapaikka ole! Lopetetaan uskonpuheet. Vaikkei uskoisi yhtään mihinkään, voi antaa mennä täyttä laukkaa tai ravia. Nauttia maisemista ja lämpimästä kesätuulesta, niin kuin muusikkoystäväni Soini Särkilahden hienossa laulussa "Laukkaa suomenhevonen" tehdään.
Laulu saa maailman ensiesityksensä Reipin pehtoorin plokissa, olkaatten hyvät:
