Näkökulma: Luottamuksella on väliä

Totopelaaminen uudistuu, rahapelimarkkina avautuu ja odotuksia kohdistuu myös Hippoksen ja ATG:n yhteistyöhön. Samalla kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyy ja lajiin pitäisi saada uusia harrastajia. Myös raviurheiluun kohdistuva julkinen tarkastelu on lisääntynyt. Kohut, ristiriidat ja toisinaan koko lajia kyseenalaistavat puheenvuorot ovat tehneet toimintaympäristöstä entistä vaativamman.

Muutosten keskellä on helppo kysyä, kuka päätti, mitä päätettiin ja mitä seuraavaksi tapahtuu – tai mistä tässä ruljanssissa oikeastaan on kyse.

Paljon tärkeämpi kysymys on kuitenkin tämä: säilyykö raviurheilu elinvoimaisena myös tulevaisuudessa? Ratkaisevaa on, löytyykö alalle yhteinen suunta ja voivatko toimijat luottaa siihen, että ratkaisut perustellaan avoimesti, päätöksenteko on pitkäjänteistä ja sovitut linjaukset voidaan toteuttaa käytännössä.

Luottamus on raviurheilun tärkein pääoma, koska se ratkaisee, uskaltavatko toimijat sitoutua lajin tulevaisuuteen. Ilman sitä kasvattaja ei uskalla kasvattaa, hevosenomistaja ei sijoita, alan yrittäjä ei kehitä toimintaansa eikä kimppaomistaja lähde mukaan. Myös uusien harrastajien on vaikea löytää lajin pariin. Luottamusta vahvistaa kokemus yhteisestä, ymmärrettävästä suunnasta ja siitä, että raviurheilun eteen tehdään työtä pitkäjänteisesti.

Näkemyksiä riittää, eikä se ole ongelma – päinvastoin, se kertoo ihmisten välittävän lajista. Jatkuva häly ja vastakkainasettelu kuitenkin väsyttävät seuraajia. Jos keskustelu keskittyy lähinnä siihen, mikä on pielessä, usko tulevaisuuteen alkaa heiketä.

Luottamus ei tarkoita yksimielisyyttä. Kaikki eivät ole tyytyväisiä lajin parissa tehtyihin ratkaisuihin, eikä tarvitsekaan olla. Murroksessa päätöksiä on kuitenkin tehtävä, niiden perusteet on avattava ja seurauksista on kannettava vastuu. Myös keskustelulla on vastuunsa: parhaimmillaan kritiikki auttaa löytämään parempia ratkaisuja sen sijaan, että se ylläpitäisi vanhoja ristiriitoja.

Raviurheilun vahvuudet perustuvat vuosikymmenten työhön, osaamiseen, yrittäjyyteen ja yhteistyöhön. Kasvattajat, hevosenomistajat, valmentajat, yrittäjät, toimihenkilöt ja vapaaehtoiset ovat luoneet perustan, jonka varaan ala yhä nojaa. Tämän perustan säilyttäminen ja uudistaminen edellyttävät avointa keskustelua, eri toimijoiden kuulemista ja yhteisen suunnan etsimistä.

Raviurheilun johdon ja päätöksentekijöiden tehtävä on osoittaa, mihin lajia viedään. Heidän vastuullaan on muodostaa selkeä näkemys tulevaisuudesta, perustella ratkaisut avoimesti ja huolehtia siitä, että päätökset tukevat pitkäjänteistä kehitystä. Luottamusta vahvistavat ymmärrettävät linjaukset ja vastuun kantaminen niiden seurauksista. Linjausten toteutuminen riippuu puolestaan siitä, kokevatko kasvattajat, hevosenomistajat, valmentajat, yrittäjät, toimihenkilöt, vapaaehtoiset ja harrastajat voivansa sitoutua niihin omassa toiminnassaan.

Raviurheilun murros ei ratkea yhdellä peliuudistuksella, yksittäisellä hankkeella tai päätöksellä. Raviväkeä ei voi kuitenkaan syyttää yritteliäisyyden puutteesta: kasvattajat, hevosenomistajat, alan yrittäjät, kuten myös kaikki muut toimijat ovat tottuneet tekemään pitkäjänteistä työtä, kantamaan riskiä ja etsimään uusia ratkaisuja. Murrosvaiheessa yritteliäisyys ei silti yksin riitä. Investointien, palvelujen kehittämisen ja uusien ideoiden toteuttamisen edellytykset vahvistuvat, jos toimijat voivat luottaa lajin elinvoimaan ja päätöksenteon johdonmukaisuuteen.

Myönnän kuuluvani jo siihen ikäluokkaan, jonka mielestä ennen moni asia oli paremmin. Oli Fintotot ja kaikkee, Seinäjoen raveissakin myytiin vielä Itikan käristeitä… Myös monet pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja tekevät kuuluvat samaan ikäluokkaan. Tulevaisuutta rakennetaan kuitenkin nuoremmille sukupolville, niille, jotka ovat syntyneet tällä vuosituhannella. Siksi tämän päivän päätöksentekijöiden vastuulla on tehdä ratkaisuja, jotka kestävät aikaa, jotta myöhemmin ei jouduttaisi jälkisammutusporukkaan korjaamaan seurauksia, joihin olisi voitu vaikuttaa jo etukäteen.

Ilman luottamusta tulevaisuus jää suunnitelmaksi. Luottamuksen varassa siitä tulee mahdollisuus.

Anneli Rehn, KTM