Näkökulma: Kova työnteko ja hyvät hevoset – "Sitten kun se on ollut 200 kertaa valjaissa, alat olemaan lähellä starttiinpääsyä"
Ostin keväällä 2022 yksivuotiaan suomenhevosvarsan. Samana syksynä varsa opetettiin, jonka jälkeen se palasi kotiin ja aloin sillä ajelemaan. Kun istuin erään ajopäivän jälkeen paikallisella huoltoasemalla, ystäväni Petri Myllymäki saapui seuraan ja kommentoi.
”Hyvän näköisesti varsa liikkuu. Sitten kun se on ollut 200 kertaa valjaissa, niin alat olemaan lähellä starttiinpääsyä.”
Muistan kuinka tuleva työmäärä pisti hieman miettimään, ajokertojen määrä tuntui aika isolta. Muistan myös pohtineeni, pääsenkö koskaan edes sataan ajokertaan asti, kaikkea voi kuitenkin hevosten kanssa sattua.
Nyt hevonen on neljävuotias ja koetin laskea ajokertoja. Hyvän matkaa yli kahdensadan ajokerran ollaan. Ehkä jotakuinkin 230 kertaa, tähän ratsastukset päälle. Varsana ajettiin vähemmän kilometrejä, nyt hieman enemmän. Valistunut arvaukseni on, että keskimäärin sillä on ajettu kahdeksan kilometriä kerta. Tämä tekee yhteensä 1840 kilometriä. Helsingistä Utsjoelle ja takaisin etelään päin, Viitasaarelle tai Hirvaskankaalle, kahdeksan kilometrin välein on riisuttu valjaista ja laitettu takaisin.
Jonkinlainen käännekohta tämän Myllymäen toteaman 200 kerran rajapyykin jälkeen on kuitenkin tapahtunut. Minulle on tullut sellainen tunne ajaessa, että ehkä tässä koelähtöön kohtapuoliin päästään. ”Kohtapuoliin” voi toki tarkoittaa raviurheilussa useampaa kuukautta.
Arvioin, että ajellessani Pohjois-Suomesta kohti etelää kahdeksan kilometrin valjastussykleillä, Jyväskylän Killerillä en vielä starttaa. Mutta ehkä Jämsässä. Tai Mäntän paikallisraveissa – tai vasta Teivossa vuonna 2027.
Näin Teivonlinnassa lauantaina Henri Bollströmin Kriterium-ravien jälkeen, ja onnittelin Campparin voitosta. Kysyin Henriltä, mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa Seppo Suurosen tallin jatkuvassa menestyksessä.
”Kova työnteko ja hyvät hevoset”, vastasi Bollström miettimättä.
”Hevosia ajetaan paljon, ennen kaikkea usein. Ne tottuvat juoksemaan ja vahvistuvat. Niitä rasitetaan, muttei ajeta poikki.”
Millainen sitten on hyvä hevonen? Jos Sepon hevonen voittaa Kriteriumin tai lauantain 75-lähdön, Suuronen toteaa rauhallisesti: ”Hevonen on treenannut hyvin.”
Eli hyvin treenattu Suurosen hevonenhan se siinä vaan on käväissyt näyttämässä juoksemisen mallia muille.
V.G Voiton kuninkuuden jälkeen voittajahaastattelussa Suurosen ääni aavistuksen värähti. Sen verran vaan, että sitä mietti, onko lähetyksessä jokin vika, kun äänen taso heittää. Lauri Hyvösen maanittelemana ja pusertamana saadaan Suuronenkin myöntämään mikrofoniin tuhatpäiselle raviyleisölle:
”Voitto on kyllä hyvä hevonen.”
Kiteyttäen voidaan sanoa, että jos haluat pärjätä raveissa, mene Juvalle ja koeta jollain keinolla ostaa Sepolta varsa. Jos keinot loppuu, ota Konsti avuksi. Juvan kovia hevosmiehiä se Ari-Mattikin on.
Sitten ajat sillä varsalla Hangosta Nuorgamiin ja takaisin etelään. Menestystarinasi on kovaa työntekoa ja hyvää hevosta vaille valmis.
