Näkökulma: Mietteitä suomalaisista suurkilpailuista – "Eikö näille euroille olisi tässä pienessä ja köyhässä Suomessa käyttöä?"

Onko näissä suurkilpailuissa (Seinäjoki Race, Kymi GP, Finlandia-Ajo ja St Michel) mitään järkeä, kun lähes kaikki palkintorahat viedään ulkomaille? Eikö näille euroille olisi tässä pienessä ja köyhässä Suomessa käyttöä? Varsinkin nyt, kun eletään tiukkoja aikoja hevostaloudessa ja kaikessa muussakin.

Nykyinen käytäntö ei ainakaan kasvatustoimintaa lisää, eikä lämminverisen hevosen omistamistakaan, kun rahat on jo jaettu ennen kuin lähtöä on edes ajettu.

Tein excel-taulukon suurkilpailuiden palkintojen jakautumisesta vuosina 2021–2025 ja se kertoi karua kieltä seuraavasti:

Vuosina 2021–2025 ulkomaille maksettiin lähes 2,5 miljoonaa euroa, Suomeen 628 500 euroa.

Vuosina 2024–2025 ulkomaille matkasi palkintorahoja 1 074 500 euroa ja Suomeen jäi 128 500 euroa.

Parhaat tai pahimmat esimerkit olivat Finlandia-Ajo vuonna 2024, josta ulkomaille lähti 200 000 euroa ja Suomeen 0 euroa, sekä Kymi GP 2022, josta ulkomaille maksettiin 170 000 euroa ja Suomeen 0 euroa.

Eikö riitä, että ”hyvät” suomalaiset yritykset myydään tai niiden tuotot siirretään ulkomaille?

Henkilökohtaisesti en usko, että nämä ulkomaalaiset hevoset tuovat juuri ketään katsojia radan varteen (Varenne oli toinen asia aikoinaan). Ennemmin uskon siihen, jos kimppojen omistuksessa olevat hevoset pääsisivät juoksemaan kilpaa hyvistä palkinnoista, se voisi tuoda myös yleisöä paikan päälle ja sitä kautta mahdollisesti uusia omistajiakin lajin pariin.

Jos suurkilpailuihin halutaan kiinnostavia muutoksia, ne voisivat olla esimerkiksi karsintakisoja seuraavasti.

Seinäjoki Race: 2100 m ja 12 parasta loppukilpailuun (karsinnat samana päivänä).

Kymi GP: karsinnat 2100 m ja loppukilpailu 2600 m, johon pääsee mukaan 12 parasta mukaan (karsinnat edellisenä päivänä. Esitys 2600 m:stä perustuu Kouvolan jyrkkiin kurveihin, ettei niitä tarvitse ajaa täysillä).

Finlandia-ajo 1600 m ja loppukilpailuun 10 parasta (karsinnat samana päivänä)

St Michel 1600 m ja loppukilpailuun 10 parasta (karsinnat edellisenä päivänä)

Näin mahdollisimman monella hevosella olisi mahdollisuus päästä juoksemaan hyvistä palkinnoista. Ja mikäli kisoista halutaan kaksipäiväiset, silloin karsinnat juostaan edellisenä päivänä.

Ensimmäiset palkinnot loppukilpailussa olisivat vähintään 50 000 euroa ja viimeinenkin hyväksytyn juoksun juossut hevonen saisi 2000 euroa. Kilpailut olisivat ennakkomaksullisia, esimerkiksi 6 kuukautta ennen 1. erä 100 euroa ja 2. erä 2 kuukautta ennen 200 euroa, yhteensä 300 euroa. Tai jos joku mattimyöhäinen haluaa kisaan mukaan, maksu 2 viikkoa ennen esimerkiksi 2000 euroa. Kaikki ennakkomaksut palautettaisiin 100-prosenttisesti palkintoina takaisin kisaan osallistuneille, ja näin saisimme useita hyväpalkintoisia kilpailuja Suomeen. Mahdollisuus pärjätä näissä suurkilpailuissa voisi jopa innostaa sijoittamaan hyväsukuisiin lämminverisiin hevosiin.

Mielestäni tämä asia pitäisi ottaa vakavasti ja harkita muutoksia nykyiseen käytäntöön ennen kuin kaikki palkintorahat ovat menneet ulkomaille!

Kesäterveisin

Ismo ”Isse” Koskinen

itsekin jonkin verran lajiin satsanneena