alkometri puhallutus
Alkometri mittaa veren alkoholipitoisuutta. Nollatulos kertoo, että alkoholia ei veressä ole.Kuva: Anu Leppänen

Näkökulma: Nollaraja olisi selkeä raveissakin

Lieksalainen Niko Keronen tietää, että monet muuttuvat tekijät voivat vaikuttaa puhallutuksen lopputulokseen.
Julkaistu

Raviparlamentissa keskusteltiin kesällä ravien alkometripuhallutussäännöstä. Minusta se ei ole ohjastajien oikeusturvan kannalta toimiva.

Korostan, että en tietenkään hyväksy hevosten käsittelyä kilpailupaikalla tai kilpaa ajamista alkoholin vaikutuksen alaisena. Haluaisin kuitenkin oikeudellisia, tasapuolisia ja faktatietoon pohjautuvia päätöksiä.

Nykyisin on hyvin paljon muuttuvia tekijöitä, jolla puhallutuksen lopputulos voi olla erilainen. Lähtökohtaisesti jo se, että mittaus suoritetaan alkometrillä, joka on ns. seulontalaite. Viranomaiset tekevät tällä alustavan mittauksen, ja jos viisari värähtää ja syytä epäillä -kynnys ylittyy, tehdään sen jälkeen tarkkuusalkometritesti tai verikoe.

Rajavartijana tiedän kokemuksesta, että 0,7 promillen tulokset sulavat pääsääntöisesti tarkkuusalkometrissä alle 0,5:n. Raveissa päätökset perustuvat tähän seulontalaitteen tulokseen. Sitten kun vielä rajat 0,2 ja 0,5 ovat niin matalat, kikkailun varaa jää parillakin keinolla.

Sääntöjen mukaan esimerkiksi toinen puhallus on tehtävä 10–15 minuutin kuluttua ensimmäisestä. Tuo 5 minuutin aika voi olla ratkaiseva etenkin 0,2:n rajassa, jos ensimmäisen puhalluksen tulos on ollut esimerkiksi 0,22. Samoin 0,5:n tulos voi laskea viidessä minuutissa useammankin ”pykälän”.

Mitä tulee itse mittariin, niin vaikka se kalibroidaan vuosittain, esimerkiksi 0,25:n tulos voi todellisuudessa olla vaikka 0,18. Eli tulos ei ole 100-prosenttisen varma, ja mittari näyttää aina enemmän kuin esimerkiksi tarkkuusalkometri. Niin kuin esimerkiksi Henri Bollströmin tapauksessa taannoin kävi. Tosi paljon heitti, mutta varmuudella alkoholia oli hieman veressä. Jos ei olisi ollut yhtään, alkometri olisi näyttänyt nollaa.

Myös keuhkojen ”hapettaminen” eli nopeasti hengittely keuhkot täyteen ilmaan ja keuhkot tyhjäksi muutaman kerran voi pudottaa tulosta jopa 0,05. Tästä olen jonkin verran tehnyt testiäkin. Ja vaikka puhalluskokeen tulos on 4 tuntia ennen lähtöä 0,51, 3 tuntia myöhemmin se voi olla jo 0.

Mikä on oikeusturva, ja kenen on vastuu, jos henkilö saa ajokiellon, vaikka ei ole tehnyt mitään väärää?

Oikeudenmukainen ja tasapuolinen ratkaisu olisi minusta, että valmentajat ja hoitajat kävisivät puhallutuksessa viimeistään ennen kuin käyvät hevosta lämmittämässä tai ohjastajat viimeistään tuntia ennen starttia. Tuloksen olisi tällöin oltava nolla.

Ohjastajat voisivat puhaltaa aiemminkin, vaikka heti kun tulevat radalle, mutta jos viisari värähtäisi, tuntia ennen starttia olisi tehtävä uusi puhallus. Vasta silloin aloitettaisiin tutkintaprosessi, jos tulos ei ole nolla.

Selvitin poliisihallinnosta ja hyvinvointialueelta mahdollisuutta saada tarkkuusalkometri- tai verikoetulos omakustanteisesti. Se ei nykyisellä lainsäädännöllä onnistu. Siksi pykälä ”tarvittaessa pyrittävä varmistamaan tulos” on nykysäännöksillä ravikilpailusäännöissä turha ja 0,2:n ja 0,5:n rajat mahdottomia valvoa.

Kun rajana ajamiselle on nolla, se on helppo varmistaa. Alkometri ei näytä väärin, jos alkoholia ei veressä ole.

Kotikaljan juomiselle tai liköörikarkin syömiselle juuri ennen puhallutusta ei tarvitse jättää ”pelivaraa”. Jokainen osaa varmasti huolehtia, ettei nauti yhtään alkoholia sisältäviä tuotteita juuri ennen puhallutusta.

Niko Keronen, Lieksa

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi