Viimeviikkoisesta valtioneuvoston kehysriihestä odotettiin uutisia myös hevosalan rahoitusta koskien. Niitä ei saatu. Syystä tai toisesta päätös hevostalouden tuista siirrettiin syksyyn..Sen jälkeen tunnelmat olivat kaksijakoiset. Yhtäältä pelätyiltä uusilta leikkauksilta, joita kohdistettiin laajasti järjestökenttään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, toistaiseksi vältyttiin. Toisaalta tukea oli jo täksi vuodeksi leikattu noin 27 miljoonaan, ja toteutuneelle reilun 30 miljoonan tasolle kokonaisrahoitus nousi vain ns. siirtomäärärahojen turvin. Ne ovat 2-vuotisia, ja kun ”kirstu” ilmeisesti enempi vähempi tyhjennettiin, yhtä paljon siirtomäärärahaa ei ole voinut kertyä. Se tarkoittaa, että budjettirahoituksen säilyessä ennallaankin kokonaisrahoitus uhkaa pienentyä..Silloin punnitaan, oliko eduskunnan joulun alla hyväksymä hallintovaliokunnan lausumaehdotus pelkkää sanahelinää vai konkretisoituuko se teoiksi..”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa uudistuksen vaikutuksia hevostalouden toimintaedellytyksiin siirtymäkauden alusta alkaen ja tarvittaessa ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin alan tulevaisuuden turvaamiseksi”, lausuma kuuluu..Siirtymäkaudella tarkoitetaan aikaa lisenssimarkkinan ja oman peliyhtiön toiminnan aloituksesta 1.7.2027 siihen asti, kunnes yhtiö toimii ja tuottaa rahaa raviurheilulle täydellä teholla. Sen kesto jatkuu tällä tietoa 2030-luvun puolelle..Kun raviurheilun rakenteista on säästetty nyt muutamassa vuodessa 10 miljoonaa euroa eli noin neljännes, jokainen ymmärtää, että seuraava leikkaus kohdistuisi jo väistämättä myös palkintoihin. Se olisi kohtalokas alalle, joka tuottaa tukensa peli- ja verotuottoina sekä työllistämisvaikutuksina valtiolle kirkkaasti takaisin.
