Pääkirjoitus: Viikonloppu oli yhtä draamaa – Finlandia-Ajossa myös suomalaisia valopilkkuja
Harvoin on raviviikonloppu tarjonnut yhtä paljon mielenkiintoista nähtävää ja dramaattisia käänteitä kuin Finlandia-ravit Vermossa.
Alkutahdit löi lauantaina Ubiquarian Face. Kyvyt varsavuosilta kyllä muistettiin, mutta kun edellinen voitto oli yli vuoden takaa monté-lähdöstä ja Suomessa tototili oli vielä avaamatta, keulasoolo ajalla 09,8 löi kaikki ällikällä. Mikä aloitus Janita Antti-Roikolta!
Kovempaa ei juostu edes itse Finlandia-Ajossa, jossa draamaa riitti siinäkin yllin kyllin. Combat Fighter taisteli keulasta kuin leijona ja tuli johdossa päätössataselle. Ihan ”Bret Bokoja” Ari Moilanen ei tällä kertaa tehnyt, mutta teki lähdöstä hienon kilpailun.
Mellby Jinx lähti päätöspuolikkaalle joukon viimeisenä ja kaukana kärjestä, ja vielä 400 jäljelläkään kukaan ei voinut uskoa sen voittoon. Daniel Wäjersten teki kuitenkin mahdottomasta mahdollista ja kannusti ruunan ykkösenä maaliin ja samalla Elitloppetiin.
Taustalla Suomen Crepe Match nosti kesää ajatellen odotukset pilviin. Uran ensimmäinen maili aikaan 10,7 kaikki tallella pussissa maaliin tullen kertoi oriin olevan valmis Suur-Hollolaan ja ansaitsevan paikan myös Kymi Grand Prix’hin.
V.G. Voiton alkumatka meni Erkon Pokaalissa raskaaksi, mutta sen päästyä keulaan luultiin kilpailun taas kerran ratkenneen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Elämänsä kuntoon noussut Stallone haastoi oriin loppusuoralla, ja taistelun tiimellyksessä Voitto sekosi askelissaan. 10 voiton putki katkesi, ja Stallone marssi voittoon.
Finlandia-Ajosta ilmeisen täpärästi karsiutunut Goelan d’Haufor sai hyvityksen maratonilla ja marssi Elitloppet-lauantain Harper Hanoverin lähtöön. Ruotsin hopeadivisioonan karsinnassa kirjoitettiin uusi luku Imperatorin tuhkimotarinaan. Kinglet Birdin kilpaura sai lauantaina komeimman mahdollisen päätöksen.
Kiitos Vermolle mahdollisuudesta saada olla tapahtuman pääyhteistyökumppani. Se oli Hevosurheilu-lehdelle suuri kunnia.
