Näkökulma: Teivon kohtalon vuosi – miten Pirkanmaan raviurheilu voi?
Toissa viikon Hevosurheilussa (HU 11.2.) Tampereen Ravirata Oy:n hallituksen entinen puheenjohtaja Asko Koskinen ja hallituksessa myös ollut Heikki Lammi tekivät Lukijan kynässään aikamatkan 80-luvun alkuun, jolloin raviurheilu eli loiston päiviään. Jääkiekko kynsi yleisömäärissä raviurheilun takana, kunnes SM-liiga perustettiin. Nyt tilanne on kääntynyt toisin päin.
Miesten pohdinta herätti minut miettimään, miten Pirkanmaan raviurheilu voi vuonna 2026.
Raviurheilu on kilpaurheilua herkillä pakoeläimillä, joten kiekon ja ravien vertailu tässä ajassa on vaikeaa. Sellainen vaihtoehto ei tule kysymykseen, että viedään ravihevoset Nokia Areenalle. Raviurheilu vaatii turva- ja suoja-alueet ja mittavan infran ympärilleen.
50 vuotta sitten Tampereen raviradan, silloisen Hippoksen, piti lähteä Tampereen Kalevasta kaupungin kasvun tieltä. Nyt Ylöjärven ja Tampereen rajalla oleva Teivon ravirata on samassa tilanteessa. Kaupunkikehityksen isoin infrahanke, raitiotie, on piirretty kulkemaan muutamien kymmenien metrien päähän raviradan takasuorasta. Aivan raviradan viereen on suunniteltu raitiotien pysäkki.
Ylöjärven kaupungin sivuilla raitiotien suunnitelmissa lukee muun muassa näin: ”Raitiotien tavoitteena on saavuttaa vähintään 3000 asukasta tai työntekijää 600 metrin kävelymatkan päässä pysäkistä.”
Tampereen Raitiotie Oy haluaa maksimaalisen asukastiheyden jokaisen ratikkapysäkin välittömään läheisyyteen. Jos Teivon ravirata lopettaisi toimintansa, kavio-ura ja keskikentän alue olisi loistava, valmiiksi tasattu hiekka-alue useille tornitaloille ja yrityskiinteistöille.
Eli sanotaan näin: Tampereen Raitiotie Oy:n toimistossa tuskin lippua puolitankoon vedettäisiin, jos ravaaminen Teivossa loppuisi piankin.
Uusimmassa, vuonna 2024 allekirjoitetussa maanvuokrasopimuksessa Teivo joutui luopumaan osasta toiminta-alueestaan Teivo-Mäkkylän kaavan vuoksi. Ylöjärvi suunnittelee alueelle noin 5000 ihmisen asuinaluetta. Ravirata ja pienempi varikkoalue saivat ainakin teoriassa luvan jatkaa vuoteen 2055.
Teoriassa siksi, että moni muukin kuin minä miettii raviurheilun käytännön toteuttamisen mahdollisuuksia supistetussa Teivossa, josta ammattivalmentajat lähtevät tämän vuoden loppuun mennessä.
Teivon ravikeskus ei lähtenyt Vermon tapaan vastaiskuun ulkoapäin kohdistuvaa uhkaa vastaan investoimalla ja kehittämällä uutta vaan valitsi strategiaksi säästölinjan. Uutta maanvuokrasopimusta on kutsuttu ”torjuntavoitoksi”.
Tulevaisuuden Teivoon on maalailtu tapahtumakeskusta. ”Tapahtumat” näyttää hyvältä powerpointeissa, niissä on fiilistä paperilla, mutta eivät ne hääviä bisnestä ole. Vierailevat ihmiset pitävät tapahtumista, mutta tapahtumajärjestäjiä ei käy kateeksi, varsinkin jos sääriski realisoituu.
Riittävän laadukas, ennakoitava arki on liiketoiminnassa enemmän tavoittelemisen arvoista.
Joka tapauksessa vuosi 2026 tulee olemaan Pirkanmaan raviurheilulle ikimuistoinen. Teivo täyttää 50 vuotta, ja elokuussa on Teivon Kuninkuusravit. Me kaikki alueen hevosihmiset toivomme niiden onnistuvan.
Mutta mitä oikeasti tapahtuu Kunkkarien jälkeen, on arvoitus.
Sami Ketola
ratsastuskoulu- ja elämyspalveluyrittäjä, Pirkkala
