Kuukauden henkilönä Jukka Heiskala – "Totta kai sitä välillä miettii, onko tässä järkeä"

Tie kulkee pitkän matkaa kangasmetsien läpi, niin lähelle Satakuntaa kuin Pirkanmaalla pääsee. Keltaisen talon pihassa ollaan paikassa, jossa maakuntien raja kulkee tontin läpi. Talo on enimmäkseen Pirkanmaan puolella, mutta isoin osa tilaa Satakunnassa.Täällä asuu hevosineen Jukka Heiskala, pitkän linjan raviaktiivi ja järjestömies, jonka luottamustehtävien lista hengästyttää. Näkyvin paikka aukesi heinäkuun alussa, kun hänet valittiin lauantaina Kriteriumeja isännöivän Teivon raviratayhtiön puheenjohtajaksi. Erityisen tärkeän pestistä tekee se, että Teivo järjestää myös ensi vuoden Kuninkuusravit. 2026 on radan juhlavuosi, sillä samalla juhlitaan Teivon 50-vuotista taivalta.Tietyllä tapaa kyseessä ovat myös jäähyväiset, sillä mikäli suunnitelmat toteutuvat, nykymuotoinen Teivon tallinmäki on toiminnassa vain ensi vuoden loppuun. Ylöjärvi aikoo kaavoittaa tallinmäen asunnoille, ja lopulta myös katsomorakennuksen paikka vaihtuu radan toiselle laidalle. Itse rata on kuitenkin jäämässä paikoilleen, mitä voi pitää isona lobbausvoittona alueen hevosihmisille. Todellinen uhka oli jossain vaiheessa myös se, että alueen vuokrasopimusta ei olisi jatkettu lainkaan.”Ylöjärvellä on ollut hyvin myönteinen kanta Teivoon koko ajan. Kaupunginjohtaja sanoi, että he haluavat, että ravirata on siinä, ja he näkevät sille ison mahdollisuuden tapahtumakeskuksena”, Heiskala sanoo..Jukka HeiskalaHevoskasvattaja ja kuuden hevosen harrastajavalmentajaTampereen Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja, tätä ennen pitkäaikainen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtajaPohjois-Hämeen Hippoksen hallituksen jäsen ja puheenjohtajaSHKL:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, Starinita Oy:n hallituksen ja Hämeen hevosenomistajain yhdistyksen puheenjohtajaSuomen ravihevoskasvattajien säätiön hallituksen jäsenSatakunnan alueen hevosjalostusliiton hallituksen varapuheenjohtajaKankaanpään hevoskasvatusyhdistyksen johtokunnan jäsenHippoksen valtuuskunnan jäsen.”Jos Teivo ei olisi ollut aktiivinen silloin kun keskusteluja käytiin, kyllähän se rata-alue olisi lähtenyt. Mutta kaikki tämä, esimerkiksi tallialueesta osittain luopuminen, on ollut vastaehdotus Tampereen Ravirata Oy:n suunnalta.”Suunnitelmissa raviratayhtiön kontolle jäisi valjastushallin rakentaminen. Kaikki muu, esimerkiksi katsomo, ovat suunnitelmissa vuokratiloja, joita raviratayhtiö vuokraisi ravien ajaksi. Hevosklinikka jää paikalleen, ravikoululle rakennetaan uudet tilat alueelle.Tällä hetkellä radan aktiivien katseet ovat Kuninkuusraveissa, mutta taustalla jatkuu työ raviradan tulevaisuuden eteen. Edes tallinmäen taru ei välttämättä pääty vielä ensi vuonna.”Ylöjärven kaupungin kanssa on sovittu, että tallialue tyhjenee vuoden 2026 loppuun mennessä. Mutta mitä nyt on käyty keskusteluja kaupungin kanssa, hehän eivät ala tekemään mitään, ennen kuin kaavoitukset ovat siinä mallissa, että rakentaminen voisi alkaa. Sitten pitää löytää rakentajat, eikä hekään ala tekemään mitään, ennen kuin on olemassa tietty määrä asunnon ostajia”, Heiskala laskee.”Juuri oli hallituksessa puhetta, että pitää selvittää Ylöjärven kaupungilta, minkälaisella aikataululla he haluavat alueen tyhjäksi. Pitääkö alue tyhjentää, vai antaisiko he toiminnan jatkua niin kauan, kunnes alue on kaavoitettu ja sinne aletaan rakentaa. Mutta se nyt riippuu monesta asiasta”, Heiskala toteaa.”Onhan ne suunnitelmat hienoja, mutta kun kaupungin muuttovoitto taisi olla viime vuonna muutama sata, niin ei siihen ihan heti aleta rakentaa tuhansien ihmisten lähiötä. Minun silmissä se aikajana ei ole kauhean lyhyt. Vuonna 2026 ei yhtäkkiä rasahda kaikkea.”.Kuninkuusraveihin on Teivossa ladattu paljon odotuksia, myös taloudellisesti. Viime vuosien esimerkki näyttää kuitenkin, ettei kyseessä välttämättä ole mikään kultakaivos. Esimerkiksi Jyväskylän tulos Kuninkuusraveista oli alle 50 000 euroa. Toki Killerillä setvitään paraikaa useamman kymmenen tuhannen euron kavallusta, mutta ilman rahojen häviämistäkin tulos olisi jäänyt noin 100 000 euroon. Tämän voisi ajatella huolestuttavan puheenjohtajaa.”Jyväskylän kanssa oli se ongelma, että vaikka heiltä piti tulla tarkkaa dataa kaikesta, sitä ei vaan tullut. Oulusta on saatu aika hyvin tietoa, toki heillä ei ole vielä tarkkoja ja lopullisia lukuja, mutta tiedämme nyt hyvin mitä sudenkuoppia varoa ja näimme itsekin mikä toimii ja mikä ei”, Heiskala vakuuttaa. Tapaan kuuluu, että tulevan vuoden järjestäjät ovat edellisen vuoden Kuninkuusravien järjestelyissä mukana. Tämä helpottaa kapulan vaihtamista.”Ainakin itse uskon siihen, että tässä ollaan tietyllä tapaa paremmalla tiellä. Luotan meidän projektipäällikköön Niina Okkoseen, jolla on kokemusta isojen tapahtumien pyörittämisestä. Hän on saanut hyvin esimerkiksi sponsorimyyntiä alkuun. Molemmilta kaupungeilta (Ylöjärvi ja Tampere) tulee hyvä tuki. Isoin haaste on sää”, Heiskala pohtii.”Henki on hyvä, meillä on yhteen hiilen puhaltamisen meininki. Kuninkuusraveista olen itse kovin positiivisella mielellä, asiat on hyvällä mallilla.”.Jukka Heiskalan palava innostus raviurheiluun syttyi Forssan Kuninkuusraveissa vuonna 1988. Oikeastaan Heiskala olisi halunnut olla silloin pelaamassa pesäpalloa, mutta elämä päätti toisin.”Meillä oli Yleisradiossa työpaikan pesäpallojoukkue, ja vuonna 1988 Tampereella järjestettiin puulaakijoukkueiden SM-kisat. Samaan aikaan oli Forssassa Kuninkuusravit. Olin Ylellä valohommissa silloin, ja buukkarille oli käynyt pieni moka, valomiehiä oli Forssaan varattu kolme, kun normaalisti olisi ollut kaksi”, Heiskala kertoo. ”Ei siellä periaatteessa olisi yhdellekään ollut hommia, mutta meitä oli kolme ja kun huomattiin moka, niin kysyttiin, että mitäs nyt, kun olisi tällainen pesäpallokisa. Työnantaja sanoi, että yksi saa mennä, mutta kaksi siellä Forssassa pitää olla. Me sitten heitettiin arpaa, että kuka menee pelaamaan pesäpalloa ja kuka menee Kuninkuusraveihin töihin. En sitten tiedä voitinko vai hävisinkö, mutta minä olin se, joka lähti Forssaan.”Forssassa Ylen tiimissä oli mukana äänimies, joka kävi Teivossa ja sai houkuteltua Heiskalan mukaansa tiistairaveihin.”Tykästyin tosi paljon sellaiseen, nykyään sanotaan yhteisöllisyyteen, mutta ei sitä silloin niin kutsuttu. Mutta sellaiseen, että siellä oli mukavaa porukkaa. Ja huomasin, että siellä käy kotikylästä tuttuja ja sellaisten kanssa, joita ei tuntenut, tuli nopeasti tutuiksi”, Heiskala muistelee. ”Olihan se aika meininkiä, kun tiistaisinkin oli Teivon katsomorakennukset täynnä väkeä.”.Toisin kuin ehkä raveihin hullaantujia yleensä, Heiskalaa ei niinkään kiinnostanut pelaaminen. Häntä sykähdytti hevoset ja niiden tarinat.”Tallialueen puoli ja sportti alkoi kiinnostaa enemmän ja enemmän. Koko ajan kasvoi se ajatus, että siihen pitäisi päästä tutustumaan paremmin.” Heiskalan luonteeseen kuuluu, että kun jokin asia kiinnostaa, siihen paneudutaan tosissaan. Joten totta kai hänelle tuli Hevosurheilu-lehti ja sieltä hän huomasi ilmoituksen myytävästä kesävarsasta, jonka isä oli V.T. Ajatus. Varsa sijaitsi Kankaanpäässä ja se oli Maarit Multisillan kasvatti.”Aloin puhua siitä sitten isän veljelle, joka aina kehui, että on tehnyt paljon hevosella töitä. Jos porukalla ostettaisiin se, niin se ei tulisi hirveän kalliiksi. Ja kyllähän me porukalla keksitään sitten, että miten se opetetaan, että eihän sitä vielä tarvitse tietää kaikkea”, Heiskala naurahtaa.Hänen pikkuveljensäkin lähtivät mukaan hevoskimppaan. Alkuun piti vain keksiä, mihin varsa vietäisiin, kun ei sitä kerrostalossakaan voisi pitää. Paikka löytyi Raimo Ranteelta ja kaupat tehtiin. Hipan Muisto tuli Heiskalan elämään talvella 1990.”Varsan kanssa alettiin touhuamaan kaikenlaista, eihän meistä kukaan osannut siinä vaiheessa mitään. Mutta Raimo on mun oppi-isä ja hän opetti mut valjastamaan, treenaamaan ja kengittämään.”. Aika pian tuli toinenkin hevonen, kun Heiskala hankki kolmen porukassa Koivusen Harrin kasvattaman Bulletin.”Sillä ajoin kortin ja kilpaa. Ja siitä eteenpäin hevosia on ollut vähintään kaksi, useimmiten enemmän. Mun on hirveän vaikea ajatella, että ei olisi yhtään hevosta. Totta kai sitä välillä miettii, onko tässä järkeä, mutta seuraavana päivänä taas on järkeä. Ja kaikki pitäisi koittaa pystyä itse tekemään. Lääkäriksi en ole ruvennut, mutta kaikki muu koitetaan tehdä itse.”Tällä hetkellä Heiskalan tilalla ja treenilistalla on kuusi hevosta. Niistä neljä on lämminverisiä omakasvatteja: 9-vuotias Windman (Archduke Kemp), 8-vuotias Windheart (Le Monteil), 7-vuotias Windlucky (The Bosses Lindy) ja 5-vuotias Windjack (Lexus Font). Lisäksi tallissa on kaksi suomenhevosta, 14-vuotias Tuiskuta (Tuisku-Topi) ja 4-vuotias Vekhaltti (Kihisee). Niiden kanssa touhuaminen pitää Heiskalan jalat maassa ja pään järjestyksessä.”Monethan sanoo, että harrastamisen pitäisi olla tavoitteellista, mutta en tiedä. Tottakai joka lähtö ajetaan tosissaan parasta sijoitusta, mutta ehkä isoin tavoite on se, että itsellä ja hevosilla olisi hyvä mieli”, Heiskala miettii. ”Mutta se, mitä hirveän paljon raveihin kaipaan, on se vanha yhteisöllisyys. Aina kun mentiin raveihin, piti nähdä koelähtökin ja oltiin aina loppuun. Ja se sosiaalisuus katoksilla. Kyllähän edelleenkin halutaan jutella, mutta kun kaikilla on koko ajan hirveä kiire, tullaan viime tipassa ja lähdetään mahdollisimman äkkiä. Onneksi vilpitön toisten kannustaminen on lajissa säilynyt.”.Tallialueen ja hevosihmisten tarinat ajoivat Jukka Heiskalan myös tekemään suosittuja Talkkari-ohjelmia yhdessä Kari Lähdekorven kanssa. Se alkoi Porin Kuninkuusraveista vuonna 2014.”Se oli vähän kuin puolivahinko. Kari sanoi joskus, että hänen tekisi mieli tehdä juttuja missä paikoissa ihmiset treenaa hevosia ja kuinka ne treenaa. Sanoin, että se kuulostaa tosi kiinnostavalta, tarviitko sä siihen kaveria?” Heiskala kertoo.”Kari vastasi, että kyllähän siihen joku tarvitaan kuvaamaan, ja minä vastasin, että selvä. Sitten me vaan päätimme alkaa tehdä niitä.”Viimeiset vuodet ohjelma ilmestyi Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla ja haastattelijoina esiintyi Lähdekorven jälkeen Juha Jokinen, Lauri Hyvönen ja Tapio Hoikka.”Alkuvuodesta MT sanoi, että he haluavat himmata sitä puuhaa, eikä yhteistyötä toistaiseksi jatkettu. Olisi ollut kiva jatkaa ja koitin löytää sponsoreitakin, mutta ei siihen löytynyt oikein ketään.”Talkkari-ohjelma poiki kuitenkin nykyaikaisen version tallialueen yhteisöllisyydestä. Heiskala perusti ohjelman alkuaikoina Facebookiin samannimisen raviaiheisen keskusteluryhmän. Nimi on nyttemmin muuttunut Talkraviksi, ja ryhmässä on hiukan yli 20 000 jäsentä. Jukka Heiskala on edelleen toinen ryhmän moderaattoreista.”Aina joku sellainen tietysti löytyy, jota joutuu vähän valvomaan ja ojentamaan. Perjantai-illat ovat kiireisimmät. Jos oikein vauhkoaminen alkaa, kyllä siellä joutuu välissä olemaan joskus aika laillakin. Ja kuraahan sieltä tietysti tulee niskaan. Mutta suurin osa käyttäytyy ihan järkevästi.”.Olen huolissani… Vermon kohtalosta, kun tiedän, miten tämä Teivon kanssa meni. Se oli tosi haasteellista niin kauan, kun Ylöjärven alueella oli Tampereen omistama paikka. Varmaan reilu kaksi vuotta meni vain siihen, että sitä palloteltiin edestakaisin. Ja kun päättäminen on poliittista, se on todella hidasta. Vuosi on lyhyt aika, se menee kevyesti eikä mitään ehdi tapahtua.Raviurheilussa parasta on… että saa olla hevosten kanssa. Ne on vähän niin kuin peilejä. Sä joko tulet niiden kanssa toimeen tai et tule, ohjasote joko on tai ei.Lähtömusiikin… pitää olla tietyn tyyppistä. Jos se on tarpeeksi hyvä, siitä tulee tunne, että kohta lähdetään. Jos se taas on pliisu, tuntuu, että onko tämä joku harjoituslähtö. Musiikilla on hirveä voima.Minua korpeaa… kun joku kommentoi hevosia, niin kuin ne olisivat koneita.Järjestötyössä… pitäisi saada jäsenistöä enemmän mukaan. Aika monessa asiassa on ongelmana, että vastuulliset yrittää tai joutuu tekemään kaiken itse. Eikä jäseniltä toisaalta oikein saa ideoitakaan. Kauhean helposti syyttävä sormi osoittaa, että kun te ette tee mitään, mutta kun kysytään mitä pitäisi tehdä, vastaus on ”en mä tiedä”. Olisi tervetullutta saada vähän vinkkejä.Minun ei… todellakaan pitäisi mennä mihinkään kokoukseen. Olen niin huono sanomaan ei, kun pyydetään luottamustehtäviin. Olen vain sitä mieltä, että jonkun pitää näitä asioita hoitaa ja ottaa niistä vastuuta. Eikä niitä vapaaehtoisia tunnu kovin paljon olevan..Ratojen isot haasteet vasta edessäJukka Heiskala on huolissaan raviradoista, vaikka Teivo kuuluu aluemallin voittajiin.Raviratojen tilanne on rakennemuutoksen keskellä hankala. Rahoitus vähenee, samoin ravipäivät, eikä kukaan ei vielä tiedä, miten lisenssimarkkinaan siirtyminen vaikuttaa alan rahoitukseen.”Teivo pärjää nyt toistaiseksi. Jos muihin ratoihin vertaa, me emme ole huonoimmassa päässä, vaikkei toki parhaassakaan päässä. Hirveän hyvä suoja on se, että meillä on niin vakavarainen omistaja taustalla, eli Pohjois-Hämeen Hippoksen säätiö, se on meidän turva. Mutta haasteellistahan tämä on. Kaikenlaista kulukuuria pitää harrastaa. Eilen pohdittiin esimerkiksi, että pitääkö pistää katsomot kiinni muissa kuin lauantairaveissa niin, että jää vain alakatsomo käyttöön”, Heiskala toteaa..Meidän alueemme on mun silmissä alueiden voittaja, koska ravipäiviä ei vähennetä.Jukka Heiskala.Uusin haaste on aluemalli, jossa alueen radoille annettiin tehtäväksi sopia keskenään, kuinka ravipäivät ja ravikilpailutoiminta alueelle järjestetään. Teivo kuuluu Lännen ratoihin, ja toimii alueen niin sanottuna pääratana yhdessä Turun Metsämäen kanssa.”Aluemalli näyttää meidän ja Turun osalta hyvältä. Meidän alueemme on mun silmissä alueiden voittaja, koska ravipäiviä ei vähennetä, vaikka ne valtakunnallisesti laskevat”, Heiskala aloittaa.”Kokonaisuudessaan aluemallin valmistelu on kuitenkin ollut aika erikoinen prosessi. Siihen ei tullut oikein ohjeistusta, miten sitä hoidetaan, vaan alueet keskenään ovat valmistelleet asiaa. Ikävästi siinä suurin osa ajatteli vain ensi vuotta, eikä osata ajatella vaikka viittä vuotta eteenpäin”, Heiskala huokaa.”Kun tiedetään, kuinka paljon rahat todennäköisesti tulevat putoamaan, väistämättä tulee se tilanne, että joidenkin ratojen pitää ymmärtää, että he voivat ajaa raveja vain niin paljon kuin saavat talkoovoimaa. Rahaa ei vaan ole”, Heiskala toteaa.Hevosenomistajien Keskusliiton varapuheenjohtajana toimiva Heiskala kantaa huolta etenkin omistajien tilanteesta.”Meidän alueellamme etelässä ei ole niin isoa ongelmaa kuin siellä, missä on pitkät välimatkat. Jos harrastusmatkat kasvavat kohtuuttomasti, miten se vaikuttaa hevosenomistajiin? Kuinka kauan on mahdollista omistaa hevosia, jos mahdollisuus ajaa kilpaa menee tosi pieneksi? Jos rata häviää, häviävät harrastajatkin.”.Teivon hallitus uudistui perinpohjaisesti – puheenjohtajaksi Jukka Heiskala

Kuukauden henkilönä Jukka Heiskala – "Totta kai sitä välillä miettii, onko tässä järkeä"

Aiheeseen liittyvää