Katja Melkko: Umpikuja vai uusi suunta? – Ravivalmentaja pohtii arvojaan ja hevosalan tulevaisuutta

Toisia peesaamalla voi saada aikaan mukavia tuloksia. Oli ala tai asia mikä tahansa tieteestä taiteeseen ja kaikkea siltä väliltä.On ymmärrettävää, että moni valitsee sen tyylin. Haluaa patikoida jo tasaiseksi poljettua polkua pitkin. Ei kyseenalaista mitään, tekee vain hommansa säntillisesti. Eikä siinä ole mitään moitittavaa. Se on turvallinen ja hyvä tapa hoitaa asiansa, jolloin ei myös juurikaan ärsytä kanssakulkijoita.Sitten on heitä toisenlaisia. Heitä, jotka tahtovat tanssia polkkaa vaikka hanuristi kuinka vetelisi palkeistaan valssia. He ovat niitä, jotka haluavat itse ajatella tekemisensä ja toteuttaa asiat oman mallinsa mukaan. Sittenkin, vaikka se ei kaikkia miellyttäisi..Katja Melkko kuuluu näihin jälkimmäisiin.”Olen toisaalta vahva ihminen, mutta myös herkkä”, hän luonnehtii. ”Pitkälti siksi olen kulkenut omaa tietäni. En ole halunnut mennä keskijoukon mukana, vaan miettinyt tarkasti, mikä itsestä tuntuu oikealta.”Hän ei ole suostunut tasapäistämisen muottileikkuriin.”En ole keskivertoihminen ja siksi olen eri koulukuntaa monen sellaisen kanssa, jolla menee niin sanotusti ihan kivasti.”Jokaisen alan huippuihmiset ovat juuri hänenlaisiaan. Joku ehkä nyt jo sanoo, ettei 13. sija valmentajatilastossa – mikä Melkon sijoitus Ruotsissa juuri tällä hetkellä on – tarkoita vielä alansa huippua. Kiistatonta kuitenkin on, että naapurimaan kivikovassa kilpailussa se on vähintään osoitus absoluuttisen kärjen ukseen koputtelemisesta.”Se on hienointa, että moni hevonen on pärjännyt. Haluaisin, että kaikki omistajat ovat tyytyväisiä. Ei heitä paljon lohduta, jos toisen omistajan hevonen meidän tallista pärjää. Kaikilla pitäisi saada hyviä tuloksia aikaiseksi. Se on ollut tavoitteena.”Menestys on luonnollisesti herättänyt hevosenomistajat.”Koko ajan on paine niin päin, että haluaisin vähentää ja hevosia samaan aikaan tarjotaan enemmän, mitä pystyn ottamaan. Se on joskus tosi vaikeaa, mutta olen siitä tosi kiitollinen. Sehän kertoo, että on mennyt tarpeeksi hyvin. On luottoa. ”.Uusi urakin kävi mielessäKatja Melkko ei olisi Katja Melkko, ellei hän tässä ulkopuolisen silmin varsin lupaavassa asetelmassaan kyseenalaistaisi kaikkea. Tavallaan nämä pohdinnat olisi helppo ymmärtää, jos tallin menestys olisi kehnoa, mutta kun asia on juuri päinvastoin.”Olen miettinyt, mitä tässä tekisi”, hän huokaa. ”Siinä meni ihan joku kuukausi, että mietin tätä. Mietin ihan oikeasti jopa, että ensi syksynä lopetan ravivalmentamisen. On hirveästi asioita, mitä haluaisin vielä elämässäni tehdä.”Mietinnässä kävi esimerkiksi jokin hänen kovasti pitämiinsä käsitöihin liittyvä ammatti tai kukkakauppiaana työskentely – jota hän on nuoruudessaan tehnytkin.”Hainkin yhtä työpaikkaa, mutta en saanut sitä. Se oli hevosiin liittyvä ja minulta kysyttiin, että haenko ihan oikeasti muita töitä tässä kohtaa uraa.”Melkolla työskentelevä Emma Johansson tarttui asiaan myös painokkaasti.”Emma sanoi, että ymmärrätkö Katja, ethän sinä nyt voi lopettaa.”Vaikka Melkko hymähtää, että onkohan hänellä jokin keski-iän kriisi, niin kyllä asiat pohjaavat paljon syvemmälle.”En vaan ole kauhean onnellinen raviurheilun tilasta. Suorastaan murehdin sitä. Esimerkiksi, mikä on tilanne viiden vuoden päästä. Kovasti mietin, onko silloin enää raviurheilua.”Kyseessä ei ole myöskään se, että hän olisi millään tavalla kyllästynyt itse hevosiin. Oikeastaan päinvastoin, hän välittää niistä todella paljon ja siksi pohtii asioita myös niiden kantilta.”Tykkään tosi paljon tästä hommasta, mutta se laittaa miettimään, että onko oikein, että me kilpaillaan hevosilla. Onko minulla oikeutta vaatia hevoselta sitä?”.Hän korostaa, että hän saa valmentaa huippuolosuhteissa ja tallista löytyy myös huippuhevosia.”Suurin osa hevosista on kuitenkin ihan niitä tavallisia, joilla voi olla ongelmiakin. Sellaiset hevoset joutuvat tosi koville ja se tuntuu itsestä pahalta. Voinko vaatia niiltä ja kilpailuttaa niitä, jos ne hevoset eivät siitä tykkää. Jos ne tuntevat kipua, miten elän sen kanssa.”Hän kokee, että raviurheilu ja hevoset ovat erkaantuneet liikaa toisistaan. Kauniista korulauseista huolimatta hevonen ei ole sen keskiössä, kuten kuuluisi.”Hevosmiestaito on tavallaan kadonnut, kun hevosta käytetään vain urheiluun. Kun se ei ole enää mukana arkitöissä, on ihminen vieraantunut siitä, minkälainen eläin se edes on. Jopa tämän lajin sisällä ollaan vieraantuneita. Se on pelottavaa.”.Missä maalaisjärki?Tämä vieraantuminen tulee Katja Melkon mielestä vastaan monen raviurheilun sidosryhmän kanssa. Niin sanottu maalaisjärki loistaa lähinnä poissaolollaan.”Hyvää tarkoitetaan, mutta jossain asioissa mennään aivan metsään”, hän puuskahtaa. ”Saa nähdä, kuinka pitkälle sinne metsään mennään. Pysähdytäänkö vasta siinä kohtaa, kun raviurheilua ei enää ole.”Hän ottaa esimerkiksi Johan Untersteinerin tapauksen, jossa käräjäoikeus tuomitsi hänet eläinrääkkäyksestä hevosesta dopingnäytteen oton yhteydessä löytyneiden kahden piiskanjäljen takia. Ravituomaristo ei löytänyt Untersteinerin ajotavasta mitään huomautettavaa.”Kyseessä on todella tarkasti sääntöjä noudattava ihminen ja löydös varsin epämääräinen. Tai kun amatööritreenari Bo Ralfelt sai kahden vuoden kilpailukiellon, kun rikkoi laserhoidossaan varoaikaa. Siinä oli ajateltu hevosen hyvinvointia, eikä sen suorituksen parantamista.”Melkko kokee, että asioista on kadotettu suhteellisuudentajua.”Suorastaan jahdataan valmentajia tällaisista ja sitten jossain voidaan näännyttää hevosia nälkään, eikä se ole niin suuri rikos.”Pelkkä hevosenpito alkaa olla hyvin tarkkaan säädeltyä.”Siitä on hirveät ukaasit. Kun haet lisenssiä, tulee sellainen nivaska ohjeita, että varmasti olet ravivalmentaja, kun vaan niitä noudatat. Sanotaan paljon ruokit ja juotat hevosta, paljonko ajat ja milloin harjaat. Välillä tuntuu, että se itse hevonen unohtuu sinne kaiken säädön keskelle.”Hän käyttää hevosia mieluummin Tampereella kuin millään ruotsalaisella klinikalla.”Eläinlääkäritoiminnassa täällä on siitä kieroutunutta, että ensimmäisenä klinikalle mennessä kysytään, onko vakuutusta. Sitten se alkaa. Keksitään tutkimuksia ja vikoja aina vaan lisää. On pitänyt lähes ryöstää hevoseni klinikalta ja sanoa, että se ei ole mikään koekaniini. Sen on parempi olla kotona.”.Valmentajalta vaaditaan paljonRavivalmentajan keskittymistä viedään Katja Melkon mielestä liikaa muuhun kuin itse ydinasiaan.”Koen sen arkielämässä, miten paljon valmentajalta nykyään vaaditaan. Helpoin homma tässä on se hevosten valmentaminen. Kaikki säädökset, lait, paperihommat, luvat, kirjanpidot. Niihin menee hirveästi aikaa ja energiaa.”Hevosenomistajat ja media tahtovat myös mieluusti ottaa oman palansa valmentajasta.”Tiedottamiseen ja somettamiseen pitäisi olla aikaa, varsinkin jos on kimppahevosia. Hevosenomistajat ovat todella tärkeitä, mutta johonkin pitää pystyä vetämään raja, mitä valmentajaltakaan voi vaatia. Ei somettaminen ole ravivalmentajan työtä.”Kaj Närhinen hoitaa tallin somevirran ja vastaa vihjeistä, mutta ei hänkään niitä tietenkään voi omasta päästään keksiä. Valmentajan ne pitää hänelle kertoa.”Ymmärrän, että ihmisiä kiinnostaa tietää taustoja. Se ei kuitenkaan ole olennaista minun kannaltani. Minun tehtäväni on valmentaa hevonen hyvään kuntoon. Välillä tuntuu ylilyönniltä, kun joka välissä pitää kommentoida, miltä hevonen tuntui viimeistelyissä.”Melkko kertoo usein miettineensä, mitä pelaajat lopulta tekevät sillä kaikella tiedolla, jota nykyään on tyrkyllä. Hän uskoo, että asioita yksinkertaistetaan, eikä nähdä koko metsää sen kahdelta puulta. Ihmeidentekijöinä pidetään kengättömyyttä ja jenkkikärryjä.”Ne on paljon isommat asiat, jotka hevosen suoritukseen vaikuttavat. Yhtä paljon voi vaikuttaa silojen vaihto uusiin tai erilaiset kuolaimet, sille on vaihtunut viikolla ruoka tai se on treenannut eri alustalla kuin aiemmin. Ne voivat olla hyvin merkityksellisiä asioita tai sitten eivät. Se on yksilöllistä, kuten kengättömyyskin tai jenkkikärryt.”Melkko korostaa, että pelaajat voivat luottaa siihen, että hän yrittää saada hevosen mahdollisimman hyväksi starttiin.”Siitä eteenpäin on mielestäni pelaajan tehtävä itse arvioida lähtöpaikka, vastus ja edellisten starttien perusteella, onko hevonen nousu- vai laskuvireessä.”.Uusi osoite SalassaRatkaisukeskeisenä ihmisenä Katja Melkko ei jättänyt tätä kaikkea pelkäksi pohdinnaksi. Hän on tehnyt johtopäätöksensä ja toimii niiden mukaan.”Haluan soveltaa kaiken vuosien varrella oppimani mahdollisimman tehokkaasti ja karsia kaiken turhan tekemisen pois”, Melkko kaavailee. ”Nauttia vielä, kun ei tässä enää kumminkaan nuorruta.”Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun sopimus Julmyran valmennuskeskuksen kanssa tulevana syksynä päättyy, hän ei jatka sitä. Melkolla on jo sovittuna uusi osoite.”Muutamme Salaan, Armanbon tilalle, Hanna ja Peter Rexhammarin paikkaan. Mikään pakko tästä ei ole lähteä, mutta ajattelin, että nyt on sen aika.”Hän kuvailee kuluneita vuosia Julmyrassa yliopistokseen.”Aika Julmyrassa on ollut tosi tärkeä, on saanut tutustua ihmisiin ja nähdä hevosia. Mitä enemmän käy hevosia läpi, sitä enemmän niistä oppii. Ei sitä kirjoista lukemalla opi.”Suomalaislähtöinen Hanna Rexhammar (os. Nieminen) on työskennellyt muun muassa Risto Airaksisella ja Antti Savolaisella. Nykyään hän on amatöörivalmentaja, jolla on puolisonsa kanssa taloushallintoyritys.”Hanna on ollut koko ajan meidän kirjanpitäjä täällä. Ihan vahingossa tämä juttu hänen kanssaan tuli. Ei ikinä ennen ollut mitään sellaista juteltu. Kun Sybille (Tinter) oli lähdössä Armanbosta pois, silloin Hanna sanoi, että mitä jos sinulle laitetaan paikat oikein kuntoon.”Siinä kohtaa Melkon ja Hanna Rexhammarin intressit yhdistyivät. Kummallakin oli ajatus jonkinlaisesta muutoksesta.”Hanna on hyvin samanhenkinen kuin minä ja nähnyt raviurheilua pitkältä ajalta. Hän haluaa vielä keskittyä paremmin omiin hevosiinsa ja tilanhoitoon. Minä taas haluan tiivistää hommaa.”Tiivistäminen tarkoittaa sitä, että muuton yhteydessä Melkko tulee jonkin verran vähentämään hevosmäärää nykyisestä reilusta 30.”Haluan saada aikaa tiukan tiimin, joka panostaa täysillä ja mukaan samanhenkiset hevosenomistajat. Tämä tavoite on ollut sama koko ajan, mutta nyt vielä tiivistetään pakettia.”Tämä ei tietenkään ratkaise kaikkia Katja Melkon ajatuksissa olevia raviurheilun ongelmia, mutta henkilökohtaisella tasolla hän uskoo sen olevan askel kohti parempaa.”Haluan tarjota itselleni laatuaikaa laadukkaiden hevosten kanssa. Siellä on jo hyvät puitteet, mutta Hannan kanssa meillä on haave, että siitä tehdään hevosten luksuspaikka. Sellainen, missä hevoset ja ihmiset nauttivat, ja voivat tehdä työtään hyvillä mielin.”Vain täydellisyyteen tyytyvä ja aina siihen pyrkivä Katja Melkko elää voimalla tätä hetkeä, mutta odottaa ilolla myös tulevaa.”Tämä ratkaisu tuntuu nyt hyvältä. Sitä en tiedä, mitä oikein vanhana teen, mutta ehkä me Hannan kanssa sitten tuusataan ja touhuillaan siellä mummoina. Sellainen suunnitelma meillä ainakin on.”Mummoilun alkua odottaessa ei kenenkään kannata pidättää henkeään. Vierivä Katja ei sammaloidu..TOIMIVA TIIMI TAKANAKatja Melkko on tallinsa vastuuvalmentaja ja keulakuva, mutta hän korostaa, ettei menestys olisi mahdollista ilman toimivaa tiimiä.Tärkein lenkki on luonnollisesti hänen puolisonsa Janne Soronen. Melkko ja Soronen vastaavat pääasiassa hevosten ajoista ja kumpikin osallistuu myös hevosten hoitoon, ruokintaan ja tallin siivoukseen. Joihinkin hommiin on erikoistunut vain toinen.”Minä kengitän ja Janne hoitaa paperihommat, se taitaa olla päinvastoin kuin monella pariskunnalla”, Melkko naurahtaa.Hän sanoo, ettei Jannen osuutta voi korostaa liikaa.”Ei varmaan tule koskaan edes tarpeeksi kiitettyä, kun pitää toista itsestäänselvyytenä.”Omista lapsista Melissa Melkko on töissä tallilla ja Uppsalassa lukiotaan päättelevä Janina Soronen työskentelee viikonloppuisin ja lomillaan tallilla. Lisäksi vakituiseen henkilökuntaan kuuluu Emma Johansson.Tuula Pursiaisen lihaskäsittelyt ovat olennainen osa tallin toimintaa. Hän on hoitanut Melkon hevosia säännöllisesti kymmenen vuotta. Siitä lähtien, kun tuleva Derbyn ja Suur-Hollolan voittaja Elian Web oli kaksivuotias.”Tuula käy kerran kuussa tai kahdessa, ja on aina monta päivää. Hänestä on tullut hyvä ystävä. Paljon pohditaan yhdessä, kumpikin nautimme ratkoa ongelmia. Vaihdetaan puolin ja toisin näkemyksiä, ja koitetaan koko ajan oppia toisiltamme lisää.”Pohtimisen kohteet heiltä ei lopu ihan äkkiä.”Kun on saanut maineen, että voi pärjätä vaikeiden ja vaikearavisten hevosten kanssa, niin niitä on sitten riittänyt.”Mitään taikatemppuja ongelmahevosten kanssa ei tehdä.”Ei niitä sormia napsauttamalla paranneta, ne ovat tosi pitkiäkin projekteja. Usein ensin hoidetaan sekundaarisia ongelmia, että löydetään se alkuperäinen vika. Sitten hoitojen välissä pitää vielä treenata. Se vaatii koko tiimiltä sen, että uskotaan työhön, jota teemme.”Kuvion täydentää Ruotsissa asuva tanskalainen eläinlääkäri Sune Hansen.”Hän käy kerran viikossa. Tuulan ja Sunen yhteistyö toimii hienosti. Sune käyttää omiakin hevosia Tuulalla.”.KILTTI TAPPAJA Viime vuonna nelivuotiaana Ruotsissa ikäluokkansa kärkipäähän kuulunut Staro Mack Crowe on aloittanut tämän kauden kahdella hyvällä startilla.Bergsåkerissa se kiri takaa kovaa, mutta ei ehtinyt kolmatta sijaa korkeammalle, kun kärki päätteli viimeisen puolikkaan 09,2-vauhtia. Solvallassa se jäi kuolemanpaikalle ensimmäisellä takasuoralla ja oli 07,9-lopetuksessa mainio viides.Seinäjoella siltä on lupa odottaa vielä selkeästi parempaa.”Make tuli kolmevuotissyksyllä talliin ja meillä oli sen kanssa isoja terveysmurheita”, Katja Melkko kertoo. ”Sillä oli tullessa raviongelmia ja sen takia se tulikin, että jos saataisiin niitä fiksattua. Seuraavan talven treenaaminen oli tosi vaikeata.”Silti ori voitti viime kaudella muun muassa Prix Readly Expressin, oli toinen Sprintermästarenissa ja kolmas UET Grand Prix’ssa.”Hevonen oli jo viime vuonna tosi hyvä, kun ajattelee sen terveysmurheita. Kulunut talvi pystyttiin treenaamaan normaalisti ja sen pitäisi olla tänä vuonna vielä parempi. Onhan se paljon aikuisempikin nyt. Ei se vieläkään ole ihan sataprosenttinen, mutta totta kai kaikilla on omat heikkoutensa.”Katja Melkko on ihastunut valmennettavansa kilpailijaminään.”Se on kova, tosi kova kilpahevonen. Taistelija. Kiltti ori, mutta radalla tappaja. Sillä on nopeutta, kovuutta ja vauhtikestävyyttä.”Kun tähän vielä lisätään, että reissaaminen ei haittaa oria lainkaan, on selvä, että tavoitteet ovat korkealla. Seinäjoelta ori jää Suomeen Marinka Salmisen hoiviin Finlandia-ajoon saakka. Jos Staro Mack Crowen esitykset ovat sellaisia kuin pitääkin, ei Melkko sulje pois Elitloppetiakaan.”Haaveena on tänä vuonna voittaa Group 1 lähtö ja se koitetaan toteuttaa. Ainahan suunnitelmat eivät toteudu.”.Kuvatekstit alla olevaan kuvagalleriaan:1. Melkon tallissa on neljä seitsemän hevosen erillistä yksikköä ja kuusi ulkotallia.2. Melkko & Sorosen tiimityö toimii.3. Julmyrassa ajopaikat ovat kunnossa.4. Melissa Melkko on tarkka ammattilainen.5. Staro Mack Crowe nousee autoon ja matka alkaa kohti Solvallaa.6. Melissa Melkko hoitaa Staro Mack Crowen starttiin ja äiti-Katja jää kotiin kengittämään. Ruotsissa hoitajilla on iso vastuu hevosista.7. Välillä vaihdetaan Jopo-kyytiin.8. Katja Melkolle tärkeät koirat touhuavat tallin arjessa mukana.9. Tammalauma saa viettää hevosen elämää isossa tarhassa.10. Elian Web viettää lokoisia eläkepäiviä.11. Raviurheilu on antanut paljon..Juttua muokattu 17.4.2024 klo 9.10: Liästty kuvatekstit kuvagalleriaan..Katja Melkolla uudet suunnitelmat.Talvitauolta palaavan Tallikahvio-podcastin vieraana Katja Melkko – ”Mä oon ihminen, joka ei ole koskaan tyytyväinen”.Staro Mack Crowe myös Finlandia-ajoon – “Ei suljeta pois Elitloppetiakaan”

Katja Melkko: Umpikuja vai uusi suunta? – Ravivalmentaja pohtii arvojaan ja hevosalan tulevaisuutta

Aiheeseen liittyvää