Kuukauden henkilö Matias Salo tunnistaa tarpeen avittaa kotimaista kasvatusta – "Samaan aikaan tuontihevosia tarvitaan"

Kouvolan ja Lahden väliä junalla kulkenut kansalainen sai ennen halutessaan nähdä osan suomalaisen raviurheilun historiaa. Ravikuningas Vieterin talli sijaitsi Kausalassa aivan rautatien vieressä.Talli on jo purettu, mutta Kausalaa ohittaessa voi raidematkailija hyvässä lykyssä päästä edelleen raviurheilun tunnelmaan. Matias Salon tallin hiittisuora kulkee rautatien vartta pitkin. Äkkinäisempi voisi ajatella, että hevoset voivat säikkyä, kun rautahepo vetää kolkattavaa vaunuletkaa perässään..”Kun tässä pihassa on, sitä ei ajattelekaan, kuinka lähellä rata on”, Matias Salo toteaa. ”Kummallisen vähän hevoset junista välittää. Vaikka tulee ihan uusi hevonen, joka ei varmasti ole ennen junaa nähnytkään. Ikinä ei ole mitään vaaratilannetta ollut.”Hän on pohtinut asiaa, miksei juna tuota hevosissa sen kummempia kannanottoja ja saanut aikaan valistuneen veikkauksen. ”Luulen, että se johtuu siitä, millainen junan ääni on. Sehän ei tule kertarytinällä, vaan hevonen kuulee sen jo tosi kaukaa. Juna ei yllätä sitä.”Salon tallilla on tänä vuonna tällä paikalla 20-vuotisjuhla. Se rakennettiin vuonna 2006.”Talo rakennettiin ensin, siihen muutettiin 2003. Pidettiin pieni hengähdystauko ja sitten tehtiin seitsemän hevosen talli.”Hän opiskeli vuosina 1998–2002 Lahdessa ammattikorkeakoulussa ja piti kahta – kolmea hevosta Kimmo Tinnilän tallissa Orimattilan Hevoskylässä siihen asti, kunnes sai oman tallin pystyyn..Matias Salo50-vuotias ravivalmentaja Iitin KausalastaKoulutus puutekniikan insinööriValmentaa 17 hevostaPuoliso Piia, tyttäret Aada (23) ja Aino (20)Mieliruoka pippuripihviMielijuoma olutViimeksi luettu kirja Timo Nurmos – Tähtien tekijäSeurattu tv-ohjelma SykeIkimuistoisin ravilähtö vuoden 2023 Finlandia-Ajo. ”Kun luulin jo, että voitetaan, mutta hevonen tippui viimeisellä 50 metrillä kolmanneksi.”.Tämä Iitin Kausalan ja Tillolan rajamailla – niukasti ensin mainitun puolella – sijaitseva tila löytyi työlään hakemisen tuloksena.”Pitkään etsittiin paikkaa lähtökohtaisesti tästä ympäristöstä, olen kuitenkin Iitissä syntynyt ja Kausalassa pitkään asunut.”Salo piti yhtä tiukkaa vaadetta ostettavalle paikalle.”Sen piti olla lähellä isoa tietä. Kun tulen illalla myöhään tai lähden aamulla aikaisin, haluan olla äkkiä isolla tiellä. Ei mitään pitkiä mutkitteluja hiekkateitä pitkin.”Hän kävi puolisonsa Piian kanssa katsomassa monia valmiita tiloja, jotka olisi voinut muuntaa tarkoituksenmukaisiksi.”Ne olivat minun makuuni liian syrjässä tai niissä oli jotain muuta juttua pielessä. Jälkikäteen olen monta kertaa sanonut, että onneksi ei tartuttu niihin mihinkään.”Se varsinainen onni löytyi jopa etsittyä lähempää. Reilun kymmenen hehtaarin rakentamaton metsäpalsta vain parin kilometrin päässä Kausalan keskustasta.”Katuvalot ja pyörätie tulee melkeinpä meidän pihaan. Isolle tielle on muutama sata metriä, mistä voi lähteä itään tai länteen. Taloudellisestikin ajatellen kauppa oli hyvä, hinta oli nyt ajatellen tosi sopiva.”.Tämän kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana Matias Salon tallista on tullut luotettava kestomenestyjä, jolla on selkeä profiili toiminnassaan. Suorastaan menestysresepti.Pärjäävät tuontiruunat ovat olleet tallin tavaramerkki, muutamalla orilla höystettynä. Tammoja tontille ei ole tuotu. Tämä tallin profiili rakentui oikeastaan jo tavallaan sen valmennuspaikkoja kehittäessä.”Tämä on rakennettu tietylle systeemille”, Salo korostaa. ”Sen takia meillä ei pikkuvarsoja olekaan, kun jo rakentaessa ajateltiin, että nämä on kilpahevosten treenipaikat.”Varsat, joita hänellä on ollut, ovat saaneet alkumetrinsä ensin muualla ja tulleet vasta myöhemmin Kausalaan.”Ihan varsoille alusta saisi olla napakampi, me pidetään sitä tosi pehmeänä. Tilaakin saisi olla niille enemmän, leveämmät reitit.” Ruotsinruunilla on määrätyissä piireissä kyseenalainen kaiku, mutta Salolla on selkeä näkemys, miksi tuontihevoset ovat elintärkeitä suomalaiselle raviurheilulle.”Kotimaista kasvatushommaa pitää avittaa ja ylläpitää, se on pohja ja perusta. Samaan aikaan ei saa unohtaa, että tuontihevosia tarvitaan, että meillä ylipäänsä on riittävästi kilpailevia hevosia.”Varsinkin korkeamman sarjamäärityksen lähdöt ovat joskus muodostuneet tuontihevosten temmellyskentäksi.”Joskus puhuttiin ja se oli osittain tottakin, että avoimissa lähdöissä meni välillä pikkusen halvallakin rahaa. Lähdöt olivat vajaita ja hevosten keski-ikä korkea.”Hän kokee, että palkintojen viilaus nuorten hevosten suuntaan on mennyt nyt osin jo ylikin.”Jos hyville tuontihevosille aletaan maksaa entistä vähemmän kelvollisia palkintorahoja, ei niitä enää hankita tänne. Myös omistajia karkaa pois, ei kaikki jaksa mennä pitkän kaavan mukaan.”On helppo ymmärtää, että varsinkin lajiin mukaan tulevalle uudelle tulokkaalle voi aika tulla liian pitkäksi, kun varsasta ruvetaan kehittämään kilpahevosta – jota siitä kaikissa tapauksissa ei edes tule.”On niin korkealla kilpailuvietillä varustettuja omistajia, että he haluavat nopeasti kilpailutoimintaan mukaan. Ollaan kolmen kuukauden päästä startissa, eikä kolmen vuoden.”. Salo korostaa, että yhtä ainutta hevosenomistajaa suomalaisella raviurheilulla ei ole vara menettää. Halusipa tämä toteuttaa omistamistaan millä tyylillä tahansa.”He ovat roolissa, että ylipäätänsä on hevosia, mitä raviurheilu vaatii.”Hän on kuitenkin jo reagoinut nykyiseen suuntaukseen.”Jos suoraan katsoo, miten palkintorahaa on ruvettu jakamaan ja miten sitä tulevina vuosina tullaan jakamaan, niin entistä enemmän sitä jaetaan Suomessa syntyneille nuorille hevosille. On siksi hankittu myös sellaisia ja varmaan niitä tulee olemaan jatkossakin.”Tästä on osoituksena esimerkiksi nelivuotiaaksi kääntynyt Mudcake Comery 14,2ake (3), joka viime kaudella oli viittä vaille ikäluokkafinaalien tasoinen hevonen – selviytyi toki Kymenlaakso-ajon loppukilpailuun.”Se on nyt talvitreenitauolla siinä mielessä, että katsotaan keväällä, kuinka se lähtee kehittymään. Olisiko siitä nelivuotiaiden suurkilpailuihin.”.Toinen asia, mikä on tunnusomaista Matias Salon tallille, on porukkahevoset. Hän laskee, että tallin hevosista noin kaksi kolmasosaa on aina kimppojen omistamia.Monet hänen hevosenomistajansa ovat mukana useammassa kimpassa, joku jopa viidessä.”Ymmärrän sen”, Salo sanoo. ”Jos sinulla on kaikki munat yhdessä korissa ja omistat yksin tai puolikkaankin hevosen, mutta tykkäät seurata hevosen kilpailemista, voi tulla taukoja, ettei hevonen juokse puoleen vuoteenkaan. Silloin on ravijännitys pois pelistä.”Raveissa käyminen ja niiden seuraaminen pysyy todennäköisemmin aktiivisena, kun tämä oman osuuden tuottama jännitys ei välillä jää sivuun niin pitkäksi aikaa.”Kun on osuus useammasta hevosesta, on todennäköisemmin koko ajan jotain seurattavaa ja jännitettävää. Eikä sen osuuden tarvitse olla puolikas, kolmasosa tai neljäsosakaan, mutta silti se menestys saa aikaan saman innostuksen.”Tavallisin tapa Salon kimpoissa on jakaa hevonen kymmeneen osuuteen, joita sitten osuuden sisällä voi joku vielä halutessaan siivuttaa vaikka kavereidensa kanssa.Hän jää automaattisesti myös itse kimppaan mukaan ja laskee, että tällä hetkellä hänen osuuksistaan kertyisi yksi kokonainen hevonen. ”Olen itse mukana, kun ajatellaan, että valmennan ne hevoset paremmin, joissa olen itse osakkaana.”Tämä ajatelma ei tietenkään pidä mitenkään paikkaansa. ”Eihän minulla oikeasti ole väliä, enkö omista itse hevosta ollenkaan vai omistanko siitä prosentin tai sata prosenttia. Koitan saada sen joka tapauksessa kilpailupäiväksi niin hyväksi kuin mahdollista”.Salo toteaa asian, jonka jokainen ravihevosten kanssa toimiva luultavasti tunnistaa.”Jos onnistuminen tulee, ei siinä mitkään omistussuhteet tai voittorahat käy maaliintulohetkellä mielessä.”Potentiaalisiin ostettaviin hevosiin hänellä on aina tutkan antennit päällä. Kun joku ajateltavissa oleva hevonen löytyy, hän koittaa arvioida sen suorituskykyä. Onko sillä niin sanottu moottori, jolla voidaan päästä hyviin tuloksiin.”Vaikka se ei olisi suoraan paperilla nähtävissä, niin pystyisi näkemään sen aikaisemmista starteista, onko kyvyt jääneet vain piiloon.”Nykyteknologia ja tiedonvälitys mahdollistavat katsoa vaikka hevosen koko kilpauran startit. Ja halutessaan hidastettuna, joitain kohtia moneen kertaan.”Niissä kiinnittää huomiota, onko ne vaikka laukkojen lomassa väläytelleet. Joskus tulee joku juttu mieleenkin, miksi tuo laukkaa loppukurviin tai hukkaa ravinsa loppusuoralla. Joskus idea osuu oikeaankin, niinkin voi joskus käydä.”Tallin menestyjistä eritoten Star Photo S on siitä esimerkki. Se oli synnyinmaassaan Ruotsissa laukannut yli puolet starteistaan. Salolle kehkeytyi ajatus, mistä se voi johtua. Hoitotoimenpiteet ja treenisysteemi tekivät tehtävänsä, ruuna on nyt matkalla kohti Suomen absoluuttista parhaimmistoa..Sen lähtömaan suoritukset ja suhteellisen vaatimaton ilmiasu eivät kuitenkaan tahtoneet innostaa potentiaalisia kimppaan tulijoita.”Se ei jollain tavalla herättänyt kiinnostusta niin paljon kuin nämä meidän kimpat normaalisti. Yleensä osuudet menee ihan tosta vaan. Jossain kohtaa päätin, että jääköön meille sitten isompi siivu, en lähde sitä sen enempää markkinoimaan.”Star Photo S on tässä suhteessa kuitenkin lähinnä kuriositeetti. Osuuksien myynnissä ei tavallisesti ongelmia ole. Kaupallista markkinointiakaan ei tarvita, puskaradio ja kimpanvetäjät, kuten Susanna Mastokangas ja Pirjo Suikkanen hoitavat asian.”Viimeisimmässä kimpassa, joka tehtiin, rupesi olemaan myytynä jo enemmän kuin sata prosenttia. Piti ruveta jarruttelemaan, että voisiko osuuksia vähän pienentää.”Paikoilleen ei parane jymähtää, tallin hevosia on pakko uusia tasaisesti, että menestys on jatkuvaa.”Nytkin olisi innokkaita kimppalaisia aika paljon, mutta puuttuu se hevonen. En ole onnistunut sellaista löytämään. En tiedä, laitanko kriteerit jo liian korkeiksi, mutta aina haluaisi tavallaan löytää entistä parempia ja kyvykkäämpiä hevosia.”.Tässä hän on onnistunut mainiosti. Salo on juuri tätä kirjoittaessa valmentajatilastossa rahoissa mitattuna viides ja voitoilla laskettuna toinen – voittoprosentti 32.”Vuosi on alkanut hyvin, mutta mehän ei yleensä tähän aikaan vuodesta ole vielä ajettu näin paljon kilpaa.”Tämän vuoden tilanne kilpailupolitiikassa muodostui tällaiseksi käytännön syystä. ”Hevoset eivät viime syksynä olleet ihan sataprosenttisia, oli sairastelua ja muuta. Tavallaan ne kuntoutuivat tähän alkuvuoteen. Palkintotaso on hyvin samantyyppinen koko vuoden, olisi ollut tyhmää jäädä huippukuntoisella hevosella odottamaan jotain tiettyä vuodenaikaa.”Hän katsoo kauden jatkoa realistisen toiveikkaana.”Saataisiin hevosista muutama kunnon onnistuja seulottua, niin vuodesta voi tulla hyväkin, mutta pienet asiat sitten ratkaisee.”Pienet asiat ratkaisevat helpommin, kun tallin hevosmäärä on lopulta kohtalaisen vähäinen. ”Kun meillä on se 17 hevosta, joista kerrallaan kilpailee vähän toistakymmentä, siinä voi joskus mennä muutama kuukausi ihan hukkaan, kun määrä ei ole tuon suurempi.”.Tiukoista ajoista selviydytäänMatias Salo tunnistaa alan uhkakuvat, mutta uskoo raviurheiluun.Matias Salon talli täyttää 20 vuotta ja hänen työnsä täysipäiväisenä valmentajana kymmenen.”Pyöritin ravihommaa ensin pienenä sivutyönä”, Salo kertoo.Varsinainen työ oli keittiökalustetehtaan hankintapäällikkönä. Kun hevoset, kuten Glenwood ja Valentin Laday toivat nimeä esiin, alkoi tilanne muuttua.”Hevosia tarjottiin kivasti valmennukseen ja samaan aikaan kotimaisella keittiökalusteteollisuudella ei ollut mitään hurraa-huutojen aikoja. Asiat johtivat siihen, että ruvetaan tekemään tätä täyspäiväisesti, kun tätä kerran tykkää tehdä.”Alkuperäistä seitsemän hevosen tallia laajennettiin muutamaan kertaan ja nyt paikkoja on 20.”Karsinoita ei tarvitse yhtään enää enempää, päinvastoin olen tähdännyt siihen, että olisi noin 17 hevosta ja jäisi pari reservikarsinaa. Ei ole missään nimessä tarkoitus, että kaikki paikat olisivat aivan täynnä.”.Kustannuslaskenta tulee takaraivosta, kuinka asiat kuuluu tehdä, että bisnes pyörii.Matias Salo laskee edukseen, että on tehnyt töitä hankintapäällikkönä.Hän on tyytyväinen, että suuret investoinnit tehtiin jo vuosia sitten. Talliin ja sen valmennuspaikkoihin ei enää suuria viilauksia tehdä.”Jos nykymaailmantilanteessa pitäisi näitä samanlaisia juttuja alkaa miettimään kuin aloittaessa, niin jäisi tekemättä. Maailma on muuttunut.” .Kustannustason nousu läpi kaiken on luonut nyt omat haasteensa.”Ei kukaan valmentaja ole pystynyt tekemään viimeisen viiden vuoden aikana sellaisia hinnankorotuksia valmennusmaksuihin, että ne siirtäisi kaikki kohonneet kustannukset niihin.”Hän laskee, että jos valmennusmaksu oli viisi vuotta sitten 1000 euroa + alv, pitäisi sen nyt olla 1500 euroa + alv.”Yhtälö on monelle valmentajalle tosi tiukka paikka. Omalla kohdalla lasken tietynlaiseksi vahvuudeksi, että olen tehnyt hankintapäällikön hommia. Kustannuslaskenta tulee takaraivosta, kuinka asiat kuuluu tehdä, että bisnes pyörii.”Uhkakuvista huolimatta hän uskoo lajiin.”Varmaan seuraavat vuodet ovat kaikista tiukimmat, mitä minun urallani on ollut. Raviurheilu on kuitenkin oppinut vuosien saatossa hyväksi selviytyjäksi, löytänyt siihen konstit.”.Jatka lausettaEn… ole koskaan tykännyt jahdata pelkästään voittoja. Tykkään kilpailla tärkeysjärjestyksessä lauantai, keskiviikko ja muut arkiravit. Olen koittanut pitää, että startanneilla starttikuntoisilla ei lähdettäisi alle 2000 euron ykkösestä ajamaan. Kulut on omistajille kovat, eikä omaan ajatusmaailmaan sovi, että jahdattaisiin pikkupalkintoja.Suomenhevosia… on tässä pari käynyt. Ei minun ammattimaiset intressit ole sillä puolella, mutta ei se ole mahdotonta, että sellainen tässä vielä olisi, jos tarpeeksi kyvykäs sattuu kohdalle.Liputan… peliliikkeiden puolesta, joissa kilpailupäivää, rataa tai alkamisajankohtaa siirretään, jos sen avulla päästään ajamaan tarjolla olleista palkintorahoista hyvissä olosuhteissa. Seuraan tosi tarkkaan radan kuntoa, 95-prosenttisesti lämmitän hevoset itse. Siinä tulee heti mietittyä sitä. Lähtökohtaisesti Suomessa kilpaillaan aika hyvissä olosuhteissa, mutta kun vaatimustaso on noussut kovasti, tuntuu, että ihmiset purnaa turhankin pienestä. Totta kai kunnollinen kavioura on kuitenkin tarpeellinen hevosen terveyden kannalta.

Kuukauden henkilö Matias Salo tunnistaa tarpeen avittaa kotimaista kasvatusta – "Samaan aikaan tuontihevosia tarvitaan"

Aiheeseen liittyvää