Mika Haapakangas51-vuotias ravivalmentaja LahdestaKoulutukseltaan merkanttiNelinkertainen juniori-ikäluokkien piirinmestari maastojuoksussaEnnen ravivalmentajan uraa työskennellyt urheiluvälineliikkeessä, koneurakoitsijana ja puutavara-autoilijanaLähtöisin Kalajoelta, valmentanut 10 vuotta Ruotsissa, palasi Suomeen viime syksynäValmentajana 2000-luvulla: 2940 st: 327-306-269, voittosumma 2 132 088 e (voittosumma Ruotsista 2016-2024 muutettu euroiksi kertoimella 0,09).Paljon tehnyt, nähnyt, kokenut ja menestynyt Mika Haapakangas ei peittele tyytyväisyyttään ja se on ymmärrettävää.Lienee turvallista sanoa, että hänen työpaikkansa on Suomen kaikkien aikojen upein ratatalli, jota kaiken lisäksi asuttavat hienon sukuiset nuoret lämminveriravurit.Lahden Jokimaan raviradalla sijaitseva Kemppitalli Oy:n omistama kokonaisuus jää hieman peittoon tallialueelta nähtynä. Toki jo sieltä näkee äärettömän siisteyden ja paikkojen ryhdikkyyden, mutta vasta pihalle tullessa alkaa ymmärtää ja arvostaa näkemäänsä.Kaikesta huokuu, että asioita on mietitty tarkkaan niin hevosten kuin niiden kanssa työskentelevien kannalta.. ”Satsaus on kova”, Haapakangas myöntää. ”Hevosiin ja fasiliteetteihin.”Hän aloitti Kemppitallin valmentajana viime vuoden syyskuussa melkein kymmenen Ruotsin vuoden jälkeen ja ellei nyt ole sentään aivan tyystin lahtelaistunut, niin ainakin hyvin kotiutunut.Puoliso Marianne työskentelee myös Kemppitallilla ja nelos- ja seiskaluokkalaiset lapset käyvät Lahdessa ruotsinkielistä koulua.”Kumpikin puhuu suomea ja vielä jollakin tavalla lukeekin, mutta kumpikaan ei osaa kirjoittaa suomeksi. Kaverit olivat ruotsalaisia ja heidän kanssaan tietysti kirjoiteltiin ruotsiksi.”Ruotsista muutto ei kuitenkaan aiheuttanut minkäänlaisia vastalauseita perheen missään osapuolessa.”Se oli ilmoitusluontoinen asia. Olin jo Kimmon (Kemppi) kanssa vähän puhunut asiasta, enkä ollut kertonut siitä kotona mitään. Yksi aamu asia sitten sovittiin, Kimmo teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä.”Kun Haapakangas kertoi puolisolleen, että nyt tuli Suomeen muutto, oli ensimmäinen ja lähes ainoa vastakysymys, että milloin.”Sanoin, että minä lähden kahden viikon päästä ja te tulette perässä.”Järjestelyt kummassakin päässä Göteborgin tallin tyhjentämisineen hevosista otti toki aikansa, mutta marraskuun alussa koko perhe asui Lahden Asemantaustassa, josta on vain noin kilometri keskustaan ja viitisen Jokimaalle. .Ravihevoset tulivat Mika Haapakankaan elämään jo varhain. Hänen isänsä Tapani Haapakangas omisti hevosia Aarre Antti-Roikon – Akin isän – kanssa kimpassa.Ensimmäisen oman hevosensa merkantin paperit hankkinut Mika Haapakangas osti ennen armeijaan lähtöä. Hän kävi itse ostamassa Yhdysvalloista kolmevuotiaan balticspeedlaisen Cloony Hanoverin, Yonkers Trotin voittajan ja hambokakkosen Chiola Hanoverin siskon.”Meinasi tulla kiire Pompanosta kotiin, piti kahden päivän päästä olla Rovaniemellä armeijassa”, Haapakangas hymähtää.Tamma aloitti Aki Antti-Roikon valmennuksessa ja siirtyi sitten tämän appiukko Alpo Paasoselle..”Alpo oli treenannut vain omia hevosia ja minulta tuli ensimmäinen hänen vieras treenattavansa. Akin kautta tutustuttiin ja hän oli puutavara-autoilija, kuten minäkin, niin meillähän meni jutut heti yksiin.”Haapakankaan sanoista kuultaa suuri arvostus Paasosta kohtaan.”Hän oli alkupään oppi-isäni, paljon istuttiin ja puhuttiin asioista. Hän oli aikaansa edellä ja sai paljon irti tavallisistakin hevosista. Hyvä persoona ja tärkeä mentori, iso nahkahatun nosto sinne jonnekin.”Cloony Hanoverkin ryhdistäytyi Paasosella huomattavasti, mutta ei siitä mitään suurta voittajaa tullut, se otti urallaan viisi tavallisten lähtöjen voittoa ja meni haamumailiajan 14,3a.Vuosituhannen vaihteessa Haapakangas alkoi treenata myös itse hevosiaan päivätyön ohessa ja tulosta alkoi syntyä. Chancy Roberto voitti Kasvattajakruunun ja oman Jiving Kempin Special-varsat alkoivat pian tulla radoille.Ne ovat voittaneet yhteensä 128 kertaa ja valtaosan Haapakankaalle. Tamman numerot voivat parantua vielä tästäkin. Harri Puutiolla nykyään oleva Jiving Kempin viimeinen jälkeläinen, kahdeksanvuotias Special Gun voitti viime vuonnakin viisi kertaa.”Jiving Kemp oli meidän kantatamma ja tärkeä hevonen. Tuskin tässä oltaisiin ilman sitä.”.Haapakangas teki Kalajoelta tehokkaita iskuja Bodeniin ja menestys siellä herätti ajatuksen Ruotsiin muutosta.”Boden ja Uumaja oikeastaan kilpailivat meistä.”Jälkimmäinen vei voiton osittain kätevän Vaasan kautta kulkevan Suomen yhteytensä takia.”Ja Bodenissa oli jo Salmelan Petri ja Hanna Olofsson, siellä kilpailu oli paljon kovempi. Jos halusi radan ykkösvalmentajaksi oli Uumaja parempi vaihtoehto.”Uumajan ykkösvalmentaja Haapakankaasta tuli, parhaana veturina oli Special Promise, joka euroissa mitaten juoksi 270 000..”Yhden voiton jälkeen haastattelija kysyi Veikolta (Haapakangas), mitä tämä hevonen merkitsee meille. Poika taisi olla silloin sen 17 ja sanoi, että ilman sitä oltaisiin vielä Suomessa ja hän olisi neitsyt. Kameramies nauroi niin paljon, ettei kuva pysynyt paikallaan.”.Viisi Umåkerin vuotta toi Haapakankaalle neljä radan valmentajaliigan voittoa.”Sitten vaihtui toimari ja yhtäkkiä pamahti 30–50 prosenttia karsinahintaa lisää”, Haapakangas ihmettelee. ”Radan talleilta hävisi yli sata hevosta.”Haapakankaat muuttivat Sundsvalliin, hevoset sijoitettiin Öystein Tjomslandin Wolmsta Gårdiin.”Sunsvallissa oli tilaa, kun Robert Bergh oli lähtenyt pois ja Wäjersten (Daniel) ei ollut vielä kunnolla aloittanut.”Wolmsta Gårdin erikoisuus on huikea mäki, valmentajaveteraani Alf Jonssonilta nimensä saanut Alf-bakken.”Siihen piti ajaa nätisti, kolmen ja puolen kilometrin matkalla on 140 metrin nousu. Kahden minuutin vauhdissa sai hevoselle 200 pulssit.”Hän korostaa, että ensimmäiset viikot ovat aina uuteen valmennuspaikkaan siirryttäessä suuren pohdinnan paikkoja.”Pitää mennä paikan mukaan, miettiä, miten siellä saa mahdollisimman tehokkaasti treenattua. Katsoa toimiiko treeni, mutta sekin on vähän niin, että siinä menee vuosi, ennen kuin sen näkee. Isoin virhe on, jos joka kuukausi koittaa muuttaa systeemiä. Sitten se vasta metsään menee.”Tämä koski myös Jokimaalle siirtymistä, mutta hän uskoo löytäneensä ratkaisun..”Rata ja hiittisuora tässä on ja on saatu ajopaikkoja pehmeämmiksi. Mäki vielä puuttuu toistaiseksi, mutta suunnitteilla on. Yllättävän hyvä tässä on treenata, ihan riittävät ajopaikat. Hevoset ne lopulta ratkaisee ja niitä voi valmentaa niin monella tavalla.”Ennen Suomeen muuttoa Mika Haapakangas teki vielä yhdeksän kuukauden pestin Denco-tallin yksityisvalmentajana Göteborgissa ja sen jälkeen teki vielä vajaan vuoden omaa toimintaa Åbyn raviradalla, ennen kuin sai Kimmo Kempiltä työtarjouksen.Dencolla hevoset sairastelivat ja lopulta niiden määrä puolitettiin. Haapakankaiden poika Veikko jäi sinne valmentajaksi, kun isä lähti.”Ilman Denco-reissua tämän Kemppi-pestin voisi ottaa eri tavalla. Sen kun kävi läpi, tämä on helpompi työmaa. Ei helppo, mutta helpompi.”.Mika Haapakangas ehti joskus haastattelussa sanoa, ettei Suomeen paluu ole vaihtoehto. Hän kuitenkin kieltää, että kyseessä olisi nyt ollut niin sanottu maitojuna.”Tarkoitin, ettei pelkillä omilla hevosilla tulla takaisin ja se pitää vieläkin paikkansa”, hän korostaa. ”Jos perhettä yrittää elättää omilla hevosilla, niin kyllä aika vaikeaa on.”Nyt hänellä on 34 hevosta treenilistalla ja suurin osa niistä on kaksi- ja kolmevuotiaita. Tallin tavoitteet ovat kristallinkirkkaat..”Kemppitallin tavoite on osallistua ikäluokkalähtöihin ja niissä vielä voittaakin. Derby on se kaikista tärkein, mihin tähdätään. Kemppi-kasvateilla on neljä voittoa, Laukon hevosilla yksi enemmän. Pitäisi ainakin se yksi saada enemmän. Sitä tähtäintä kohti mennään.”Kunnianhimoiselle valmentajalle korkea tavoite on luonnollinen, eikä ylimääräisiä paineita aiheuttava.”Kaikki me tiedetään ja ymmärretään, minkälainen prosentti ikäluokasta on hyviä hevosia, eikä huippuhevosia synny edes joka vuosi. Kymmenestä hevosesta voi yksi – kaksi korkeintaan olla sellaisia, joilla voi ajaa ikäluokkakilpailuja.”Kolmevuotiasta kuusi on jo startannut ja avannut tilinsä, niistä Yakira Kemp otti erityisen vakuuttavan voiton kotiradan Tammasarjassa uransa avauksessa..”Nyt on ihan eri hevoset menneet hyvin, mitä talvella ajatteli. Niin siinä käy joka vuosi, että talvella kuvittelee jostain, ettei tämä häviä ikinä, mutta kun ruvetaan ajamaan kilpaa voi totuus olla toinen.”Startanneilla on vasta yhtä ja kahta kilpailua takanaan, mutta juuri haastatteluhetkellä on tarkoitus alkaa kiristää tahtia.”Ollaan aloitettu tarkoituksella nätisti, kun painotus on syksyssä. Minulla on kokemus, että jos ne menee huhtikuussa 1.14, niin syksyllä ne menee 1.16. Mieluummin niin, että mennään nousujohteisesti.”Kotiradan kolmepäiväisissä Suur-Hollola-raveissa tallilta starttaavat Yakira Kempin lisäksi Franc Arrow, Yasuhiro Kemp, Xtrafast Kemp, Yougotcredit Kemp, Monastery Boko, Special Topsecret, Jolie Sisu ja Special Prime..Ratoja vähemmäksi, nuorille mahdollisuuksiaMika Haapakankaan mielestä Suomessa on aivan liian paljon raviratoja.”Ei meillä tarvita kuin kuudesta kahdeksaan ympärivuotista ravirataa, joille jaetaan tuotto tasaisesti, että ne pysyvät hengissä”, Haapakangas sanoo. ”Nyt yritetään elvyttää 15 rataa. Tarvitseeko tässäkään parinsadan kilometrin säteellä olla kuutta toimivaa rataa.”Hän näkee, että alueellinen yhteistyö on raviurheilun ainoa keino selviytyä.”Työvoimaa pitää saada yhdistettyä. Radoille yhteisiä toimareita ja ratamestareita.”Haapakankaan mukaan toiminnan aika on nyt, ei huomenna.”Mutta suomalainen ei anna ennemmin periksi, kun on mahallaan ja tai vaikka pikkusen syvemmällä. Nyt vaan alkaa olla hetki, jolloin raviurheilu pitää saada kuntoon. Lajinahan tämä on hieno.”Hän myöntää, ettei tehtävä ole helppo.”Ravit kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta ja ihmiset ovat siitä yhä tarkempia. Elämyksiä pitäisi olla tarjota. Laji kaipaa face-upia.”Haapakankaan mielestä jo Fintoton jälkeen olisi pitänyt tähdätä ATG-yhteistyöhön, eikä lähteä Veikkauksen matkaan.”Voitaisiin tänään olla ihan eri lajissa. Nyt pelit eivät meinaa radoille nykyään oikein mitään. Ennen oli parempi, mitä enemmän pelattiin. Nyt, mitä enemmän myydään kaljaa. Jotenkin se on mennyt väärään suuntaan.”Nykyisellä kotiradallaan Haapakangas näkee hengen olevan päällä.”Lahdessa on fasiliteetit kunnossa ja toimiva hallitus. Tämä kelpaisi vaikka pääradaksi liikenneyhteyksienkin takia.” .Haapakangas muistuttaa, että nuoria kaivataan kaiken aikaa lajiin mukaan.”Meillä nuorisotyö on onnistunut sillä lailla, että Santtukin (Raitala) ajoi ensimmäiset isot voittonsa meidän hevosilla ja sama juttu Magnus Djusella.”Jonathan Carre työskenteli Haapakankaalla kaksi vuotta ja hän käytti myös Viktor Rosleffia paljon lainaohjastajana.”Siinä on pohjoismaiden parhaita kuskeja ja varmaan Pohjoismaiden paras montékuski. Olen aina tykännyt, että nuoret ajaa.” . Haapakankaiden poika Veikko kävi Wångenin hevoskoulua ja hänellä oli Magnus Djuse ja David Grundmann luokkatovereina. Veikko Haapakangas oli kehunut isälleen Djusen kykyjä.”Oikeassa oli. Magnus oli poikkeuksellisen lahjakas, mutta poikkeuksellisen paljon hän panostikin asiaan.”Kolmikko tuli usein Wångenista viikonlopuksi Haapakankaille.”Ajoivat muutaman lähdön kilpaa, tultiin kotiin ja lämmitettiin sauna. Siinä kun muut keskittyivät jo saunomiseen, Magnus jäi vielä katsomaan päivän lähtöjään läpi, että missä kohtaa oli tehnyt virheitä.”Haapakangas pitää kaiken aikaa silmiään auki.”Nyt ei Suomesta ole vielä sattunut silmään sellaista oikein junnu-junnua. Heitä olisi mukava viedä eteenpäin, koska eivät he kehity, elleivät saa mahdollisuutta.”.Jatka lausettaRuotsista… on ikävä palkintotasoa, raviratojen kuntoa ja koko homman ammattimaisuutta. Paljon enemmän voitaisiin kopioida sieltä. Ei pyörää tarvi kahdesti keksiä, kun seuraa paremmin kuinka naapuri tekee.Suomenhevosia… on ollut muutamia treenissä. Eihän mikään ole hienompi kuin hyvä suomenhevonen, mutta sen löytäminen on vielä vaikeampaa kuin lämpösen.Kuninkuusravit… on tapahtumana hienompi kuin Prix d’Ameriquet tai Elitloppetit, mitä minä olen nähnyt. Riittäisikö Kuninkuusravien järjestäjiin kuitenkin kuuden radan rinki, jota pyörittäisi Kuninkuusravit Oy. Rahakin jäisi kotiin, nyt se karkaa kaikkien käsistä.City-ravit… Lappeenrannassa oli esimerkillinen tapahtuma. Sellaiset pitäisi olla jokaisella Kuninkuusravien paikkakunnalla kaksi kuukautta ennen Kunkkareita. Ellei ihmiset ymmärrä tulla hevosten luo, viedään hevoset heidän luokseen. Varmaan 95 prosenttia oli ihmisiä, jotka eivät olleet käyneet raveissa. Voi sieltä aina joku innostuaTuurilla… on vaan aina oma osuutensa tässä lajissa. Kimmolla (Kemppi) on ollut maailman huonoin tuuri hevosten kanssa. Tammoja on kuollut ja jäänyt tyhjäksi, ja tässäkin on muutamalle hevoselle käynyt haveri.
Mika Haapakangas51-vuotias ravivalmentaja LahdestaKoulutukseltaan merkanttiNelinkertainen juniori-ikäluokkien piirinmestari maastojuoksussaEnnen ravivalmentajan uraa työskennellyt urheiluvälineliikkeessä, koneurakoitsijana ja puutavara-autoilijanaLähtöisin Kalajoelta, valmentanut 10 vuotta Ruotsissa, palasi Suomeen viime syksynäValmentajana 2000-luvulla: 2940 st: 327-306-269, voittosumma 2 132 088 e (voittosumma Ruotsista 2016-2024 muutettu euroiksi kertoimella 0,09).Paljon tehnyt, nähnyt, kokenut ja menestynyt Mika Haapakangas ei peittele tyytyväisyyttään ja se on ymmärrettävää.Lienee turvallista sanoa, että hänen työpaikkansa on Suomen kaikkien aikojen upein ratatalli, jota kaiken lisäksi asuttavat hienon sukuiset nuoret lämminveriravurit.Lahden Jokimaan raviradalla sijaitseva Kemppitalli Oy:n omistama kokonaisuus jää hieman peittoon tallialueelta nähtynä. Toki jo sieltä näkee äärettömän siisteyden ja paikkojen ryhdikkyyden, mutta vasta pihalle tullessa alkaa ymmärtää ja arvostaa näkemäänsä.Kaikesta huokuu, että asioita on mietitty tarkkaan niin hevosten kuin niiden kanssa työskentelevien kannalta.. ”Satsaus on kova”, Haapakangas myöntää. ”Hevosiin ja fasiliteetteihin.”Hän aloitti Kemppitallin valmentajana viime vuoden syyskuussa melkein kymmenen Ruotsin vuoden jälkeen ja ellei nyt ole sentään aivan tyystin lahtelaistunut, niin ainakin hyvin kotiutunut.Puoliso Marianne työskentelee myös Kemppitallilla ja nelos- ja seiskaluokkalaiset lapset käyvät Lahdessa ruotsinkielistä koulua.”Kumpikin puhuu suomea ja vielä jollakin tavalla lukeekin, mutta kumpikaan ei osaa kirjoittaa suomeksi. Kaverit olivat ruotsalaisia ja heidän kanssaan tietysti kirjoiteltiin ruotsiksi.”Ruotsista muutto ei kuitenkaan aiheuttanut minkäänlaisia vastalauseita perheen missään osapuolessa.”Se oli ilmoitusluontoinen asia. Olin jo Kimmon (Kemppi) kanssa vähän puhunut asiasta, enkä ollut kertonut siitä kotona mitään. Yksi aamu asia sitten sovittiin, Kimmo teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä.”Kun Haapakangas kertoi puolisolleen, että nyt tuli Suomeen muutto, oli ensimmäinen ja lähes ainoa vastakysymys, että milloin.”Sanoin, että minä lähden kahden viikon päästä ja te tulette perässä.”Järjestelyt kummassakin päässä Göteborgin tallin tyhjentämisineen hevosista otti toki aikansa, mutta marraskuun alussa koko perhe asui Lahden Asemantaustassa, josta on vain noin kilometri keskustaan ja viitisen Jokimaalle. .Ravihevoset tulivat Mika Haapakankaan elämään jo varhain. Hänen isänsä Tapani Haapakangas omisti hevosia Aarre Antti-Roikon – Akin isän – kanssa kimpassa.Ensimmäisen oman hevosensa merkantin paperit hankkinut Mika Haapakangas osti ennen armeijaan lähtöä. Hän kävi itse ostamassa Yhdysvalloista kolmevuotiaan balticspeedlaisen Cloony Hanoverin, Yonkers Trotin voittajan ja hambokakkosen Chiola Hanoverin siskon.”Meinasi tulla kiire Pompanosta kotiin, piti kahden päivän päästä olla Rovaniemellä armeijassa”, Haapakangas hymähtää.Tamma aloitti Aki Antti-Roikon valmennuksessa ja siirtyi sitten tämän appiukko Alpo Paasoselle..”Alpo oli treenannut vain omia hevosia ja minulta tuli ensimmäinen hänen vieras treenattavansa. Akin kautta tutustuttiin ja hän oli puutavara-autoilija, kuten minäkin, niin meillähän meni jutut heti yksiin.”Haapakankaan sanoista kuultaa suuri arvostus Paasosta kohtaan.”Hän oli alkupään oppi-isäni, paljon istuttiin ja puhuttiin asioista. Hän oli aikaansa edellä ja sai paljon irti tavallisistakin hevosista. Hyvä persoona ja tärkeä mentori, iso nahkahatun nosto sinne jonnekin.”Cloony Hanoverkin ryhdistäytyi Paasosella huomattavasti, mutta ei siitä mitään suurta voittajaa tullut, se otti urallaan viisi tavallisten lähtöjen voittoa ja meni haamumailiajan 14,3a.Vuosituhannen vaihteessa Haapakangas alkoi treenata myös itse hevosiaan päivätyön ohessa ja tulosta alkoi syntyä. Chancy Roberto voitti Kasvattajakruunun ja oman Jiving Kempin Special-varsat alkoivat pian tulla radoille.Ne ovat voittaneet yhteensä 128 kertaa ja valtaosan Haapakankaalle. Tamman numerot voivat parantua vielä tästäkin. Harri Puutiolla nykyään oleva Jiving Kempin viimeinen jälkeläinen, kahdeksanvuotias Special Gun voitti viime vuonnakin viisi kertaa.”Jiving Kemp oli meidän kantatamma ja tärkeä hevonen. Tuskin tässä oltaisiin ilman sitä.”.Haapakangas teki Kalajoelta tehokkaita iskuja Bodeniin ja menestys siellä herätti ajatuksen Ruotsiin muutosta.”Boden ja Uumaja oikeastaan kilpailivat meistä.”Jälkimmäinen vei voiton osittain kätevän Vaasan kautta kulkevan Suomen yhteytensä takia.”Ja Bodenissa oli jo Salmelan Petri ja Hanna Olofsson, siellä kilpailu oli paljon kovempi. Jos halusi radan ykkösvalmentajaksi oli Uumaja parempi vaihtoehto.”Uumajan ykkösvalmentaja Haapakankaasta tuli, parhaana veturina oli Special Promise, joka euroissa mitaten juoksi 270 000..”Yhden voiton jälkeen haastattelija kysyi Veikolta (Haapakangas), mitä tämä hevonen merkitsee meille. Poika taisi olla silloin sen 17 ja sanoi, että ilman sitä oltaisiin vielä Suomessa ja hän olisi neitsyt. Kameramies nauroi niin paljon, ettei kuva pysynyt paikallaan.”.Viisi Umåkerin vuotta toi Haapakankaalle neljä radan valmentajaliigan voittoa.”Sitten vaihtui toimari ja yhtäkkiä pamahti 30–50 prosenttia karsinahintaa lisää”, Haapakangas ihmettelee. ”Radan talleilta hävisi yli sata hevosta.”Haapakankaat muuttivat Sundsvalliin, hevoset sijoitettiin Öystein Tjomslandin Wolmsta Gårdiin.”Sunsvallissa oli tilaa, kun Robert Bergh oli lähtenyt pois ja Wäjersten (Daniel) ei ollut vielä kunnolla aloittanut.”Wolmsta Gårdin erikoisuus on huikea mäki, valmentajaveteraani Alf Jonssonilta nimensä saanut Alf-bakken.”Siihen piti ajaa nätisti, kolmen ja puolen kilometrin matkalla on 140 metrin nousu. Kahden minuutin vauhdissa sai hevoselle 200 pulssit.”Hän korostaa, että ensimmäiset viikot ovat aina uuteen valmennuspaikkaan siirryttäessä suuren pohdinnan paikkoja.”Pitää mennä paikan mukaan, miettiä, miten siellä saa mahdollisimman tehokkaasti treenattua. Katsoa toimiiko treeni, mutta sekin on vähän niin, että siinä menee vuosi, ennen kuin sen näkee. Isoin virhe on, jos joka kuukausi koittaa muuttaa systeemiä. Sitten se vasta metsään menee.”Tämä koski myös Jokimaalle siirtymistä, mutta hän uskoo löytäneensä ratkaisun..”Rata ja hiittisuora tässä on ja on saatu ajopaikkoja pehmeämmiksi. Mäki vielä puuttuu toistaiseksi, mutta suunnitteilla on. Yllättävän hyvä tässä on treenata, ihan riittävät ajopaikat. Hevoset ne lopulta ratkaisee ja niitä voi valmentaa niin monella tavalla.”Ennen Suomeen muuttoa Mika Haapakangas teki vielä yhdeksän kuukauden pestin Denco-tallin yksityisvalmentajana Göteborgissa ja sen jälkeen teki vielä vajaan vuoden omaa toimintaa Åbyn raviradalla, ennen kuin sai Kimmo Kempiltä työtarjouksen.Dencolla hevoset sairastelivat ja lopulta niiden määrä puolitettiin. Haapakankaiden poika Veikko jäi sinne valmentajaksi, kun isä lähti.”Ilman Denco-reissua tämän Kemppi-pestin voisi ottaa eri tavalla. Sen kun kävi läpi, tämä on helpompi työmaa. Ei helppo, mutta helpompi.”.Mika Haapakangas ehti joskus haastattelussa sanoa, ettei Suomeen paluu ole vaihtoehto. Hän kuitenkin kieltää, että kyseessä olisi nyt ollut niin sanottu maitojuna.”Tarkoitin, ettei pelkillä omilla hevosilla tulla takaisin ja se pitää vieläkin paikkansa”, hän korostaa. ”Jos perhettä yrittää elättää omilla hevosilla, niin kyllä aika vaikeaa on.”Nyt hänellä on 34 hevosta treenilistalla ja suurin osa niistä on kaksi- ja kolmevuotiaita. Tallin tavoitteet ovat kristallinkirkkaat..”Kemppitallin tavoite on osallistua ikäluokkalähtöihin ja niissä vielä voittaakin. Derby on se kaikista tärkein, mihin tähdätään. Kemppi-kasvateilla on neljä voittoa, Laukon hevosilla yksi enemmän. Pitäisi ainakin se yksi saada enemmän. Sitä tähtäintä kohti mennään.”Kunnianhimoiselle valmentajalle korkea tavoite on luonnollinen, eikä ylimääräisiä paineita aiheuttava.”Kaikki me tiedetään ja ymmärretään, minkälainen prosentti ikäluokasta on hyviä hevosia, eikä huippuhevosia synny edes joka vuosi. Kymmenestä hevosesta voi yksi – kaksi korkeintaan olla sellaisia, joilla voi ajaa ikäluokkakilpailuja.”Kolmevuotiasta kuusi on jo startannut ja avannut tilinsä, niistä Yakira Kemp otti erityisen vakuuttavan voiton kotiradan Tammasarjassa uransa avauksessa..”Nyt on ihan eri hevoset menneet hyvin, mitä talvella ajatteli. Niin siinä käy joka vuosi, että talvella kuvittelee jostain, ettei tämä häviä ikinä, mutta kun ruvetaan ajamaan kilpaa voi totuus olla toinen.”Startanneilla on vasta yhtä ja kahta kilpailua takanaan, mutta juuri haastatteluhetkellä on tarkoitus alkaa kiristää tahtia.”Ollaan aloitettu tarkoituksella nätisti, kun painotus on syksyssä. Minulla on kokemus, että jos ne menee huhtikuussa 1.14, niin syksyllä ne menee 1.16. Mieluummin niin, että mennään nousujohteisesti.”Kotiradan kolmepäiväisissä Suur-Hollola-raveissa tallilta starttaavat Yakira Kempin lisäksi Franc Arrow, Yasuhiro Kemp, Xtrafast Kemp, Yougotcredit Kemp, Monastery Boko, Special Topsecret, Jolie Sisu ja Special Prime..Ratoja vähemmäksi, nuorille mahdollisuuksiaMika Haapakankaan mielestä Suomessa on aivan liian paljon raviratoja.”Ei meillä tarvita kuin kuudesta kahdeksaan ympärivuotista ravirataa, joille jaetaan tuotto tasaisesti, että ne pysyvät hengissä”, Haapakangas sanoo. ”Nyt yritetään elvyttää 15 rataa. Tarvitseeko tässäkään parinsadan kilometrin säteellä olla kuutta toimivaa rataa.”Hän näkee, että alueellinen yhteistyö on raviurheilun ainoa keino selviytyä.”Työvoimaa pitää saada yhdistettyä. Radoille yhteisiä toimareita ja ratamestareita.”Haapakankaan mukaan toiminnan aika on nyt, ei huomenna.”Mutta suomalainen ei anna ennemmin periksi, kun on mahallaan ja tai vaikka pikkusen syvemmällä. Nyt vaan alkaa olla hetki, jolloin raviurheilu pitää saada kuntoon. Lajinahan tämä on hieno.”Hän myöntää, ettei tehtävä ole helppo.”Ravit kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta ja ihmiset ovat siitä yhä tarkempia. Elämyksiä pitäisi olla tarjota. Laji kaipaa face-upia.”Haapakankaan mielestä jo Fintoton jälkeen olisi pitänyt tähdätä ATG-yhteistyöhön, eikä lähteä Veikkauksen matkaan.”Voitaisiin tänään olla ihan eri lajissa. Nyt pelit eivät meinaa radoille nykyään oikein mitään. Ennen oli parempi, mitä enemmän pelattiin. Nyt, mitä enemmän myydään kaljaa. Jotenkin se on mennyt väärään suuntaan.”Nykyisellä kotiradallaan Haapakangas näkee hengen olevan päällä.”Lahdessa on fasiliteetit kunnossa ja toimiva hallitus. Tämä kelpaisi vaikka pääradaksi liikenneyhteyksienkin takia.” .Haapakangas muistuttaa, että nuoria kaivataan kaiken aikaa lajiin mukaan.”Meillä nuorisotyö on onnistunut sillä lailla, että Santtukin (Raitala) ajoi ensimmäiset isot voittonsa meidän hevosilla ja sama juttu Magnus Djusella.”Jonathan Carre työskenteli Haapakankaalla kaksi vuotta ja hän käytti myös Viktor Rosleffia paljon lainaohjastajana.”Siinä on pohjoismaiden parhaita kuskeja ja varmaan Pohjoismaiden paras montékuski. Olen aina tykännyt, että nuoret ajaa.” . Haapakankaiden poika Veikko kävi Wångenin hevoskoulua ja hänellä oli Magnus Djuse ja David Grundmann luokkatovereina. Veikko Haapakangas oli kehunut isälleen Djusen kykyjä.”Oikeassa oli. Magnus oli poikkeuksellisen lahjakas, mutta poikkeuksellisen paljon hän panostikin asiaan.”Kolmikko tuli usein Wångenista viikonlopuksi Haapakankaille.”Ajoivat muutaman lähdön kilpaa, tultiin kotiin ja lämmitettiin sauna. Siinä kun muut keskittyivät jo saunomiseen, Magnus jäi vielä katsomaan päivän lähtöjään läpi, että missä kohtaa oli tehnyt virheitä.”Haapakangas pitää kaiken aikaa silmiään auki.”Nyt ei Suomesta ole vielä sattunut silmään sellaista oikein junnu-junnua. Heitä olisi mukava viedä eteenpäin, koska eivät he kehity, elleivät saa mahdollisuutta.”.Jatka lausettaRuotsista… on ikävä palkintotasoa, raviratojen kuntoa ja koko homman ammattimaisuutta. Paljon enemmän voitaisiin kopioida sieltä. Ei pyörää tarvi kahdesti keksiä, kun seuraa paremmin kuinka naapuri tekee.Suomenhevosia… on ollut muutamia treenissä. Eihän mikään ole hienompi kuin hyvä suomenhevonen, mutta sen löytäminen on vielä vaikeampaa kuin lämpösen.Kuninkuusravit… on tapahtumana hienompi kuin Prix d’Ameriquet tai Elitloppetit, mitä minä olen nähnyt. Riittäisikö Kuninkuusravien järjestäjiin kuitenkin kuuden radan rinki, jota pyörittäisi Kuninkuusravit Oy. Rahakin jäisi kotiin, nyt se karkaa kaikkien käsistä.City-ravit… Lappeenrannassa oli esimerkillinen tapahtuma. Sellaiset pitäisi olla jokaisella Kuninkuusravien paikkakunnalla kaksi kuukautta ennen Kunkkareita. Ellei ihmiset ymmärrä tulla hevosten luo, viedään hevoset heidän luokseen. Varmaan 95 prosenttia oli ihmisiä, jotka eivät olleet käyneet raveissa. Voi sieltä aina joku innostuaTuurilla… on vaan aina oma osuutensa tässä lajissa. Kimmolla (Kemppi) on ollut maailman huonoin tuuri hevosten kanssa. Tammoja on kuollut ja jäänyt tyhjäksi, ja tässäkin on muutamalle hevoselle käynyt haveri.
