Kuukauden henkilö osaa omistamisen ja pelaamisen – "Siltä tieltä minulla ei ole ollut enää paluuta"

Kulunut ravikesä on ollut Toni Sarkamalle jännittävä ja menestyksekäs. Hän on osaomistamillaan hevosilla saanut haluamiaan elämyksiä huippuviikonlopusta toiseen. Suur-Hollolassa American Hero voitti pääkilpailun karsinnan ja oli finaalissa toinen. Hierro Boko huipensi Mikkelin vauhtiviikonlopun St Michelin voitolla ja huimalla suomenennätystuloksella 08,3a. Kuninkuusraveissa Hentun Liisa tämäytti itsensä pikkukuningattareksi. Osumatarkkuus on ihan jonkinmoinen, kun tämän kolmikon lisäksi hän on mukana toissa vuoden kriteriumvoittaja Planbeessa, kaikki kolme totoravilähtöään voittaneessa Hovilan Hanneksessa, sekä Planbeen voittaman Kriteriumin nelosessa American Zakkessa.”Planbee on toipilaana Mäkisen Vesalla Pornaisissa, muut ovat kilpailukunnossa”, Sarkama taustoittaa. ”Eihän sitä osannut arvata, että hevoset menevät niin hyvin kuin ne nyt ovat olleet mennäkseen – paremmin kuin hyvin. Ainoa murhe on, että voittokakku on pakko, ettei tuurit mene ja ne ovat pilanneet aina hyvin alkaneen uuden elämän, ja se näkyy ulkoisesti.”.Toni Sarkama23-vuotias hevosvedonlyöjä ja Toto Tv:n asiantuntijaHevosenomistajaMieliruoka sisäfilepihvi bearnaisekastikkeellaMielijuoma punaviiniTv-suosikki SiltaMusiikkisuosikit Topi Sorsakoski ja YölintuViimeisin luettu kirja Pikkuguru – näin löydät tulevaisuuden tähdetMieleenpainunein ravilähtö Bold Eaglen Elitloppetin karsintavoitto 2017.Suurimman huomion kohteena on ollut tietenkin Suomen ykköshevoseksi noussut Hierro Boko, jonka osuuden Sarkama hankki juuri oikealla hetkellä. Yhdeksänvuotias ruuna oli jo talven ja kevään mittaan tehnyt Hannu Korvella valtavan tasonnoston, mutta harva taisi sittenkään osata odottaa, että se oli vain alkusoittoa jymykesään.”Se kiinnosti sitkeänä allround-hevosena ja ykkössarjalaisena.”Toni Sarkaman ja Hannu Korven ensikosketus toisiinsa viime vuoden huhtikuussa ei antanut odottaa, että reilun vuoden päästä kaksikko on samassa hevoskimpassa. American Herolta odotettiin Jokimaalla voittoa, joka olisi taannut paikan Seinäjoki Raceen. Hannu Korpi päätti ajaa Van Kronoksella suursuosikki American Heroa vastaan ja 1.10-vauhtinen ensimmäinen kilometri täydellä matkalla oli kevätnuhruisella radalla kummallekin liikaa. American Hero kesti neljänneksi, mutta Van Kronos kypsyi keskeytyskuntoon.”Minä tunteita osoittavana kaverina marssin tallialueelle ja annoin Hannun kuulla kunniansa. Viitisen minuuttia meuhkasin niin paljon kuin äänihuulista irti sain. Hannu sanoi vain, että kuule, se on kilvanajoa.”American Hero kuitenkin kutsuttiin Seinäjoelle.”Siellä taas nähtiin ja Hannu vähän katseli, että millä mielellä poika tänään on. Menin tarjoamaan kättä ja sanoin, että olen nukkunut viisi hyvää yötä tässä välissä, että eiköhän se asia ollut siinä. Se oli sitten siinä.”Tämän vuoden Elitloppetin perjantain Eliittihuutokaupassa – joka jouduttiin serverivian takia keskeyttämään alkuunsa – Sarkama istahti samaan pöytään Hannu Korven kanssa.”Hannu puhui, että mitenköhän hän ajaisi huomenna Hierro Bokolla Sweden Cupissa. Minä sanoin, että tiedän ihan tarkkaan miten ajat, mutta tiedätkö, että ajat lähdön meidän hevosella. Hannu oli hetken hiljaa ja sanoi, ettei hän nyt ymmärrä. Sanoin, että minä kerron miten tehdään, eikä siinä sitten monta minuuttia mennyt, kun kaupat oli tehty. Hannu vielä sitten ajoikin, miten sanoin ja jäi umpipussiin.”.Hän luonnollisesti uskoi Hierro Bokon kanssa kukkeaan tulevaisuuteen, mutta ei sentään näin ruusuiseen, mitä on nähty.”Kerta toisensa jälkeen se on yllättänyt niin, ettei sitä osannut ajatellakaan. St Michel -viikolla sanoin, että tämä on nyt siitä kiva kilpailu, että saadaan varmuudella tietää, missä tämän hevosen rajat menee. Lähdön jälkeen kotiin ajellessa piti myöntää, etten tiennyt vieläkään. Hevonen voitti hyvällä tyylillä, meni 08,3a ja varaa jäi.”.Myös Hentun Liisan kohdalla Sarkama niin sanotusti hyppäsi liikkuvaan junaan. Tamma oli jo kolmevuotiaana voittanut Varsakunkun ja nelivuotiaana juossut historian ensimmäiseksi pikkuprinsessaksi. Sarkama oli lomareissulla Turkissa, kun hän sairastui vatsatautiin.”Olin tosi huonossa kunnossa, makailin vaan ja katselin kotimaan raveja. Hentun Liisa voitti siellä. Kaikki tuntui kivuissa ja kouristuksissa niin surkealta ja ajattelin, että jotain riemua tähän elämään pitää saada. Soitin Okkolinin Teemulle, kun hän oli kotimatkalla ja sanoin, että haluaisin ostaa hevosen. Teemu kysyi, että minkäs meinasit. Sanoin, että Hentun Liisaan tahtoisin mukaan ja kerroin tarjouksen.”Okkolin kertoi tarjouksen osaomistajille Elsa ja Simo Kanalalle ja jo saman päivän iltana Sarkama kuului omistajiin..”Hentun Liisa tarjoaa kaikista parhaita elämyksiä, kun sen kanssa saa jännittää loppuun saakka. Ravivarma lämminverinen kun saa loppukaarteessa otteen, se ote usein pitää, mutta Hentun Liisan kanssa ei uskalla hymyillä edes loppusuoran puolivälissä.”Kriteriumfinaaliin tamma meni voittajana, mutta laukkasi siinä heti auton irrottua.”Se harmitti. Oli pakko mennä katsomon taakse rinteeseen istumaan varttitunniksi. Sen jälkeen ei ole kismittänyt, vaikka epäonnistumisiakin on tullut. Ne kuuluvat asiaan.”.Toni Sarkaman ensimmäinen osuushevonen oli Yllin Kyllin, joka oli juuri Teemu Okkolinin valmennuksessa. Kuopion vuoden 2013 kuningatarkilpailussa tamma oli toinen, 0,7 sekuntia Mariminille tappion kärsineenä.”Niukasti hävittiin Yllin Kyllinin kanssa, mutta suljetaan ympyrä Hentun Liisan kanssa. Se on projekti ravikuningatar vuonna XXXX.”.Muistan elävästi kuinka kansa kohahti, kun I.P. Vipotiina teki pitkällä matkalla eroa. Siltä tieltä minulla ei ole ollut enää paluuta.Toni Sarkama hetkestä Lappeen Kuninkuusraveissa, jolloin hän menetti sydämensä lopullisesti raviurheilulle.Vantaalta kotoisin oleva Toni Sarkama päätyi ravimaailmaan vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta. Hänen isoisänsä Matti Tenhunen oli tunnettu porvoolainen ravimies, joka työkseen ajoi teuraskarjaa. Matti Tenhusen ja Timo Tenhusen – Tonin isän – huippuhetki raviurheilussa oli vuonna 1995, jolloin heidän omistamansa BWT Aeroplane murskasi vastustajansa derbyfinaalissa.Näihin derbyraveihin Toni Sarkama ei vielä ehtinyt, mutta äitinsä Marita Sarkaman hevosen loistomenestystä hän oli jo mukana elämässä vaikka ei sitä itse muistakaan. Äidin vetämän porukan Twice More nousi Ruotsin hopeadivisioonafinaalivoittajaksi ja Suomen mestaruuden kakkoseksi. Siitä leivottiin myös Suomen raviurheilun viimeinen markkamiljonääri, ennen kuin valtakunta siirtyi vuonna 2002 eurojen käyttöön.”Kuukauden ikäisenä olen käynyt ensimmäisen kerran raveissa”, Toni Sarkama kertoo. ”Ensimmäiset varsinaiset muistikuvat ovat Riihimäen nurmikolta, kun olin jotain kolmen ikäinen.”Lapsuusvuodet Sarkama seurasi aktiivisesti raveissa käyneitä vanhempiaan hangoitellen.”Olin vähän sillä tavalla, että onko pakko. Kaikki muuttui Lappeenrannan Kuninkuusraveissa vuonna 2009, se oli niin hieno tapahtuma. Se kolahti, kuinka oli paljon ihmisiä, kaikki samanhenkisiä ja hevosia kannustettiin äänekkäästi.”Kuningatarkilpailun ratkaisuhetket piirtyivät pojan mieleen.”Muistan elävästi kuinka kansa kohahti, kun I.P. Vipotiina teki pitkällä matkalla eroa. Siltä tieltä minulla ei ole ollut enää paluuta.”Talviurheilu Vantaan Hiihtoseurassakin sai väistyä raviurheilun tieltä. Matemaattisesti lahjakas nuorimies piirteli ruutupaperille kaappipelejä, eli ja hengitti raviurheilun kautta.”Aulis Oja-Nisula oli Okkolinin Teemun hevosenomistajia ja asui Vantaalla. Hänen kyydissään pääsin paljon raveihin. Koulusta suoraan kyytiin ja läksyt takapenkillä.”Koulu sujui silti hyvin.”Lopetin peruskoulun yli yhdeksän keskiarvolla ja oli varmaan synti, etten jatkanut koskaan kouluja sen pitemmälle. Medialukioon tosin menin ja ehdin siellä jokusen viikon opiskella, kun Yellow Filmiltä soitettiin ja kysyttiin, kiinnostaisiko tulla tekemään nettiuutisointia.”.Tästä seurasi suora linja Sarkaman nykyiseen työnkuvaan, jota hän kuvailee raviasiantuntijaksi ja hevosvedonlyöjäksi. Hän korostaa, että kumpikin on aivan täyttä työtä, jossa ahkeruus palkitaan.”Tavallisissa töissä voit laittaa konttorin kiinni neljäksi viikoksi, mutta raviasiantuntijan pitää katsoa kaikki lähdöt ja jos jättää ne neljäksi viikoksi rästiin, ei niitä kiritä koskaan kiinni. Lomallakin on pakko ylläpitää edes jonkun verran tietämystä.”Eikä sitä yhtä lähtöä katsota vain kertaalleen, kun pitää huomioida monen hevosen tekemiset.”Studiota varten teen tunnin–puolitoista tutkimuksia per vihjattava lähtö. Helposti siinä saa kymmenen tuntia asiaan kulumaan.”Erityishuomiot lähdöistä päätyvät aina hänen exceliinsä.”Käytän sitä tosi paljon. Siinä on yksittäisiä asioita hevosesta. Jos se vaikka lähti kovaa, mitä se ei ole ennen tehnyt, siitä tulee merkintä. Tai jollain on ollut varustemuutos ja mitä se on merkinnyt tai joku juoksee kaarteissa huonosti.”Hevoskilpailuissa on lähes loputon määrä muuttuvia tekijöitä, mutta peliasiantuntijan ja pelaajan on pystyttävä silti hahmottamaan kilpailun kulku mahdollisimman hyvin.”Juoksun kulun ymmärtämiseen pitää olla pyrkimys. Vaikka sinulla olisi tipsilistalla hevonen, niin pitää pystyä hahmottamaan juoksunkulkua, onko sillä esimerkiksi takarivistä mahdollisuuksia.”Tällaisessa tapauksessa lähdön suuria kysymyksiä on arvioida, millaista vauhtia pidetään yllä. ”Jos psyykkaa, ettei lähdössä ole vauhdin pitäjää, millä sieltä takarivistä ehditään? Silloin ei auta yhtään, että se tipsihevonen on tuloillaan, mutta se voi tulla sitten seuraavalla kerralla. Pitää nähdä kokonaiskuva, eikä sitä voi nähdä, ellei tunne jokaista hevosta.”.Aina ei tietenkään voi voittaa, ei edes joka kerta.”Jos menee viikon huonosti, se ei tarkoita, että teet jotain huonosti. Asioilla on satunnaisuutensa. Kirjan pitäminen on tärkeää. Jos ajattelee, että olen melkein voitolla, totuus voi olla toinen. Tee hommaa kuin liiketoimintaa ja suhtaudu siihen vakavasti.”Sarkama uskoo ennen kaikkea omaan tietämykseensä.”Puhutaan sisäpiirin tiedosta tai tallitiedosta, mutta esimerkiksi Ville Nyman on maailman parhaita hevosvedonlyöjiä, eikä tiedä, missä puolet Suomen tallialueista on, koska ei ole niissä koskaan käynyt. Prinsiippi on, että pitää uskoa omaan silmään ja omaan tekemiseen.”Kuukauden henkilömme pitää hevosvedonlyöntiä vedonlyöntien kuninkaana.”Hevospelaaminen on hienoa, koska siinä voi olla menestyvä pelaaja monella tavalla. Toinen pelaa lämmitysten perusteella, toinen tekee tietokantoja ja pelaa niiden perusteella. Pitää vaan osata tehdä asiat pikkusen eri tavalla kuin muut.”.Toni Sarkama on raviurheilun ystävä kokonaisvaltaisesti. Häntä kiinnostaa nykyisten rooliensa lisäksi niin ravipolitiikka kuin aivan käytännön toiminta hevosten kanssa.”Teivossa kuulun tapahtumatyöryhmään ja Hippoksen innovaatiotyöryhmään kuuluin aiemmin”, hän kertoo. ”Olen raviurheilulle niin paljon velkaa, että jos vaan millään tavalla pystyn antamaan takaisin, olen aina koittanut sen tehdä.”Hän on vasta 23-vuotias ja tällä innolla, joka hänellä lajiin on, olisi suhteellisen turvallista lyödä vetoa, että kymmenen vuoden sisällä hänet nähdään jossain päättävän roolin toimessa.”En pidä sitä tulevaisuudessa lainkaan mahdottomana, että roolini olisi jossain kohtaa esimerkiksi jonkin radan toimitusjohtajana.”Itse asiassa hän on jo koitellut kepillä keväistä jäätä ulapan suuntaan. ”Vermon kilpailupäällikön paikkaa hain ja kakkoskierroksella olin, mutta Haanniemen Jari valittiin silloin. Viimeksi olin myös mukana selvittelyssä, kuka jatkaa Jarin jälkeen, mutta sillä kertaa Ingvesin Iivari tuli valituksi.”Käytännön hevostoimintaa hän harjoittaa American Zakken kanssa.”Olen tamperelaistunut ja Zakke on tuossa Teivossa. Viena Kauppi treenaa sitä, mutta koitan käydä ajamassa sillä minkä ehdin.”.En pidä sitä tulevaisuudessa lainkaan mahdottomana, että roolini olisi jossain kohtaa esimerkiksi jonkin radan toimitusjohtajana.Toni Sarkama.Kimppaomistamisen puolestapuhujaToni Sarkama puhuu paljon kimppaomistamisen puolesta. Eikä hän ole pelkkä leipäpappi, vaan toimii miten puhuu.”Ainakin se on ollut minun luonteva reittini hevosenomistamiseen, koska se on antanut mahdollisuuden seurata useampaa hevosta ja päästä niiden elämään mukaan”, hän perustelee.Hän kokee, että kimppaomistaminen on kasvava trendi.”Ennen yksi ihminen omisti kymmenen hevosta, nyt kymmenen ihmistä yhden hevosen, eikä se ole raviurheilulta pois, päinvastoin. Kustannukset ovat kovat ja ihmisten rahasta ja vapaa-ajasta on kova kilpailu.”Sarkama on huomannut, että kimppaomistajuus saa myös aiempaa suurempaa arvostusta.”Kulttuuri on pitkään ollut se, ettei kimppaomistamista arvosteta. Ajatellaan, että yhden hevosen omistaminen on jotenkin arvokkaampaa kuin monen osuuden. Siinäkin tapauksessa, että kustannukset monessa osuudessa olisivat sitä yhtä hevosta suuremmat.”Kimpat tuovat hänen mielestään lisäarvoa myös yhteisöllisyydellään.”Minulle yhteisöllisyys on ollut tärkeätä, se on antanut minulle paljon. Totta kai hevonen on tärkein, mutta sen ympärillä olevat ihmiset ovat raviurheilun suola. Alkuun kiinnosti vain se hevonen, nykyään on tärkeää myös, että se porukka kiinnostaa.” Klisee on yleensä muodostunut kliseeksi sen todenperäisyyden takia ja se koskee myös kulunutta sanontaa ”jaettu ilo on moninkertainen ilo.””Jos yksinään omistettu hevonen voittaa, ei suomalainen välttämättä kehtaa ottaa iloa irti, ettei kukaan vaan katso pahalla silmällä, mutta jos omistat hevosen kuuden kaverin kanssa, voi riemua pitää heidän kanssaan ylimmillään.” Jatketaan vielä toisella monesti toistetulla lauseella: parasta paikan päällä.”Sen minä sanon, että käykää ihmiset raveissa. Siellä se yhteisöllisyys antaa aivan erilaisen ulottuvuuden kuin nettimaailmassa.”Hän kokee, että some vääristää suhtautumista lajiin.”Sosiaalisessa mediassa on äkkiä kylmää kyytiä, jos jotain tapahtuu ja vaikka mitään ei tapahtuisikaan. On niin helppo tarttua puhelimeen ja ajattelemattomuuttaan kirjoittaa mitä sattuu. Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä ja se esiintuoda, mutta raviurheilu ei ole sama kuin se raviurheilu, joka on hashtagin takana. Kilpailupaikalla ihmiset ovat empaattisia ja se maailma on aivan erilainen kuin somessa.”