Kuukauden hevonen Massimo Hoist on osannut juosta alusta alkaen – "Vastaantulijat usein kysyivät, että mikä tuo on"

Kukapa ei pitäisi kertomuksista, joissa noustaan rääsyistä rikkauksiin – anglismi englanninkielisestä sanonnasta rags to riches – tai kuten meillä sanotaan; tuhkimotarinoista.Raviurheilussa se tarkoittaa, kuinka jokseenkin varaton ja kokematon henkilö ostaa halvan suvuttoman hevosen, josta kuoriutuu kaviourien tähti. Näitä on mukava kertoilla varsinkin alan ulkopuolelle, kuinka lajissa kaikki on mahdollista.Massimo Hoistin tarina ei ole tuhkimotarina. Se on siitä mahdollisimman kaukana, mutta samalla silti hyvin rohkaiseva. Sen tarina kertoo, kuinka lajissa on kuitenkin tietty logiikka, johon voi luottaa enemmän kuin silkkaan onneen.”Mutta kyllä sitä onneakin aina mukana tarvitaan”, Massimo Hoistin kasvattaja-omistaja Heikki Korhonen muistuttaa..Massimo HoistOri, syntynyt 5.4.2019Kasvattaja ja omistaja Heikki Korhonen, KuopioValmentaja Jukka Hakkarainen, KuopioEnnätys 11,0ake, voittosumma 257 100 euroa.Statistiikka, 35 starttia: 15-8-4Lempinimi VelmuSE- ja kantakirjaori.Hän on kuitenkin vähentänyt sattuman ja onnen tarvetta valinnoillaan. Massimo Hoistin emä Venice oli ehdoton huippuyksilö radoilla ja sen isä Muscle Hill maailman ykkösperiyttäjä vuonna 2018, kun tulevaa varsaa alulle laitettiin.”Kallishan se oli, mutta kyllähän Venice oli ne siemenrahat juossut.”Korhonen itse on osoittanut suorastaan hämmästyttävää osumatarkkuutta huippuhevosia etsiessään ja valmentaja Jukka Hakkaraisen taidot ja kokemus täydentävät palapelin..On todella virkistävää, että nämä erillisesti loistavat palaset myös yhteen sovitettuina saavat aikaan jotakin niin hienoa kuin Massimo Hoistin.Kuukauden hevoseksi ori oli helppo nostaa ylivoimaisen Kultaloimen voiton ja Seinäjoki Racen kakkosen myötä. Harvoin suomalainen ravikansa on intoutunut toisesta sijasta niin kuin tällä kertaa, kun Massimo Hoist kiri kymmenyksen päähän Euroopan aivan terävimpään kärkeen kuuluvasta Borups Victorysta. Samalla syntyi oriin uusi ennätys 11,0ake. Aika on sama kuin Next Directionin Suomessa syntyneiden SE..”Aika on kova, etenkin tähän aikaan vuodesta”, Jukka Hakkarainen myöntää. ”Kesällä lämpö auttaa paljon huippuvauhteja.”Massimo Hoist syntyi 5.4.2019, tasan kuusi vuotta aikaisemmin, kun se voitti Porin Kultaloimen. Päivänvalon se näki Kallelan Oriasemalla, Kalannissa.”Mika Forss ajoi kaikki emä Venicen startit ja hän kävi katsomassa varsaa jo, kun se oli muutaman päivän ikäinen”, Heikki Korhonen kertoo. ”Minä näin sen vasta kolmeviikkoisena, mutta videoita ja kuvia tuli tietysti jo sitä ennen.”Nimiliite Hoist tulee Korhosen yrityselämästä (hoist = nosturi).”Vaimo Helena on kehittänyt varsoille italialaisia nimiä. Venicen varsat ovat Massimo, Verona ja Fabiana.”Lempinimen Velmu se sai jo kesävarsana Kallelassa ja on sen myös pitänyt, vaikka taustajoukot eivät pidä sitä varsinaisesti sen luonnetta kuvaavana.. Kallelassa Massimo Hoist oli puolitoistavuotiaaksi asti ja siirtyi siitä Tapio Mäki-Tulokkaan Ypäjän varsatalliin. Siellä Oiva Käsnänen hoiti orin opetuksen.”Oiva sanoi, että vastaantulijat usein kysyivät, että mikä tuo on. Se erottui, kun se hölkkäili siellä. ”Parin kuukauden jälkeen Massimo Hoist matkasi kotiin Kuopioon. ”Juosta se osasi heti”, oli Jukka Hakkaraisen ensituntuma hevoseen..Kun Massimo Hoistilla alettiin vuoden vaihteen jälkeen ajaa hiittejä, paljastui toinen hyvin myönteinen asia.”Meillä seurataan paljon sykkeitä ja tällä ne kyllä erottui. Jos muilla oli saman treenin jälkeen 80, niin tällä oli 60. Sen huomasi, että kyllä siellä jonkinlainen moottori sisässä on. Muut saattoivat puhaltaakin, mutta tämä ei sitäkään sillä tapaa.”Hyväsyömäisen oriin juoksutyyli sai Korhosen kutsumaan sitä Velmun sijasta Vieskeriksi.”Se oli vähän pullea ja meni pää pitkällään kuin Viesker”, Korhonen perustelee. ”Sitten kolmevuotiaana se meni jo täyden matkan 1.14-vauhtia ja Mika Forss sanoi, että lopeta se nimittely nyt.”Jukka Hakkarainen näkee, ettei kyseessä ollut kuitenkaan varsinaisesti vähättely, jos sen katsoo oikealta kantilta.”Ei siinä mitään, jos miljoona euroa tämäkin juoksee rahaa, niin ollaan hyvin tyytyväisiä”, hän kuittaa..Venice tunnettiin kipakkana tammana, kun taas poikansa on kiltti ja rento. Hakkaraisen mukaan luonteiden yhteispiirre niillä on kova kilpailuvietti.”Muuten tämä on paljon fiksumpi käsitellä kuin emänsä. Venicehän oli kyllä ihan sataprosenttinen ajaa, kun sen sai valjaisiin. Valjastuksissa, loimen laitoissa ja sen semmoisissa se kiukutteli.”Sinänsä vielä epäreiluun kysymykseen, onko äiti vai poika parempi, Hakkarainen vastaa hieman myhäilleen.”Onhan Venice vielä parempi, mutta hyvää vauhtia poika on perästä tulossa.”Massimo Hoistilla on toinenkin luonnollinen vertailukohde. Sen samanikäinen kasvinkumppani Callela Nelson on sekin ehdoton huippuhevonen, voittanut tänä vuonna jo Helsinki-ajon.”Tulihan niitä verrattua, kun kaksi samanikäistä oli samaan aikaan ja niitä ajettiin yhdessä”, Korhonen myöntää. ”Nelson kehittyi nopeasti kaksi-kolmevuotistalvena, ja tämä jatkoi kehittymistä tasaisemmin.”Korhonen on tunnettu siitä, että hän osaa myydäkin hevosen, mutta Massimo Hoistilla ei tällaista pelkoa ole ollut.”Minulla on ollut paha tapa, jos hevonen ei ole tuntunut ihan siltä miltä pitää, sanoa, ettei tätä tarvi meillä enää valjastaa, koitan löytää paremman aihion. Tämä oli oma kasvatti ja tuon sukuinen, niin ei se tullut edes mieleen.”.Vakavamielisiä lähestymisiä ostomielessä on joka tapauksessa tullut.”On sitä kyselty vaikka mihin, mutta kyllä me yritetään viedä sitä tässä eteenpäin mitä osataan. Jenkkiä myöten on tullut kyselyjä, saisiko sen tämän kauden jälkeen siitokseen Amerikkaan. Eikä he olleet tällä kertaa amishejakaan.”Kolme- ja nelivuotiaana Massimo Hoist kuului ikäluokan parhaimmistoon. Se oli Kriteriumissa viides ja Derbyssä kolmas. Arvokkain voitto tuli nelivuotiaana Einari Vidgrénin Muistoajossa, jossa Callela Nelson varmisti tallille kaksoisvoiton.”Varsavuosina esimerkiksi Corazon Combo oli selvästi edellä”, Jukka Hakkarainen sanoo. ”Tämä ei ollut vielä niin kehittynyt, mutta on mennyt eteenpäin koko ajan, nostanut päätään.”. Viime vuonna ori löi Kymi Grand Prix -päivän viisivuotislähdössä Corazon Combon hyvällä 12,8ake-ajalla ja lähti seuraavaksi kokeilemaan Suur-Hollolaa. Välierän voiton jälkeen Massimo Hoist antoi finaalissa maalisuoralla hieman periksi johtavan rinnalta ja tippui yhdeksänneksi. Epäonnistumisen pilvellä oli kuitenkin kultainen reunus.”Suur-Hollola oli floppi, ei se jaksanut kunnolla maaliin saakka, mutta sen jälkeen se paransi ihan järkyttävän paljon. Se rupesi palautumisen jälkeen tuntumaan heti treenissä ohjiin vielä paremmalta. Jotenkin jätkä jämäköityi ja ryhdistäytyi.”Massimo Hoist ei todellakaan ottanut väsymisestä itseensä, vaan päinvastoin. Heti Jokimaan jälkeen se voitti Killerin Eliitin ja jatkoi loppukauden hienossa vireessä. Kaiken kruunasi kauden päättänyt St. Leger.. Ori päätteli 2600 metrin matkalla lopun paineissaan kymppiä ja meni SE-ajan 13,3kp.”Korvat jäi kiinni ja kun Hannu (Torvinen) painoi sitä piiskalla lautaselle 150 metriä ennen maalia, se alkoi lyömään sutia ja meinasi laukata. Sillä oli vielä niin paljon voimaa.”Hakkaraisen mukaan Seinäjoki Racessa Massimo Hoist antoi kaikkensa ja hän on nähnyt oriissa samaa efektiä kuin Suur-Hollolan jälkeen.”Kun sen kanssa tekee joka päivä töitä, on jännä nähdä tuollaisia asioita. Se on Seinäjoen jälkeen miehistynyt. Kun se tulee talliin, se on vähän jokaiselle, että minä tulen täältä.”.Tuota löytynyttä miehisyyttään ori ei vielä pääse käyttämään tosi toimissa, vaikka se kantakirjattiin helmikuussa.”Jos saisi oikein hyvänsukuisen tamman, joka minua kiinnostaa, voisi ajatella sen astuttavansakin, mutta kyllä ajetaan nyt vain kilpaa”, Heikki Korhonen sanoo. "Se on kaikin puolin kiltti, siihen voisi tulla turhanpäiväistä karbiittiakin. Tehköön nyt urheilijan työtä.” Tälle kaudelle Massimo Hoistilla on hyvin selkeä päätavoite. Suur-Hollola-ajo.”Sinne hevonen pitää saada parhaimmilleen”, Jukka Hakkarainen korostaa. ”Sitä pitää miettiä, mitä lähtöjä tässä välissä ajaa.”Kymi Grand Prix’hin ori on jo saanut kutsun ja täyden matkan kilpailuna se on sille varsin hyvä. Lyhyttä matkaa sillä on ajettu vain nelivuotiaana Kuopio Stakesin karsinnassa ja finaalissa.”Se on vielä arvoitus, millainen se on mailin hevosena. Lähtihän se kyllä jo hirmu hyvin auton takaa Seinäjoella.”Massimo Hoistilla ei ole varsinaisesti uupunut lähtönopeutta aiemminkaan, sitä ei vaan ole oikein pystynyt käyttämään.”Varsinkaan alkuun sillä ei pystynyt auton takaa satsaamaan yhtään, se lähti niin ponkimalla. Yritti niin kovasti. Nyt Hannu kehui, että lähtee niin rennosti. Silloin sitä pystyy laskemaan ja vauhtiakin otettua.”Kausi tulee käsittämään kymmenestä kahteentoista kilpailua.”Lähtöjä olisi, mutta ei missään nimessä ajeta liikaa”, Heikki Korhonen sanoo. ”Onneksi ei tässä hevosurheilussa ole viimeiset rahat kiinni, ettei ainakaan sen takia tarvi ajaa.”Ravi-intoilijat näkisivät mielellään Massimo Hoistin ottavan mittaa vastustajistaan myös ulkomaiden suurkilpailuissa, mutta vielä ei ole sen aika.. ”Ei me tänä vuonna lähdetä mihinkään kauemmas. Ne ovat kovia lähtöjä ja pitkiä matkoja, reissut syö kaikkia. Katsotaan ensi vuonna miltä näyttää, jos jotain täyden matkan kilpailuja voisi ajatellakin.”Oria on viety ajatuksella eteenpäin niin kilpailuttamisen kuin treenin tasolla ja taustajoukot uskovat, että valitulla tyylillä sen kauneimmat hedelmät poimitaan vasta tulevina vuosina.”Kahdeksanvuotiaana se on ihan Euroopan tason hevonen, mutta pitää muistaa, että Euroopan tason hevonen on eri asia kuin kilpailla siellä.”Jokainen lukija koputtakoon nyt puuta, mutta Massimo Hoistin terveys on ollut hyvä ja sellaisena sitä luonnollisesti pyritään pitämään jatkossakin.”Pitää treenata ja ajaa, mutta ei älyttömästi”, Hakkarinen kuvailee. ”Yrittää pitää hevonen ennen kaikkea terveenä. Silloin se suorittaa.”Valmentautumisessa otetaan huomioon myös mikä seuraava lähtö on.”Treeniä mietitään niin, ettei hevosesta voi joka kilpailuun hiillostaa kaikkea ulos. Kun on kovia lähtöjä, isoja lähtöjä, niistä palautuminenkin kestää muutaman päivän enemmän.”Kaikilla mittareilla tarkastellen Massimo Hoistin tulevaisuus näyttää vankalta. Niin pitemmällä tähtäimellä kuin lähitulevaisuudessakin. ”Olen sitä mieltä, että tästä tulee hyvä vuosi”, Heikki Korhonen hymyilee. ”Se näkyy olevan hyvässä kunnossa, menollaan ja hoitavan leiviskänsä.”Niinpä. Mitäpä tuohon lisäämään..Parasta parhaalleMassimo Hoist on laitettu alkuun parasta parhaalle -periaatteella.Massimo Hoistin emän Venicen saavutukset ovat korkeinta luokkaa. Se on 829 490 euron voittosummallaan kahdeksanneksi eniten ansainnut Suomessa syntynyt ravuri ja tammoista edellä ovat vain Passionate Kemp ja Louise Laukko.Sen 84 kilpailua sisälsi 45 voittoa, joukossa kaksi Suur-Hollolaa ja neljä Kasvattajakruunua.Massimo Hoistin kantakirja-arviossa lukee ”lähimpien emien jälkeläisistä ei ole jäänyt juurikaan muita (kuin Venice) menestyneitä kilpahevosia”, mutta siitä olisi halu olla eri mieltä.Tekisi mieli laskea Kasvattajakruunun voitto ja Uudenmaan Upeimman ja Tammakriteriumin kakkoset menestyksiksi. Ne ovat emänemä Vivacen saavutuksia.Ehkä neljättä emää ei enää lasketa läheisiin, mutta joka tapauksessa Greasy Spoonista on Yhdysvalloissa syntynyt Greaser, joka kilpaili Suomessa avoimissa lähdöissä ja oli muun muassa St Michelissa kolmas.Massimo Hoist on emänsä vanhin varsa. Sitä seurasi Kasvattajakruunun nelonen Verona Hoist 14,1ake (4), joka on nyt siirtymässä siitokseen ja viime vuoden Tammakriteriumin voittaja Fabiana Hoist 14,4ake (3).Sen jälkeen Venicella on ollut armottoman karua tuuria. Kallelassa syntynyt ja siellä varsansa tehnyt tamma siirtyi osakasvattaja Hannu Nivolan omistukseen, mutta on sen jälkeen luonut varsansa neljä kertaa seitsemännen ja kahdeksannen tiineyskuukauden kohdalla.”Mitään syytä ei ole löydetty, varsat ovat olleet täysin kehittyneitä ja tamma itse on fyysisesti loistavassa kunnossa”, Nivola pahoittelee. ”Tänä vuonna koitetaan alkionsiirtoa.”Massimo Hoistin isä Muscle Hill voitti Hambletonianin ja käänsi vääräksi jo valtaan päässeen uskomuksen, ettei sen isä Muscles Yankee jätä onnistunutta periyttäjäoria.Lyhyesti sanottuna vuonna 2006 syntynyt Muscle Hill on yksi kaikkien aikojen periyttäjäoreja ja 2010-luvun ehdoton valtias. Ennätyksellä 09,0a ei ole mitään asiaa sen 30 nopeimman jälkeläisen joukkoon..Hiittiä ja heinääMassimo Hoistin treeni perustuu hiitteihin ja ruokinta heinään.Perusasetuksilla mennään nyt kaksi kertaa viikkoon hiittiä, Jukka Hakkarainen kertoo. ”Kaksi viikkoa ennen starttia ajetaan kolme hiittiä, maanantai, keskiviikko ja perjantai. Starttiviikko on taas höllempi, hevonen saa vetää happea ja siihen tulee virtaa.”Hiitit ovat tuplahiittejä.”Kaksi kertaa 2000 metriä, joskus myös 2000 + 3000 metriä. Riippuu tilanteesta.”Heinä on orin ruokinnan pohja, jonka päälle rakennetaan. Se saa tallin muiden hevosten tapaan sitä neljästä viiteen kertaan päivässä.”Ihan vapaata heinää ei tuolle hevoselle voi antaa, se turpoaa muuten liikaa. Annetaan mieluummin kerralla pienemmissä määrissä, kun siinä on muutama hevonen, jotka syö hetkessä isommankin satsin ja parin tunnin päästä katselevat, että eikö sitä tule lissee. Kun antaa pienemmissä erissä useammin, ne pysyvät tyytyväisinä.”Hakkarainen ja puoliso Riina Korhonen tulevat vielä kahdeksan – yhdeksän aikaan illalla tekemään viimeisen iltatallin ja antamaan yöheinät.”Kesällä, kun tulee kuumemmat ilmat, juotetaan hevoset vielä sangollisella mash-juomaa. Varmistetaan, että ne juovat tarpeeksi.”Massimo Hoist on yöt karsinassa ja kesällä sen tarhoittaminen on hankalampaa.”Se inhoaa yli kaiken hyttysiä, ennen kaikkea paarma-aika on sille vaikeaa. Pahimpaan aikaan sitä ei pidetä tarhassa päivälläkään, vaan viedään illalla ulos ja haetaan yötä vasten sisään. Se juoksee aivan raivona, heiluttaa ja huitoo päätään ja makkaroitakin tulee rintalihaksiin. ”Kaikenlaisia ötökkäkarkoitteita on markkinoilla ja niitä on kokeiltu.”Ei ne auta”, Hakkarainen huokaa. ”Se on vielä kokeilematta, kun saatiin vinkki, että veteen sekoitettua mäntysaippualiuosta hierotaan pintaan.”Massimo Hoistin kilpailuvarusteet ovat yksinkertaiset. Polvi- ja säärisuojat, obersekki kitaraudalla ja leukalenkillä sekä vedettävät korvahuput, joiden alla olevat pumpulit jäävät aina korviin.”Kolmevuotiaana sillä mentiin vielä normi rautakengällä ja välipohja oli edessä. Nelivuotiaana kevennettiin, ajettiin alumiineilla ja kokeiltiin muutaman kerran kenkien riisumisiakin. Viime vuonna ajettiin melkein ilman etukenkiä. Se kantaa nyt itsensä, eikä etupäässä tarvita painoa. Kun etupää on tyhjänä, se saa taakse paremmin tilaa juosta.”