Jarno Kauhasen valmentama Marlon Boko otti Seinäjoki Race -päivänä tyylikkään ja varman keulajuoksuvoiton hopeadivisioonafinaalissa.Seinäjoen pääkilpailun voitti puolestaan Marlon Bokon edellinen valmentaja Daniel Wäjersten Borups Victorylla.Kauhanen ja Wäjersten kohtasivat ravien jälkeen. Mikä oli asiaan kuuluvien onnittelujen jälkeen pääpuheenaihe? Marlon Bokon luonne tietenkin.”Onnittelin häntä Seinäjoki Racen voitosta ja kiitin mukavasta hevosesta”, Kauhanen kertoo. ”Hän sanoi, että eikö olekin mukava hevonen, on se niin mukava.”Eikä tätä lähde kieltämään Kauhanenkaan.”Sillä on luonne on ihan satku, tosi mukava hevonen. Iloinen ja utelias ruuna, mutta hyvin rauhallinen. Ulos mennessä sillä voi olla heinäkasalle vähän kiire, mutta se on ainut sellainen paikka. Muuten kaikki käy, eikä sen kanssa tarvi miettiä mitään.”Kauhanen työskentelee eläinlääkärinä ja käy myös Ruotsin puolella hoitamassa hevosia. Hän kokee, ettei Marlon Bokon luonneominaisuudet välttämättä periydy ainakaan sen isästä.”Mitä olen varsinkin Ruotsissa trixtonilaisia nähnyt, minulle on tullut käsitys, että niissä saattaa olla enemmänkin sellaisia ADHD-hevosia ja tammat aika tiukkaluontoisia, mutta tässä ei ole mitään sellaista.”Mitäpä asiaan sanoo Marlon Bokon kaikki Suomen-startit ohjastanut Tommi Kylliäinen?”Tosi helppo hevonen ja mukava hevonen”, Kylliäinen hymyilee. ”Hyvä- ja helppoajoinen. Lähtee kovaa, tyytyy vauhtiin. Ei ole vino mihinkään. Tulee yhtä lailla keulasta tai selästä ja luulen, että voisi tulla johtavan ulkopuoleltakin – ei tietysti voita ihan missä lähdössä vain, mutta varmaan tekee hyvän juoksun siitäkin.”Vain toiston välttämiseksi jätämme kirjaamatta ylös tähän, mitä Jarno Kauhasen puoliso ja Marlon Bokon hoitaja Minna Kauhanen on mieltä. Sanotaan vain, että ei ainakaan eri mieltä edellisten luonnehdintojen kanssa.Kai se on uskottava. Marlon Boko on mukava hevonen..Marlon BokoRuuna s. 25.4.2018Ensirekisteröintimaa RuotsiKasvattaja Boko Stables Holland, HollantiOmistaja Equifit Oy, LahtiValmentaja Jarno Kauhanen, HollolaHoitaja Minna Kauhanen, HollolaEnnätys 11,2a, voittosumma 103 769 euroaStatistiikka, 42 starttia: 9-8-11.Alla olevalla videolla näet Marlon Bokon kotimaisemia, ja vähän treeniäkin. Juttu jatkuu videon jälkeen..500 000 kruunua hinnaksiRobert Bergh valitsi Marlon Bokon Wenngarnin vuotiaiden huutokaupasta Mehdi Yazdanpanahin Stall Marylle. Hintalapuksi tuli 500 000 kruunua. Tommy Karlstedt hoiti Marlon Bokon sisäänajon ja alkutreenauksen, jonka jälkeen se siirtyi Berghille.Kaksivuotiaana se aloitti mainiolla 18,6ke-ajalla ja oli neljäs, mutta kauden toisessa startissa tuli hylkäys. Hylkäyksellä alkoi kolmevuotiskevätkin, mutta kun hevonen palasi loppukesällä ruunana radoille, alkoi tapahtua. Heti voitto hyvällä 15,3ake-tuloksella. Se jäi kauden ainoaksi voitoksi, mutta totosijoilta Marlon Boko ei erehtynyt. Lahjat tulivat esiin ainakin Solvallan Unghästseriessä, jossa se oli kakkonen täyden matkan ajalla 13,3a.Vuoden lopulla Stall Mary sijoitti hevosiaan uusille valmentajille ja esimerkiksi tallin lippulaiva Hail Mary lähti Daniel Redénille. Samassa yhteydessä Marlon Bokon uudeksi osoitteeksi tuli Daniel Wäjerstenin talli.Wäjerstenilla Marlon Boko teki tasaisen hyvää nousua. Ei voittanut usein, mutta sijoittui hyvin. Arvokkain ykkönen tuli lokakuussa 2022 Jägersron Klass I -lähdössä. Siitä ruuna ansaitsi 110 000 kruunua.Viime vuoden syyskuussa ruuna oli ennätyskunnossa, se meni mailia 1.11-vauhteja ja täyttä matkaa 1.12-aikoja. Sitten se tuli myyntiin.”Pekkalan Heikki laittoi yksi sunnuntai-ilta tekstiviestin, että tällainen hevonen voisi olla ostettavissa”, Jarno Kauhanen kertoo. ”Sille oli tullut pikkuinen vamma jalkaan viimeisen startin jälkeen ja se oli asiallisesti tarjolla.”Hänellä oli valmiiksi jonkinlainen käsitys siitä, mitä tarjolla oli.”Seuraan Ruotsin seiskavitosia ja tulee vähän kimpassa pelailtuakin niitä. Kun nimen kuulin, osasin heti yhdistää, että ihan ok pronssidivarihevonen. Katsoin sen juoksuja ATG:n videoarkistosta, eikä siinä kauaa mietitty, vaikka talli oli täynnä.”Vamma ei häntä suuremmin murehduttanut. Ei edes sen vertaa, että olisi käynyt tarkastamassa hevosen omin silmin.”En ole koskaan katsonut yhtäkään hevosta läpi ennen ostamista. Wäjerstenin tallin tiedotuksesta pitää antaa täysi kymppi. Hevosesta ja sen vammasta kerrottiin mieluummin vähän inhorealistisesti kuin että olisi jotain salailtu. Aina kaikkia asioita ei sanota niin kuin ne on, mutta tästä sanottiin.”Marlon Boko oli viimeisessä startissaan painanut kurvissa sisäänpäin ja tarkastuksessa siltä löytyi lievä hankosidevamma.”Siinä ei tänne tullessa ollut akuuttia vaihetta, jalka oli kuiva. Niin kuiva, että piti oikein itse tarkistaa, että onko siinä joku vamma. Kyllä siellä oli.”. Kauhanen kokee oikeanlaisen liikunnan avainkohdaksi hankosidevamman parantamisessa.”Niin, että hevonen venyttää vammakohtaa ja arpikudos muodostuu mahdollisimman elastiseksi ja pitkäksi. Jos levossa hankosidettä parantaa, se repsahtaa helposti uudestaan, kun jossain kohtaa se kuitenkin joutuu sitä jalkaa venyttämään.”Hän korostaa, ettei hankosidevamma tule yhtäkkiä.”Se on pitempiaikaisen yli- tai virherasituksen tulos. Hankosidevammasta on tärkeää ymmärtää, miksi se on tullut. Onko sen aiheuttanut esimerkiksi, ettei hevonen ole käyttänyt jotain toista jalkaansa. Muut vaivat kannattaa hevoselta hoitaa, mutta itse sille vammalle ei mielestäni ole hirveän paljon muuta tehtävissä kuin se oikeanlainen liike.”Marlon Bokon kanssa kaikki sujui hyvin.”Täytyy sanoa, että hirveän vähän minulla oli sen kanssa eläinlääkärinä puuhaa. Perusvalmennuksella päästiin pitkälle ja sitä päästiin periaatteessa tekemään heti, kun se lokakuussa tuli.”.Nasse pitää seuraa tarhassaMieltä ja odotuksia kohotti hyvin sujunut talvitreenikausi.”Ihan pikku takapakki tuli, kun se oli tarhassa kolhinut takajalkaansa, mutta ei siinä tarvinnut kuin kerran tai kaksi ottaa treenit vähän rauhallisemmin”, Jarno Kauhanen kuvailee. ”Ne olivat alkuun 'Nassen' kanssa ulkona aika eläväisiä, nyt ne ovat jo rauhoittuneet.”Marlon Bokon tarhakaveri on todellakin tuo koko ravikansan Nasse, eli Womanizer S. Ruunikonpäistärikko Kymi Grand Prix’n voittaja täyttää 17.5. tasavuodet 20 ja on oma virkeä itsensä.”Meillä on kaikki hevoset kahdestaan. Joskus on saatu siitä vähän kärsiä jonkun kolhun takia, mutta hyvin harvoin. Marlon on saanut pikkusen yliotteen, Nasse vähän väistää sitä.”Tosipaikan tullen ikämies pitää kyllä puolensa.”Sitten kun Nasse oikeasti haluaa siihen omalle heinäkasalleen, niin kyllä se tilansa ottaa. Sillä tavalla ne ovat hyvä pari, että Nassehan ahmisi heinää vuorokauden ympäri, ellei joku rajoittaisi sitä ja tuossa on nyt sellainen joku.”. Kaverukset viettävät yönsä pihattotarhassa.”Mitä enemmän vuosia tässä hommassa menee, niin se ’keep it simple’ korostuu. Tässä lajissa on muutenkin ihan tarpeeksi monta muuttujaa, ei niitä kannata itse luoda mahdottomasti lisää. Hevoset saavat olla mahdollisimman paljon hevosia.”Hevoset otetaan aamulla sisään syömään ja ovat sitten aamupäivän karsinassaan.”Annan niiden olla ihan rauhassa, puuhailen sillä aikaa ulkotöitä”, Minna Kauhanen kertoo. ”Pihatot ja tarhat siivotaan joka päivä. Päiväruokien jälkeen ne menevät ulos ja ovat siellä taas seuraavaan aamuun.”Aivan muutaman kerran vuodessa on ollut keli, että hevoset ovat viettäneet yönsä sisällä.”Pelkkä pakkanen ei siihen riitä, mutta raaka, kylmän kostea tuuli jos osuu tähän mäelle, se on pahin”, Jarno Kauhanen kuvailee.Se ei vaikuta asiaan mitenkään, kilpaileeko hevonen seuraavana päivänä.”Empiirisiä kokeita on tehty, eikä siinäkään ole tulokseen nähty mitään vaikutusta. Pidetäänkö ennen starttia yö sisällä vai otetaan pihatosta suoraan ja kaikki variaatiot. Hevoset kilpailevat ihan samalla tavalla. Ne ovat ulkona viihtyviä eläimiä, ovat mieluummin 20 tuntia ulkona kuin 20 tuntia karsinassa. Olosuhteet tietysti pitää luoda toimiviksi.”.Vastuksella mennäänVastuskärryt ovat Kauhasten luottovalmennusväline.”Talvella mentiin kolme kertaa viikossa pitkää hölkkää, tai no hölkkä ehkä pitää olla lainausmerkeissä. mutta silloin ei käytetty vastusta”, Jarno Kauhanen sanoo. ”Keväällä alettiin ajaa vastusvetoja, välillä hiljaa, välillä kovaa. Meidän valmennus on perustunut jo toistakymmentä vuotta vastusintervalleihin.”Kauhasten tilalla Hollolassa on 2100 metrin ”murtomaarata”, jossa on 400 metrin suora, joka sisältää myös nousua. Talvivalmennuksen jälkeen Marlon Bokolla on ollut kaksi treenipäivää viikossa.”Olen sitä miettinyt ja on siitä puhuttukin, että käytetäänkö me hevosia jotenkin hyväksi tässä kilpaurheilussa.”Hän myöntää, että tiettyyn pisteeseen saakka hevosia käytetään ihmisten omiin tarkoitusperiin.”Mutta melko reilusti tämä homma meillä hevosten kannalta tehdään. Ihan maksimissaan niiden tehokas työaika viikossa on kaksi tuntia. Lopun aikaa saa olla ulkona kaverin kanssa. Ruoat tuodaan kolme kertaa päivässä, heinää saa periaatteessa syödä koko ajan ja kohtuullisesti huolehditaan terveydestäkin. Ei se minusta ole paha diili hevosellekaan.”Vedoissa hyväksi havaittu vastus on 50 baria.”Sitä on kokeiltu suuntaan ja toiseen, mutta siihen 50:een se aina palaa. Suoraa ajetaan välillä edestakaisin vastuksella, välillä vain toiseen suuntaan. Vähän treenipäivästä riippuen. Aika lailla samana sapluuna on pysynyt jo niistä Nassen ajoista. Se on tähän paikkaan sopiva treenimuoto.”Suoralla ajamisen voi päättää jyrkempään tai loivempaan nousuun.”Kaikenlaista on kokeiltu, mutta siihen jyrkempään hevoset helposti väsähti ja lopahti. Pihamäki on loivempi ja on kätevää, kun se kääntyy kilpailusuunnan mukaisesti. Ne pikkuhiljaa oppivat kurviakin menemään, elleivät heti osaa.”.Hiitillä ei tarvitse käydä radallaJokimaalle Kauhasten tilalta ajaa varttitunnissa, mutta siellä hiittaaminen on perin harvinaista heidän hevosilleen.”Hyvä jos kerran, kaksi, vuodessa käydään Jokimaalla. Nuorilla hevosilla joskus, vanhemmilla ei käydä edes tauolta tullessa. No, Yolo Savoylla kävin nyt, ennen kuin se tuli tauolta.”Hänellä oli ajatus jos hallitsevan Suomen mestarin ilmoittaisi Kultaloimeen.”Se meni 1.19-vauhtia ja minulla oli ohjat kintereissä. Pelkäsin, että rupeaako se kävelemään. Se hiitti ei ollut hyvä idea. Muutaman viikon päästä se oli Vermossa kuitenkin oikein hyvä. Ei se hiitillä käynti anna meille mitään.”Takarivistä lähtenyt Yolo Savoy kiri maalisuoraa napakasti ja ehti nousta häntäpäästä neljänneksi.”Ei Marlonillakaan radalla käyty. Sen verran kerran ajettiin tässä kotona kovempaa, että nähtiin voiko sen ilmoittaa ja se tuli siinä selväksi, että kyllä voi.”Marlon Boko aloitti helmikuun puolivälissä voittamalla Kuopiossa pronssidivisioonan.”Sillä oli rahat ihan siinä divisioonan ylärajalla. Se Kuopio oli ajettava, että saadaan mahdollisesti yksi finaali ajettua. Saatiinkin ja kakkossija sieltä. Nyt se on hopeahevonen pitkän aikaa, mutta tuntuu siltä, että voi sillä jonkun kultalähdönkin kesällä ajaa. Niissä ei sitten ole iso ero.”Alun jälkeen sille on tullut yhden umpipussiin päätymisen lisäksi kaksi voittoa ja kaksi kakkosta.”Vähän yläkanttiin se on mennyt. Ruotsissa se ei ollut hirveästi lähtöjä voittanut, mutta startannut säännöllisesti seiskavitosessa. Eikä vammahommien kanssa ikinä leikkimistä ole, vaikka ei paha vamma ollutkaan. Jalka on kestänyt hyvänä.”.Jenkkikärryistä helppo juostaMarlon Boko on juossut kaikki Suomen-starttinsa niin sanotuilla jenkkikärryillä. Jarno Kauhanen oli kirjaimellisesti eturintamassa, kun kärrymalli rantautui Suomeen vuoden 2012 syksyllä. Hänelle ja Jyri Hellevuolle tuli ensimmäiset aidot Ufowins-kärryt.”Tämän kanssa jatketaan hyväksi havaitulla linjalla”, Kauhanen myöntää. ”Jos on seiskavitoset ja autolähtö, niin kyllä meillä yhdeksän kertaa kymmenestä laitetaan hevoselle perään jenkkikärryt.”Hän korostaa, ettei pidä niitä minään ihmeidentekijöinä.”En ajattele, että nyt se hevonen sykäisee mahdottomasti. Mielestäni niissä yksinkertaisesti on vain hevosen helpoin juosta ja silloin kun niiden on helppo juosta, ne menevät mielellään kovaa.”Marlon Boko on viimeiset kolme starttiaan juossut ilman kaikkia kenkiä. Tämä perustuu Kauhasen mukaan samaan ajatukseen kuin jenkkikärryt. Hevosen on helpoin juosta niin.”Lisäksi kavioista tulee paremmat, kun ajaa ilman kenkiä muutaman lähdön. Kaviot kovettuu ja jos siellä on jotain höttöä, ne lähtee pois. Avojaloin ajaminen ei ole Suomessa vieläkään niin vallalla, ehkä se johtuu vähän Ruotsia karkeammista radoistakin.”.Yksinkertainen toimii Jarno ja Minna Kauhasen puheissa vilahtelee usein ajatus asioiden pitämisestä mahdollisimman yksinkertaisina, ”keep it simple”.”Perusperiaate meillä on – ehkä vastoin monen oletuksia – ettei meillä puuhata hevosten kanssa juuri mitään ylimääräistä”, Jarno Kauhanen korostaa. ”Ne saavat olla omissa oloissaan. Ei meillä käytännössä ole mitään sellaista linimentin laittoa, pliistrausta, laserointia tai huippukylmää.”Tämä pyrkimys koskee myös hevosten ruokintaa.”Keskitytään siihen, että niiden perusasiat ovat hyvin”, Minna Kauhanen summaa. ”Vesikupit ovat puhtaat ja niissä on puhdasta vettä. Heinää on saatavilla, ja se on hyvää ja tasalaatuista.”Pieni erikoisuus ruokinnassa on – jos sitä nyt siksi voi laskea – sinimailasen syöttäminen.”Sitä toivottavasti alkaa kasvaa tuossa meidän omassa pellossakin”, Jarno Kauhanen toivoo. ”Se oikein jännittää, kun viime vuonna se ei oikein onnistunut. Sinimailanen on mahalle hyvää. On vähän kuin happosalpaaja, toimii samaan tyyliin kuin omepratsoli.”Väkirehu tulee yhden kaupallisen valmistajan säkistä.”Mitään lisäravinteita ei anneta, ellei valmentajalle iske joku paniikki, että pitää antaa rautakuuri. Se annetaan ehkä kerran vuodessa. Sinkkiä annetaan, kun karva vaihtuu, se on iholle hyvää. Jotain tuollaisia vuodenaikoihin liittyviä.”Jarno Kauhanen on nähnyt ja kuullut monenlaista mallia hevosen- ja tallinpidosta, eikä halua väheksyä kenenkään tyyliä. Omansa Kauhaset ovat kuitenkin löytäneet.”Kaikki tietysti tyylillään. En tiedä, onko se vain minun luuloani, mutta tuntuu, että nyt on sellainen asenne vallalla, että hevosten kanssa pitää kamalasti touhuta kaikkea. Ettei muuten ole tehnyt asioita hyvin.”Hän kokee, ettei se kaikki ole hevosen hyvinvoinnin kannalta läheskään aina tarpeellista.”Totta kai saa puuhata jos haluaa puuhata, mutta me on huomattu, että aika hyvin tullaan ilmankin toimeen. Jos tulokset ovat joku mittari hevosen hyvinvoinnista, niin ne ei ainakaan siitä miksikään muutu.”.Kuntokäyrä ylöspäinMarlon Boko starttaa sunnuntaina Vermossa STL Silverdivisionen -karsinnassa.Onnetar ei rata-arvonnassa halunnut suosia ruunaa. Se lähtee matkaan numerolla 11.”Vaikeaksihan se tietysti nyt menee”, Jarno Kauhanen huokaa. ”Toivotaan vauhtia, mutta eihän lentokelillä kärkihevoset helposti taivu. Kyllä se johonkin nousee, mutta saa nähdä mihin asti.”Hevosella on kuitenkin kaikki oikein hyvin.”Uskon ja toivon, että sen kuntokäyrä on menossa ylöspäin. Se on Seinäjoen jälkeen treenannut hyvin. Se on mennyt 1.12-vauhtia Ruotsissa täyden matkan ja siihen uskon sen pystyvän Suomessakin. Jopa jo ensi sunnuntaina.” Pitemmällä tähtäimellä Kauhanen toivoo Marlon Bokon, ellei nyt aivan täyttävän tallin nestorin saappaita, niin seuraavan sitä edes muutaman kavionjäljen perässä.”Tiedän, että tämä on hirveän paljon sanottu, mutta on tullut vähän sellainen ajatus, että perhana, sattuiko nyt tähän sellainen vähän kuin Nassen pikkuveli. Ainahan sellaista saa toivoa.”Hän toki tietää, että toiveista on aina matkaa niiden toteutumiseen.”Minulta usein kysytään, että mitkä odotukset tästä hevosesta on, mutta mitä väliä odotuksillani on. Voithan odottaa ihan mitä vain, mutta ei se välttämättä tule tapahtumaan. Ei ne omat odotukset hevosen tulevaisuutta määrittele.”Kauhanen näkee kuitenkin aivan realistisestikin ajatellen Marlon Bokossa paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat nuo toiveet ja odotukset täyttää.”Se on vielä aika nuori, starttinopea, vauhtikestävä ja tuntuu rehdiltä, eikä jaloissakaan nyt ole mitään. Kyllä sellaisella hevosella on mahdollista pikku hiljaa tasaisesti nousta. Ei mitään nopeata nousua, mutta tasaista kehitystä. Kun se menisi sitä 1.12-kyytiä täyttä matkaa, niin ei niitä sellaisia nyt Suomessa mahdottomia määriä ole.”.Kovien kilpahevosten poikaMarlon Bokon isä Trixtonin alkuperäinen nimi oli Monarch Kemp, mikä jo kertoo, että orilla on suomalaisyhteyksiä.Isäorin osakasvattaja on Kemppi Stable ja isän emä Emilie Cas El kilpaili Suomessa Tuomas Korvenojan valmennuksessa.Emilie Cas El on samasta emästä kuin muun muassa Andover Hall, Conway Hall ja Angus Hall, joten ei ole ihme, että se päätyi siitostammaksi Yhdysvaltoihin. Tamma oli 19-vuotias, kun Trixton syntyi sen kymmenentenä varsana.Trixton voitti vuoden 2014 Hambletonianin, mutta ei ole periyttäjänä onnistunut aivan siten, mitä huippusukuiselta hambovoittajalta voisi odottaa. Kohtalaisen alun jälkeen sen sijoitus tärkeimmissä nuorten isäoritilastoissa on ollut tasaisen laskeva. Viime vuonna se ei Pohjois-Amerikan kaksivuotiaissa mahtunut 20 parhaan joukkoon, kolmevuotiaissa se oli 19., mutta kaiken ikäisissä sijoitus oli mainio seitsemäs.Ruotsissa syntyneistä paras on Mister Hercules 09,7a, voittosumma 6,6 miljoonaa kruunua. Suomessa syntyneitä Trixtonilta on rekisteröity 18 kappaletta, kilpailleista paras on toistaiseksi Fortunewheelgarden 12,8a, vs. 50 662 euroa.. Ikäluokkansa Ruotsin ykköstamma Vala Boko on Marlon Bokon emä. Tamma voitti Timo Nurmoksen valmentamana ja Jorma Kontion ohjastamana muun muassa Stochampionatetin, E3-tammafinaalin ja Breeders Crownin.Marlon Boko on Vala Bokon varsoista aivan omassa kastissaan. Loput kuusi jälkeläistä ovat yhteisvastuullisesti ansainneet noin 300 000 kruunua.Marlon Bokon emänisä on vanha kunnon Alf Palema, mutta emänemä Flordaliesta taaksepäin emäsuku on suorastaan poikkeuksellisen ranskalaista. Siihen ei ole lähes sataan vuoteen lisätty tippaakaan amerikkalaista verta sitten Sam Wlliamsin (s. 1922), jonka ensimmäiset jälkeläiset syntyivät Ranskassa vuonna 1932.Flordalie oli kilpahevosena ennen kaikkea pitkän matkan tasainen jyrä, sen ennätys 17,3 on juostu 3100 metriin matkalla. Tamma voitti 53 startistaan neljä kertaa ja ansaitsi 300 000 kruunua.Periyttäjänä se on saanut eliittitamman arvonimen. Vala Bokon lisäksi siitä on muun muassa Wellino Boko 11,2a, vs. 4,2 miljoonaa kruunua ja Ypsilon Boko 13,7ake, vs. 1,8 miljoonaa kruunua..Juttua muokattu 2.5.2024 klo 22.36: Lisätty kuvia.
Jarno Kauhasen valmentama Marlon Boko otti Seinäjoki Race -päivänä tyylikkään ja varman keulajuoksuvoiton hopeadivisioonafinaalissa.Seinäjoen pääkilpailun voitti puolestaan Marlon Bokon edellinen valmentaja Daniel Wäjersten Borups Victorylla.Kauhanen ja Wäjersten kohtasivat ravien jälkeen. Mikä oli asiaan kuuluvien onnittelujen jälkeen pääpuheenaihe? Marlon Bokon luonne tietenkin.”Onnittelin häntä Seinäjoki Racen voitosta ja kiitin mukavasta hevosesta”, Kauhanen kertoo. ”Hän sanoi, että eikö olekin mukava hevonen, on se niin mukava.”Eikä tätä lähde kieltämään Kauhanenkaan.”Sillä on luonne on ihan satku, tosi mukava hevonen. Iloinen ja utelias ruuna, mutta hyvin rauhallinen. Ulos mennessä sillä voi olla heinäkasalle vähän kiire, mutta se on ainut sellainen paikka. Muuten kaikki käy, eikä sen kanssa tarvi miettiä mitään.”Kauhanen työskentelee eläinlääkärinä ja käy myös Ruotsin puolella hoitamassa hevosia. Hän kokee, ettei Marlon Bokon luonneominaisuudet välttämättä periydy ainakaan sen isästä.”Mitä olen varsinkin Ruotsissa trixtonilaisia nähnyt, minulle on tullut käsitys, että niissä saattaa olla enemmänkin sellaisia ADHD-hevosia ja tammat aika tiukkaluontoisia, mutta tässä ei ole mitään sellaista.”Mitäpä asiaan sanoo Marlon Bokon kaikki Suomen-startit ohjastanut Tommi Kylliäinen?”Tosi helppo hevonen ja mukava hevonen”, Kylliäinen hymyilee. ”Hyvä- ja helppoajoinen. Lähtee kovaa, tyytyy vauhtiin. Ei ole vino mihinkään. Tulee yhtä lailla keulasta tai selästä ja luulen, että voisi tulla johtavan ulkopuoleltakin – ei tietysti voita ihan missä lähdössä vain, mutta varmaan tekee hyvän juoksun siitäkin.”Vain toiston välttämiseksi jätämme kirjaamatta ylös tähän, mitä Jarno Kauhasen puoliso ja Marlon Bokon hoitaja Minna Kauhanen on mieltä. Sanotaan vain, että ei ainakaan eri mieltä edellisten luonnehdintojen kanssa.Kai se on uskottava. Marlon Boko on mukava hevonen..Marlon BokoRuuna s. 25.4.2018Ensirekisteröintimaa RuotsiKasvattaja Boko Stables Holland, HollantiOmistaja Equifit Oy, LahtiValmentaja Jarno Kauhanen, HollolaHoitaja Minna Kauhanen, HollolaEnnätys 11,2a, voittosumma 103 769 euroaStatistiikka, 42 starttia: 9-8-11.Alla olevalla videolla näet Marlon Bokon kotimaisemia, ja vähän treeniäkin. Juttu jatkuu videon jälkeen..500 000 kruunua hinnaksiRobert Bergh valitsi Marlon Bokon Wenngarnin vuotiaiden huutokaupasta Mehdi Yazdanpanahin Stall Marylle. Hintalapuksi tuli 500 000 kruunua. Tommy Karlstedt hoiti Marlon Bokon sisäänajon ja alkutreenauksen, jonka jälkeen se siirtyi Berghille.Kaksivuotiaana se aloitti mainiolla 18,6ke-ajalla ja oli neljäs, mutta kauden toisessa startissa tuli hylkäys. Hylkäyksellä alkoi kolmevuotiskevätkin, mutta kun hevonen palasi loppukesällä ruunana radoille, alkoi tapahtua. Heti voitto hyvällä 15,3ake-tuloksella. Se jäi kauden ainoaksi voitoksi, mutta totosijoilta Marlon Boko ei erehtynyt. Lahjat tulivat esiin ainakin Solvallan Unghästseriessä, jossa se oli kakkonen täyden matkan ajalla 13,3a.Vuoden lopulla Stall Mary sijoitti hevosiaan uusille valmentajille ja esimerkiksi tallin lippulaiva Hail Mary lähti Daniel Redénille. Samassa yhteydessä Marlon Bokon uudeksi osoitteeksi tuli Daniel Wäjerstenin talli.Wäjerstenilla Marlon Boko teki tasaisen hyvää nousua. Ei voittanut usein, mutta sijoittui hyvin. Arvokkain ykkönen tuli lokakuussa 2022 Jägersron Klass I -lähdössä. Siitä ruuna ansaitsi 110 000 kruunua.Viime vuoden syyskuussa ruuna oli ennätyskunnossa, se meni mailia 1.11-vauhteja ja täyttä matkaa 1.12-aikoja. Sitten se tuli myyntiin.”Pekkalan Heikki laittoi yksi sunnuntai-ilta tekstiviestin, että tällainen hevonen voisi olla ostettavissa”, Jarno Kauhanen kertoo. ”Sille oli tullut pikkuinen vamma jalkaan viimeisen startin jälkeen ja se oli asiallisesti tarjolla.”Hänellä oli valmiiksi jonkinlainen käsitys siitä, mitä tarjolla oli.”Seuraan Ruotsin seiskavitosia ja tulee vähän kimpassa pelailtuakin niitä. Kun nimen kuulin, osasin heti yhdistää, että ihan ok pronssidivarihevonen. Katsoin sen juoksuja ATG:n videoarkistosta, eikä siinä kauaa mietitty, vaikka talli oli täynnä.”Vamma ei häntä suuremmin murehduttanut. Ei edes sen vertaa, että olisi käynyt tarkastamassa hevosen omin silmin.”En ole koskaan katsonut yhtäkään hevosta läpi ennen ostamista. Wäjerstenin tallin tiedotuksesta pitää antaa täysi kymppi. Hevosesta ja sen vammasta kerrottiin mieluummin vähän inhorealistisesti kuin että olisi jotain salailtu. Aina kaikkia asioita ei sanota niin kuin ne on, mutta tästä sanottiin.”Marlon Boko oli viimeisessä startissaan painanut kurvissa sisäänpäin ja tarkastuksessa siltä löytyi lievä hankosidevamma.”Siinä ei tänne tullessa ollut akuuttia vaihetta, jalka oli kuiva. Niin kuiva, että piti oikein itse tarkistaa, että onko siinä joku vamma. Kyllä siellä oli.”. Kauhanen kokee oikeanlaisen liikunnan avainkohdaksi hankosidevamman parantamisessa.”Niin, että hevonen venyttää vammakohtaa ja arpikudos muodostuu mahdollisimman elastiseksi ja pitkäksi. Jos levossa hankosidettä parantaa, se repsahtaa helposti uudestaan, kun jossain kohtaa se kuitenkin joutuu sitä jalkaa venyttämään.”Hän korostaa, ettei hankosidevamma tule yhtäkkiä.”Se on pitempiaikaisen yli- tai virherasituksen tulos. Hankosidevammasta on tärkeää ymmärtää, miksi se on tullut. Onko sen aiheuttanut esimerkiksi, ettei hevonen ole käyttänyt jotain toista jalkaansa. Muut vaivat kannattaa hevoselta hoitaa, mutta itse sille vammalle ei mielestäni ole hirveän paljon muuta tehtävissä kuin se oikeanlainen liike.”Marlon Bokon kanssa kaikki sujui hyvin.”Täytyy sanoa, että hirveän vähän minulla oli sen kanssa eläinlääkärinä puuhaa. Perusvalmennuksella päästiin pitkälle ja sitä päästiin periaatteessa tekemään heti, kun se lokakuussa tuli.”.Nasse pitää seuraa tarhassaMieltä ja odotuksia kohotti hyvin sujunut talvitreenikausi.”Ihan pikku takapakki tuli, kun se oli tarhassa kolhinut takajalkaansa, mutta ei siinä tarvinnut kuin kerran tai kaksi ottaa treenit vähän rauhallisemmin”, Jarno Kauhanen kuvailee. ”Ne olivat alkuun 'Nassen' kanssa ulkona aika eläväisiä, nyt ne ovat jo rauhoittuneet.”Marlon Bokon tarhakaveri on todellakin tuo koko ravikansan Nasse, eli Womanizer S. Ruunikonpäistärikko Kymi Grand Prix’n voittaja täyttää 17.5. tasavuodet 20 ja on oma virkeä itsensä.”Meillä on kaikki hevoset kahdestaan. Joskus on saatu siitä vähän kärsiä jonkun kolhun takia, mutta hyvin harvoin. Marlon on saanut pikkusen yliotteen, Nasse vähän väistää sitä.”Tosipaikan tullen ikämies pitää kyllä puolensa.”Sitten kun Nasse oikeasti haluaa siihen omalle heinäkasalleen, niin kyllä se tilansa ottaa. Sillä tavalla ne ovat hyvä pari, että Nassehan ahmisi heinää vuorokauden ympäri, ellei joku rajoittaisi sitä ja tuossa on nyt sellainen joku.”. Kaverukset viettävät yönsä pihattotarhassa.”Mitä enemmän vuosia tässä hommassa menee, niin se ’keep it simple’ korostuu. Tässä lajissa on muutenkin ihan tarpeeksi monta muuttujaa, ei niitä kannata itse luoda mahdottomasti lisää. Hevoset saavat olla mahdollisimman paljon hevosia.”Hevoset otetaan aamulla sisään syömään ja ovat sitten aamupäivän karsinassaan.”Annan niiden olla ihan rauhassa, puuhailen sillä aikaa ulkotöitä”, Minna Kauhanen kertoo. ”Pihatot ja tarhat siivotaan joka päivä. Päiväruokien jälkeen ne menevät ulos ja ovat siellä taas seuraavaan aamuun.”Aivan muutaman kerran vuodessa on ollut keli, että hevoset ovat viettäneet yönsä sisällä.”Pelkkä pakkanen ei siihen riitä, mutta raaka, kylmän kostea tuuli jos osuu tähän mäelle, se on pahin”, Jarno Kauhanen kuvailee.Se ei vaikuta asiaan mitenkään, kilpaileeko hevonen seuraavana päivänä.”Empiirisiä kokeita on tehty, eikä siinäkään ole tulokseen nähty mitään vaikutusta. Pidetäänkö ennen starttia yö sisällä vai otetaan pihatosta suoraan ja kaikki variaatiot. Hevoset kilpailevat ihan samalla tavalla. Ne ovat ulkona viihtyviä eläimiä, ovat mieluummin 20 tuntia ulkona kuin 20 tuntia karsinassa. Olosuhteet tietysti pitää luoda toimiviksi.”.Vastuksella mennäänVastuskärryt ovat Kauhasten luottovalmennusväline.”Talvella mentiin kolme kertaa viikossa pitkää hölkkää, tai no hölkkä ehkä pitää olla lainausmerkeissä. mutta silloin ei käytetty vastusta”, Jarno Kauhanen sanoo. ”Keväällä alettiin ajaa vastusvetoja, välillä hiljaa, välillä kovaa. Meidän valmennus on perustunut jo toistakymmentä vuotta vastusintervalleihin.”Kauhasten tilalla Hollolassa on 2100 metrin ”murtomaarata”, jossa on 400 metrin suora, joka sisältää myös nousua. Talvivalmennuksen jälkeen Marlon Bokolla on ollut kaksi treenipäivää viikossa.”Olen sitä miettinyt ja on siitä puhuttukin, että käytetäänkö me hevosia jotenkin hyväksi tässä kilpaurheilussa.”Hän myöntää, että tiettyyn pisteeseen saakka hevosia käytetään ihmisten omiin tarkoitusperiin.”Mutta melko reilusti tämä homma meillä hevosten kannalta tehdään. Ihan maksimissaan niiden tehokas työaika viikossa on kaksi tuntia. Lopun aikaa saa olla ulkona kaverin kanssa. Ruoat tuodaan kolme kertaa päivässä, heinää saa periaatteessa syödä koko ajan ja kohtuullisesti huolehditaan terveydestäkin. Ei se minusta ole paha diili hevosellekaan.”Vedoissa hyväksi havaittu vastus on 50 baria.”Sitä on kokeiltu suuntaan ja toiseen, mutta siihen 50:een se aina palaa. Suoraa ajetaan välillä edestakaisin vastuksella, välillä vain toiseen suuntaan. Vähän treenipäivästä riippuen. Aika lailla samana sapluuna on pysynyt jo niistä Nassen ajoista. Se on tähän paikkaan sopiva treenimuoto.”Suoralla ajamisen voi päättää jyrkempään tai loivempaan nousuun.”Kaikenlaista on kokeiltu, mutta siihen jyrkempään hevoset helposti väsähti ja lopahti. Pihamäki on loivempi ja on kätevää, kun se kääntyy kilpailusuunnan mukaisesti. Ne pikkuhiljaa oppivat kurviakin menemään, elleivät heti osaa.”.Hiitillä ei tarvitse käydä radallaJokimaalle Kauhasten tilalta ajaa varttitunnissa, mutta siellä hiittaaminen on perin harvinaista heidän hevosilleen.”Hyvä jos kerran, kaksi, vuodessa käydään Jokimaalla. Nuorilla hevosilla joskus, vanhemmilla ei käydä edes tauolta tullessa. No, Yolo Savoylla kävin nyt, ennen kuin se tuli tauolta.”Hänellä oli ajatus jos hallitsevan Suomen mestarin ilmoittaisi Kultaloimeen.”Se meni 1.19-vauhtia ja minulla oli ohjat kintereissä. Pelkäsin, että rupeaako se kävelemään. Se hiitti ei ollut hyvä idea. Muutaman viikon päästä se oli Vermossa kuitenkin oikein hyvä. Ei se hiitillä käynti anna meille mitään.”Takarivistä lähtenyt Yolo Savoy kiri maalisuoraa napakasti ja ehti nousta häntäpäästä neljänneksi.”Ei Marlonillakaan radalla käyty. Sen verran kerran ajettiin tässä kotona kovempaa, että nähtiin voiko sen ilmoittaa ja se tuli siinä selväksi, että kyllä voi.”Marlon Boko aloitti helmikuun puolivälissä voittamalla Kuopiossa pronssidivisioonan.”Sillä oli rahat ihan siinä divisioonan ylärajalla. Se Kuopio oli ajettava, että saadaan mahdollisesti yksi finaali ajettua. Saatiinkin ja kakkossija sieltä. Nyt se on hopeahevonen pitkän aikaa, mutta tuntuu siltä, että voi sillä jonkun kultalähdönkin kesällä ajaa. Niissä ei sitten ole iso ero.”Alun jälkeen sille on tullut yhden umpipussiin päätymisen lisäksi kaksi voittoa ja kaksi kakkosta.”Vähän yläkanttiin se on mennyt. Ruotsissa se ei ollut hirveästi lähtöjä voittanut, mutta startannut säännöllisesti seiskavitosessa. Eikä vammahommien kanssa ikinä leikkimistä ole, vaikka ei paha vamma ollutkaan. Jalka on kestänyt hyvänä.”.Jenkkikärryistä helppo juostaMarlon Boko on juossut kaikki Suomen-starttinsa niin sanotuilla jenkkikärryillä. Jarno Kauhanen oli kirjaimellisesti eturintamassa, kun kärrymalli rantautui Suomeen vuoden 2012 syksyllä. Hänelle ja Jyri Hellevuolle tuli ensimmäiset aidot Ufowins-kärryt.”Tämän kanssa jatketaan hyväksi havaitulla linjalla”, Kauhanen myöntää. ”Jos on seiskavitoset ja autolähtö, niin kyllä meillä yhdeksän kertaa kymmenestä laitetaan hevoselle perään jenkkikärryt.”Hän korostaa, ettei pidä niitä minään ihmeidentekijöinä.”En ajattele, että nyt se hevonen sykäisee mahdottomasti. Mielestäni niissä yksinkertaisesti on vain hevosen helpoin juosta ja silloin kun niiden on helppo juosta, ne menevät mielellään kovaa.”Marlon Boko on viimeiset kolme starttiaan juossut ilman kaikkia kenkiä. Tämä perustuu Kauhasen mukaan samaan ajatukseen kuin jenkkikärryt. Hevosen on helpoin juosta niin.”Lisäksi kavioista tulee paremmat, kun ajaa ilman kenkiä muutaman lähdön. Kaviot kovettuu ja jos siellä on jotain höttöä, ne lähtee pois. Avojaloin ajaminen ei ole Suomessa vieläkään niin vallalla, ehkä se johtuu vähän Ruotsia karkeammista radoistakin.”.Yksinkertainen toimii Jarno ja Minna Kauhasen puheissa vilahtelee usein ajatus asioiden pitämisestä mahdollisimman yksinkertaisina, ”keep it simple”.”Perusperiaate meillä on – ehkä vastoin monen oletuksia – ettei meillä puuhata hevosten kanssa juuri mitään ylimääräistä”, Jarno Kauhanen korostaa. ”Ne saavat olla omissa oloissaan. Ei meillä käytännössä ole mitään sellaista linimentin laittoa, pliistrausta, laserointia tai huippukylmää.”Tämä pyrkimys koskee myös hevosten ruokintaa.”Keskitytään siihen, että niiden perusasiat ovat hyvin”, Minna Kauhanen summaa. ”Vesikupit ovat puhtaat ja niissä on puhdasta vettä. Heinää on saatavilla, ja se on hyvää ja tasalaatuista.”Pieni erikoisuus ruokinnassa on – jos sitä nyt siksi voi laskea – sinimailasen syöttäminen.”Sitä toivottavasti alkaa kasvaa tuossa meidän omassa pellossakin”, Jarno Kauhanen toivoo. ”Se oikein jännittää, kun viime vuonna se ei oikein onnistunut. Sinimailanen on mahalle hyvää. On vähän kuin happosalpaaja, toimii samaan tyyliin kuin omepratsoli.”Väkirehu tulee yhden kaupallisen valmistajan säkistä.”Mitään lisäravinteita ei anneta, ellei valmentajalle iske joku paniikki, että pitää antaa rautakuuri. Se annetaan ehkä kerran vuodessa. Sinkkiä annetaan, kun karva vaihtuu, se on iholle hyvää. Jotain tuollaisia vuodenaikoihin liittyviä.”Jarno Kauhanen on nähnyt ja kuullut monenlaista mallia hevosen- ja tallinpidosta, eikä halua väheksyä kenenkään tyyliä. Omansa Kauhaset ovat kuitenkin löytäneet.”Kaikki tietysti tyylillään. En tiedä, onko se vain minun luuloani, mutta tuntuu, että nyt on sellainen asenne vallalla, että hevosten kanssa pitää kamalasti touhuta kaikkea. Ettei muuten ole tehnyt asioita hyvin.”Hän kokee, ettei se kaikki ole hevosen hyvinvoinnin kannalta läheskään aina tarpeellista.”Totta kai saa puuhata jos haluaa puuhata, mutta me on huomattu, että aika hyvin tullaan ilmankin toimeen. Jos tulokset ovat joku mittari hevosen hyvinvoinnista, niin ne ei ainakaan siitä miksikään muutu.”.Kuntokäyrä ylöspäinMarlon Boko starttaa sunnuntaina Vermossa STL Silverdivisionen -karsinnassa.Onnetar ei rata-arvonnassa halunnut suosia ruunaa. Se lähtee matkaan numerolla 11.”Vaikeaksihan se tietysti nyt menee”, Jarno Kauhanen huokaa. ”Toivotaan vauhtia, mutta eihän lentokelillä kärkihevoset helposti taivu. Kyllä se johonkin nousee, mutta saa nähdä mihin asti.”Hevosella on kuitenkin kaikki oikein hyvin.”Uskon ja toivon, että sen kuntokäyrä on menossa ylöspäin. Se on Seinäjoen jälkeen treenannut hyvin. Se on mennyt 1.12-vauhtia Ruotsissa täyden matkan ja siihen uskon sen pystyvän Suomessakin. Jopa jo ensi sunnuntaina.” Pitemmällä tähtäimellä Kauhanen toivoo Marlon Bokon, ellei nyt aivan täyttävän tallin nestorin saappaita, niin seuraavan sitä edes muutaman kavionjäljen perässä.”Tiedän, että tämä on hirveän paljon sanottu, mutta on tullut vähän sellainen ajatus, että perhana, sattuiko nyt tähän sellainen vähän kuin Nassen pikkuveli. Ainahan sellaista saa toivoa.”Hän toki tietää, että toiveista on aina matkaa niiden toteutumiseen.”Minulta usein kysytään, että mitkä odotukset tästä hevosesta on, mutta mitä väliä odotuksillani on. Voithan odottaa ihan mitä vain, mutta ei se välttämättä tule tapahtumaan. Ei ne omat odotukset hevosen tulevaisuutta määrittele.”Kauhanen näkee kuitenkin aivan realistisestikin ajatellen Marlon Bokossa paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat nuo toiveet ja odotukset täyttää.”Se on vielä aika nuori, starttinopea, vauhtikestävä ja tuntuu rehdiltä, eikä jaloissakaan nyt ole mitään. Kyllä sellaisella hevosella on mahdollista pikku hiljaa tasaisesti nousta. Ei mitään nopeata nousua, mutta tasaista kehitystä. Kun se menisi sitä 1.12-kyytiä täyttä matkaa, niin ei niitä sellaisia nyt Suomessa mahdottomia määriä ole.”.Kovien kilpahevosten poikaMarlon Bokon isä Trixtonin alkuperäinen nimi oli Monarch Kemp, mikä jo kertoo, että orilla on suomalaisyhteyksiä.Isäorin osakasvattaja on Kemppi Stable ja isän emä Emilie Cas El kilpaili Suomessa Tuomas Korvenojan valmennuksessa.Emilie Cas El on samasta emästä kuin muun muassa Andover Hall, Conway Hall ja Angus Hall, joten ei ole ihme, että se päätyi siitostammaksi Yhdysvaltoihin. Tamma oli 19-vuotias, kun Trixton syntyi sen kymmenentenä varsana.Trixton voitti vuoden 2014 Hambletonianin, mutta ei ole periyttäjänä onnistunut aivan siten, mitä huippusukuiselta hambovoittajalta voisi odottaa. Kohtalaisen alun jälkeen sen sijoitus tärkeimmissä nuorten isäoritilastoissa on ollut tasaisen laskeva. Viime vuonna se ei Pohjois-Amerikan kaksivuotiaissa mahtunut 20 parhaan joukkoon, kolmevuotiaissa se oli 19., mutta kaiken ikäisissä sijoitus oli mainio seitsemäs.Ruotsissa syntyneistä paras on Mister Hercules 09,7a, voittosumma 6,6 miljoonaa kruunua. Suomessa syntyneitä Trixtonilta on rekisteröity 18 kappaletta, kilpailleista paras on toistaiseksi Fortunewheelgarden 12,8a, vs. 50 662 euroa.. Ikäluokkansa Ruotsin ykköstamma Vala Boko on Marlon Bokon emä. Tamma voitti Timo Nurmoksen valmentamana ja Jorma Kontion ohjastamana muun muassa Stochampionatetin, E3-tammafinaalin ja Breeders Crownin.Marlon Boko on Vala Bokon varsoista aivan omassa kastissaan. Loput kuusi jälkeläistä ovat yhteisvastuullisesti ansainneet noin 300 000 kruunua.Marlon Bokon emänisä on vanha kunnon Alf Palema, mutta emänemä Flordaliesta taaksepäin emäsuku on suorastaan poikkeuksellisen ranskalaista. Siihen ei ole lähes sataan vuoteen lisätty tippaakaan amerikkalaista verta sitten Sam Wlliamsin (s. 1922), jonka ensimmäiset jälkeläiset syntyivät Ranskassa vuonna 1932.Flordalie oli kilpahevosena ennen kaikkea pitkän matkan tasainen jyrä, sen ennätys 17,3 on juostu 3100 metriin matkalla. Tamma voitti 53 startistaan neljä kertaa ja ansaitsi 300 000 kruunua.Periyttäjänä se on saanut eliittitamman arvonimen. Vala Bokon lisäksi siitä on muun muassa Wellino Boko 11,2a, vs. 4,2 miljoonaa kruunua ja Ypsilon Boko 13,7ake, vs. 1,8 miljoonaa kruunua..Juttua muokattu 2.5.2024 klo 22.36: Lisätty kuvia.