Killerin toimitusjohtaja Ahti Ruoppila haluaa olla aktiivinen ulospäin

Ahti Ruoppila on ollut monessa mukana, mutta virtaa riittää. Hyvä niin, sillä toinen vuosi raviradan toimitusjohtajana on lähtenyt käyntiin työntäyteisesti. Vuoden tärkeimmät ravipäivät Killerin Eliitti ja Derby ovat onnistuneesti takana, mutta suurimmat haasteet siintävät edessä. Ruoppila tiedostaa, että nyt vaaditaan jämäkkää johtajuutta.Ruoppila on ollut kovissa paikoissa ennenkin. Hän aloitti Jyväskylän raviradan toiminnassa mukana lähettinä ja juoksupoikana 1970-luvulla. Vuonna 2009 Ruoppila jäi osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa selvittämään silloisen toimitusjohtajan jälkeensä jättämiä taloussotkuja.Keski-Suomen Ravirata Oy haki samana vuonna talouskriisin hetkellä 100 000 euron uutta osakepääomaa. Ruoppila oli tuolloin eri roolissa, mutta hyvin samantyyppisessä tilanteessa kuin nyt, 17 vuotta myöhemmin.Elo-syyskuun aikana järjestetty ylimääräinen osakeanti on päättynyt, ja samaan aikaan Sisä-Suomen poliisi tutkii keväällä 2025 kirjanpidon tarkastuksen yhteydessä havaittua 50 000 euron käteiskassan vajetta törkeänä kavalluksena. Puhutaan ajasta ennen Ruoppilan astumista ruoriin.“Rikostutkinnan osalta en valitettavasti pysty sanomaan aikatauluja sen etenemisestä. Asian pitkittyminen hermostuttaa meitä kaikkia, mutta poliisin tutkinta tekee omaa työtään ja kuulusteluja on käyty”, Ruoppila toteaa..Viime torstaina päättyi Keski-Suomen Ravirata Oy:n elokuussa aloittama osakeanti, jolla pyritään turvaamaan radan taloutta. Toimenpiteellä haluttiin samalla varmistaa ensi vuoden tukihakemuksien läpimeno vahvistamalla omaa pääomaa.“Osakeannissa saatiin vanhojen tukijoiden lisäksi myös paljon uusia ihmisiä mukaan. Arvostamme jokaista 167 euron osakkeenomistajaa kovasti ja ollaan oltu iloisia siitä, että hevosyhteisö on vastannut haasteeseen osallistumalla projektiin. Tunnelma hallituksen kanssa on luottavainen. Töitä riittää kaikille, sillä meillä on tulevan vuoden suunnittelun lisäksi tilitoimiston vaihto käynnissä, mikä on iso muutos”, Ruoppila kertoo.Ruoppila muistuttaa, että alueen hevosväelle taloustilanteesta tiedottaminen on tärkeää. Hän painottaa samaan hengenvetoon, että ennaltaehkäisevillä toimilla pyritään kääntämään kurssi ennen kuin se on liian myöhäistä. “Tosiasiat on tunnustettava, ja ongelmia on turha piilotella. Aktiivisuus, avoimuus ja rehellisyys ovat tärkeitä arvoja omassa tekemisessäni, ja samaan kannustan kaikkia muitakin raviurheilun toimijoita”, Ruoppila toivoo..Ahti RuoppilaSyntynyt 18.10.1963 JyväskylässäInnostui ratsastuksesta alakouluikäisenäEnsimmäinen työpaikka KillerilläKeski-Suomen Ravirata Oy:n puheenjohtajana 2009–2025Osakeyhtiön toimitusjohtajana heinäkuun alusta 2025Osti kaksi ja puoli vuotta sitten Issakan Valon.Killerin ja monen muun radan kohdalla tosiasia on se, että vuosi 2026 on ollut pitkälti tiukkaa talouskuria ja hengissä selviämistä. Ruoppila muistuttaa, että avoimesti asioista puhuminen helpottaa tulevaisuuden ratkaisujen ja päätöksien tekemistä. “Suurin osa Suomen raviradoista on tällä hetkellä taloudellisesti tiukilla. Ei ole synkistelyä sanoa, että todennäköisesti vuodet 2027 ja 2028 tulevat olemaan vielä selvästi tätä ja viime vuosia haastavampia. Siksi on hyvä miettiä laajemmassa keskustelussa, millaisia muutoksia toimintamalleihin olisi hyvä tehdä. Sitä työtä onkin jo tehty, mutta näitä palavereja tarvitaan lisää. Koko hevos- ja raviratayhteisön aktiivisuus on tärkeää”, Ruoppila painottaa.Yhteistyötä ratojen kesken tehdään kulisseissa kaiken aikaa. Ruoppila on aina saanut apua ja tukea, kun on sitä pyytänyt.“Olen toimitusjohtajana verrattain uusi nimi. On ollut hienoa huomata, miten hyvin olen saanut kollegoilta sparrausta ja vastauksia kysymyksiin, joita olen heidän kanssaan pohtinut. Jos joku keksii jotain mikä toimii, niin sitä on hyvä toteuttaa muillakin radoilla. Pyörää ei kannata jokaisen yrittää keksiä uudelleen.”Rahallisia resursseja panostuksille ja raviratojen kehittämiselle on joko niukasti tai ei ollenkaan, joten yhdessä tekeminen ja asioiden priorisointi nousee entistäkin tärkeämpään rooliin. Ruoppila muistuttaa, ettei hevosala ole erillinen saareke muusta yhteiskunnasta. “Hevostalouden virkistymisen kannalta koko valtakunnan taloustilanne on keskeisessä roolissa. Mitä useamman työpaikka tai toimeentulo on epävarmalla pohjalla, sitä enemmän se vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan. Raviurheilu tarvitsee hevosenomistajia. Se on kuitenkin varmasti yksi niistä asioista, joista heikossa taloustilanteessa tingitään.”Omistamisen ja harrastamisen mahdollistaminen onkin yksi niistä asioista, jotka ovat Ruoppilan prioriteettilistan kärjessä.“Pidän tärkeänä, että jokaisella kahdeksalla alueiden pääradalla olisi ainakin jossakin muodossa oma ravikoulu, joka pystyisi tarjoamaan matalalla kynnyksellä alueen ihmisille harrastusmahdollisuuksia. Meillä on Killerillä tämän asian suhteen virityksiä ja suunnitelmia.”“Raviratojen pitäisi pystyä tukemaan aikaisempaa paremmin kimppaomistamista. Siinä myös Killerillä on paikka olla aktiivisempi. Kun omistat hevosesta pienenkin osuuden, se sytyttää lajin pariin mukaan. Hevosessa on se vetovoima, josta kaikki lähtee liikkeelle”, Ruoppila arvioi..Raviurheilun ykköstuote, Kuninkuusravit, on Ruoppilalle järjestelyjen näkökulmasta hyvin tuttu Jyväskylän vuosilta 2008 ja 2024. “Kuninkuusravien kiertoväli on eri raviradoilla tällä hetkellä noin 16 vuotta. Aihe on herkkä, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tulevaisuuden turvaamiseksi väli on liian pitkä. Tapahtuma vaatii isot investoinnit, ajantasaisen infran ja Kuninkuusravien järjestäminen on muutenkin valtava ponnistus. Raviratoja tarvitaan ja harjoitusmahdollisuudet pitää turvata, mutta Kuninkuusravien kehittämisen, taloudenpidon ja markkinoinnin kannalta keskustelu kiertovälin tiivistämisestä on hyvä nostaa pöydälle.”“Raviratas Oy:n perustamisen näen nimenomaan Kuninkuusravien kehittämisen kannalta hyväksi uudistukseksi. Osakeyhtiö pystyy keskittymään paremmin suurtapahtuman myyntiin ja markkinointiin”, Ruoppila jatkaa. .Ruoppila ottaa myös kantaa ravitapahtuman järjestämiseen. Hän muistuttaa, miten isoja eroja saman profiilin ravipäivillä voi olla taloudenpidon kannalta.“Killerin Eliitti juostaan ensi vuonna lakkiaispäivänä, mikä ei perinteisesti ole hyvä päivä järjestää suurtapahtumaa. Muutama arkipyhä tuli myös, jolloin kulut ovat selvästi normaalia isommat. Tiedostan, että jonkun radan pitää myös lakkiaispäivänä järjestää ravit, mutta huonommista päivistä olisi hyvä saada jonkinlaista kompensaatiota. Sellaiseksi on pakko laskea myös rospuuttoajan ravit, sillä radanhoitoon menee hankalimpaan aikaan vuodesta kohtuuttomasti euroja.”Ravikalenterin laatiminen on ikuisuusaihe varsinkin näin syksyisin, kun ensi vuotta lyödään lopullisesti lukkoon.“Väistämättä tulee mieleen ajatus, että yhteistyössä Suomen Hippoksen ja muiden ratojen kanssa yksittäisen radan pitäisi päästä pystyä vaikuttamaan ravipäiviensä valintaan selvästi enemmän. Kiertävä valintasysteemi voisi olla yksi vaihtoehto. Olen herättänyt aiheesta kriittistä keskustelua, sillä tosiasia on, että ravipäivien sijoittelulla on jokaisen radan talouteen suunnattoman iso merkitys”, Ruoppila tiedostaa..Kaikki ravipäivän tekijät ovat yhtä arvokkaita.Ahti Ruoppila.Jyväskylässä juostaan tänä vuonna 22 ravipäivää, joiden lisäksi radalla järjestetään useita oheistapahtumia. Molempiin tarvitaan tekijöitä tapahtumapäivänä, mutta myös ennen sitä. Ruoppila pyrkii olemaan näkyvillä ja tavattavissa tallialueella.“Kaikki ravipäivän tekijät ovat yhtä arvokkaita. Olen ollut raveissa toimihenkilönä ja mukana hevoskimpoissa, ja pyrin käymään ennen raveja tai ravien aikana keskustelemassa ihmisten kanssa. Samalla haluan saada valmentajilta ja talkooväeltä suoraa palautetta. Toimintakulttuuria pitää kehittää ja miettiä keinoja, joilla saataisiin lisää uusia tekijöitä mukaan. Ei voida olettaa, että tietty porukka pystyy talkoilemaan joka raveissa, vaan tekijöiden pohjaa pitäisi saada laajemmaksi”, Ruoppila pohtii.Itse pääosan esittäjät, eli hevoset, huolehtivat Ruoppilan mukaan vetovoimasta, jos vain asiat niiden ympärillä pystytään hoitamaan hyvin.“Suomenhevonen on esimerkiksi niin mahtava rotu, ettei se voi olla koskettamatta ravikävijää. Muutenkin hevonen on eläimenä sellainen, joka tekee useimpiin meistä vaikutuksen. Siinä mielessä uskon ja olen erittäin toiveikas hevosalan tulevaisuuden suhteen. Paljon potentiaalia on käyttämättä.”Ruoppila on itsekin toiminut hevosten kanssa pienestä pitäen, joten hänelle talliympäristö ja pääosan esittäjä on se kaikista tärkein juttu. Toimitusjohtaja toivoo, että hevosala saisi pitää ohjat omissa käsissään ja sitä kautta ottamaan vastuunsa hevosten hyvinvoinnista.“Eläinsuojelukysymykset ovat tärkeitä, siitä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä. Hyvinvointiasioissa on kuitenkin pystyttävä toimimaan niin, etteivät säädökset ja sitä kautta kustannukset nouse kohtuuttomiksi. Kun tehdään hyviä päätöksiä lajin sisältä käsin ja ammattilaisiin luottaen, ei tarvitse tinkiä hevosten hyvinvoinnista”, Ruoppila päättää..Verkostoituminen antaa eväät kumppanuudelleAhti Ruoppila on toiminut järjestöaktiivina ja kuntapäättäjänä, joten hänelle suomalaisen päätöksenteon kiemurat ovat tuttuja.Ruoppila on ollut kuntatasolla päättämässä alueensa tulevaisuudesta, ja hän on kahdesti pyrkinyt eduskuntaan. Vuonna 2011 ääniä tuli 2638, eikä Ruoppila ollut kovin kaukana eduskuntapaikasta. Se työ on kuitenkin tuttua, sillä hän on toiminut nuorempana kansanedustaja Reijo Laitisen avustajana. Ruoppila toimi lisäksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Lauri Ihalaisen kampanjapäällikkönä.Ruoppilalta löytyy lisäksi järjestöpuolelta 2000-luvulta lähes 20 vuoden kokemus SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alueen aluejohtajana. “Suomi on verkostojen maa”, Ruoppila painottaa. “Työ kuin työ, harrastus kuin harrastus, laajasta verkostosta on hyötyä. Raviurheilun toimijoiden on hyvä pyrkiä olemaan aikaisempaa enemmän aktiivisia ulospäin. Keskustella eri puolueiden päättäjien kanssa, pystyä tuomaan esille koko hevostalouden merkitystä laaja-alaisesti kansantaloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Ainakin toistaiseksi koko hevosala on pitkälti tukirahojen ja lainsäädännön varassa.”.Kaupungistumisen myötä luontainen yhteys hevoseen on alkanut kadota.Ahti Ruoppila.Negatiiviset uutiset eivät Ruoppilan mukaan saa hämärtää sitä, miten hevosalan monimuotoisuutta viestitään lajin sisältä ulospäin.“Media tekee työtään”, Ruoppila muistuttaa. “Me voimme tuoda esille, että hevosala on edelleen monelle vähintään tärkeä sivuelinkeino. Hevosenpito tuo maaseudulle omavaraisuutta. Hevoset ovat jopa turvallisuus- ja varautumiskysymys, koska niille kasvatetaan ruokaa. Nuorten mielenterveysongelmissa, kuntoutuksessa ja harrastetoiminnassa hevosia on kuntatasolla mahdollista hyödyntää paljon tehokkaammin”, Ruoppila pohtii.“Ponikuninkuusravit Killerillä olivat hyvä esimerkki siitä, miten tärkeä laji on nuorille. Meidän pitää pyrkiä hevosten kanssa yhdessä koulumaailmaan mukaan. Lajin sisällä moni tekee asiaa pieteetillä ja käyttää ammatti-slangia, mutta lajin ulkopuolelle hevoset on hyvä esitellä mahdollisimman helpolla ja matalan kynnyksen toimilla. Kaupungistumisen myötä luontainen yhteys hevoseen on alkanut kadota. Siitä kertoo sekin, kun kolmekymppinen mies Killerin tallikierroksella kysyy lupaa ja ohjeita, miten rapsuttaa hevosta”, Ruoppila päättää.

Killerin toimitusjohtaja Ahti Ruoppila haluaa olla aktiivinen ulospäin

Aiheeseen liittyvää

Hevosurheilussa asiaa ikäluokkakisoissa kilpailemisesta ja divisioonafinaaliennakointia

Killerin osakeanti päättymässä – ”Homma klaarataan maaliin”

Osakeanti varmistamaan Killerin tukikelpoisuutta

Kesäradalla Kaukosessa: Lättyjä, hattaraa ja ravikuningas