Ennakkoluulottomasti Ruotsiin – "On tavallaan hienoa mennä uuteen paikkaan ja miettiä, miten tämä tästä alkaa sujumaan"

Kun korona pysäytti Suomen ravikilpailutoiminnan keväällä 2020, miettivät Tiina ja Juha Koskela seuraavaa siirtoaan vain hetken. Heillä oli valmennuksessa 10 hevosta, joista 3-vuotiailla pitäisi päästä aloittamaan kilpaileminen ja vanhemmillakin oli hyvä treenitalvi takana. .”Eihän sitä silloin tiennyt kauanko koronatauko edes kestää. Toukokuun alussa alettiin hahmotella, että mitä jos lähdetään Ruotsiin. Kaksi viikkoa siitä olin satamassa neljän hevosen kanssa”, Juha Koskela muistelee..Tiina ja Juha KoskelaTreenissä tällä hetkellä Alpha Omega (Enjoy Lavec), Rio Luca (Conway Hall) ja Wagger Zacker (Quite Easy)Tyttäret treenaavat poneja: Fridalla treenissä russ-poni Allgunnens Nick, Viivillä shetlanninponi Trumpevads Rocky.Tiina ja perheen tyttäret Frida ja Viivi, tuolloin 12- ja 10-vuotiaat, jäivät kuuden hevosen kanssa Suomeen. Juha päätyi setänsä suhteiden avulla Eskilstunaan ratatallille..”Kolme viikkoa olin täällä itsekseni. Kun tyttöjen koulu loppui, seurasi koko perhe perässä. Hevosista jäi Suomeen vain yksi suomenhevonen. Alkuun ajateltiin, että ollaan täällä kesä, pidempiaikaista suunnitelmaa ei ollut.”.Kaksi viikkoa siitä olin satamassa neljän hevosen kanssa.Kun päätös Ruotsiin muuttamisesta tehtiin, ei Juha Koskela aikaillut.Tiina ja Juha Koskela pyörittivät Forssassa ollessaan varsatallia Forssan raviradalla, ensin omiin nimiinsä vuodesta 2012, ja myöhemmin yhden vuoden myös Tapio Mäki-Tulokkaan varsatreenareina. Kokemusta ulkomailta pariskunnalla oli jo ajalta ennen lapsia. He ovat työskennelleet sekä Yhdysvalloissa että Ruotsissa. Ehkä siksi muutto Ruotsiin ei tuntunut isolta hyppäykseltä..”Meillä oli siinä myös muutamia hevosenomistajia, joilla oli aiemmin ollut hevosia Ruotsissa, hekin tiesivät, että kilpaileminen Ruotsissa on ihan hyvä asia”, Juha Koskela virnistää..Ratatallilla Koskelat viihtyivät marraskuuhun asti. Sitten he kuulivat, että noin 10 kilometrin päässä radalta sijaitsevassa Berga Gårdin valmennuskeskuksessa oli 8 hevosen talli vapaana. Siellä he ovat nyt viihtyneet kaksi vuotta. Paikka on sama, jossa myös Iikka Nurmonen ja Jenni Tuokko ovat majoittuneet hevosineen Ruotsin-turneittensa aikana. Valmennusta varten löytyy vaihtoehtoja: 1000 metrin suora, 600 metrin pehmeä suora, mäkinen 2 kilometrin metsälenkki ja vielä erikseen rata, joita kaikkia pidetään hyvässä kunnossa..Koskelat saivat paikallisista suomalaisista hyvän turvaverkoston ja paljon käytännön apua asunnon hankkimisesta lähtien. Kesä venähti syksyyn ja Koskelat jäivät. Perheen tytöt aloittivat ruotsinsuomalaisen koulun. .”Tytöt on maailman urheimpia. Kun tulimme tänne, ei kumpikaan osannut sanaakaan ruotsia, se ei ollut koulussa vielä alkanut kummallakaan. Ja vaikka he menivät ensin ruotsinsuomalaiseen kouluun, tapahtui opetus ruotsiksi. Kyllähän siinä alkuun oli haastetta”, Tiina Koskela sanoo..Vain hevosten menestys ei ollut ihan toivotunlaista..”Ne sairastivat neljä eri virusta vuoden aikana”, Tiina huokaa..”Kyllä me sen verran kauan olemme tätä tehneet, ettei se meitä sillä tavalla hetkauttanut, mutta ainahan sitä hevosenomistajille toivoisi menestystä”, Juha Koskela toteaa. .Hän on saavuttanut lähialueilla paljon suosiota kengittäjänä. Haastattelupäivänä hän on Jörgen Ericssonilla kengittämässä, kuten joka keskiviikko..”Aloin kengittää vieraidenkin hevosia jo Suomessa”, Juha kertoo. ”Pikkuhiljaa täälläkin alkoi tulla kengitysasiakkaita. Alkuun amatöörejä, joilla oli yhtä, kahta hevosta, mutta nyt isompiakin talleja.”.Juhan asiakkaisiin kuuluu monessa eri käytössä olevia hevosia. Löytyy lännenratsastustallia, laukkatallia, ratsutalleja, ravitalleja ja myös poniasiakkaita. Jälkimmäisiä on tullut erityisesti tytärten poniharrastuksen myötä. .”Kengittäjistä on täällä pulaa”, kengittäjän erikoisammattitutkintoa Ruotsissa suorittava Juha toteaa. .Erityisen pidetty Koskela on nuorten hevosten kanssa, mikä ei ole ihme ottaen huomioon hänen taustansa varsatreenarina. .”Ihmiset tykkäävät, kun hän on niin rauhallinen”, Tiina kehuu..”Tärkeää varsojen kanssa on hevosen ja tilanteen lukeminen. Ei pelkästään kengittämisessä, vaan koko ajan. Pitää ennakoida, mitä ne alkavat seuraavaksi tekemään ja osata reagoida etukäteen. Silloin niitä tilanteita ei edes tule”, Juha toteaa. ”Varsat ja nuoret hevoset kun eivät vielä osaa, vaan niille pitää kertoa mitä halutaan, selkeästi.”.Omat treenattavat ovat Ruotsin-vuosien aikana vähentyneet samalla kun kengitystyöt ovat lisääntyneet. Nyt tallissa on kolme starttihevosta ja lasten kaksi ponia. Hevosten aamuruokinnan pariskunta hoitaa vuoroaamuin, mutta sen jälkeen palataan vielä kotiin ja syödään aamupala, koko perhe yhdessä. Sitten Juha lähtee kengittämään ja Tiina tallille. Tyttäret kuljettaa kouluun se, jonka matkan varrelle kulku paremmin osuu. Koulun jälkeen Frida ja Viivi tulevat tallille hoitamaan ja treenaamaan ponejaan, ja usein Juhakin sen jälkeen, kun kengitystyöt on tehty..”Vaikka hevosia ei tuon enempää ole, niin aika kauan me tallilla silti viihdytään”, Tiina Koskela nauraa. ”Se on samalla koko perheen harrastus.”.Sitä, siintääkö tulevaisuudessa paluu Suomeen, vai kenties jokin muu asuinpaikka, eivät Koskelat ole vielä päättäneet..”En tiedä ollaanko me pöhlöjä vai mitä, mutta ei me liikaa mietitä, lähdetään vaan ja katsotaan, miten homma toimii”, Tiina sanoo. ”On tavallaan hienoa mennä uuteen paikkaan ja miettiä, miten tämä tästä alkaa sujumaan.”.”Eikö se ole niin, että ei ne asiat harmita, mitä on kokenut, vaan ne, mitä ehkä on jäänyt kokematta”, Juha komppaa.

Ennakkoluulottomasti Ruotsiin – "On tavallaan hienoa mennä uuteen paikkaan ja miettiä, miten tämä tästä alkaa sujumaan"

Aiheeseen liittyvää