Farzad Boko löysi vanhalta tutultaan eläkekodin – ”Tämä oli tarina, jonka piti mennä näin”

Taru Nikkisen sunnuntaiaamu oli raskas. Seitsemän kuukauden ikäinen vauva oli valvottanut häntä läpi yön, joten aamukahvi tuli tarpeeseen. Kahvittelun lomassa hän klikkasi Facebookin auki, vaikka käy yleensä hyvin harvoin kurkkaamassa mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu. Voisi pitää jopa kohtalona, että hän juuri viime sunnuntaina päätti tehdä näin, sillä hänen aamunsa muuttui kuin silmänräpäyksessä.Nikkinen huomasi Tiina Ala-Rantalan Facebookiin laittaman ilmoituksen. Siinä etsittiin vuodenvaihteessa kilparadat hyvästelleelle Farzad Bokolle sopivaa eläkekotia.”Ei perhana, nyt on pakko ottaa heti yhteyttä. Tämän minä haluan”, Nikkinen muistaa ajatelleensa.Hänen reaktionsa johtui siitä, että Farzad Boko oli hänelle entuudestaan varsin tuttu hevonen. Nikkinen työskenteli Boko-siittolalla hevosenhoitajana juuri silloin, kun Farzad Boko syntyi. Varsa teki puolentoista vuoden yhteisen taipaleen aikana lähtemättömän vaikutuksen Nikkiseen.”Se on aina ollut tosi seurallinen ja kiltti hevonen. Uhrasin aina kaiken ylimääräisen ajan Farzad Bokolle”, Nikkinen muistelee hevosen varsavuosia. ”Se kulki aina perässä. Farzad Boko oli jo varsana avoin ja rehti hevonen, joka erottui porukasta omalla luonteellaan.”. Nikkinen työskenteli Boko-siittolassa puolitoista vuotta. Hänen kontollaan oli muun muassa kymmenen Elitloppet-huutokaupassa myytävää varsaa. Nikkinen ajatteli, että juuri Farzad Boko on porukasta se, josta tulisi tähtiravuri. Hän muistelee harmistuneensa, kun huipputreenarit eivät olleet kiinnostuneet varsasta.”Yritin Suomeenkin kaupata sitä vaikka kenelle. Kukaan ei kuitenkaan kiinnostunut. Lopulta se meni Roger Malmqvistille. Farzad Boko oli niin helppo hevonen, että ehdin opettaakin sen ennen kuin se lähti.”Nikkinen itse jatkoi uraansa hevosenhoitajana muun muassa Petri Salmelalla ja Torbjörn Janssonilla. Menestysvalmentajilla hän pääsi hoitamaan huippuhevosia, joiden kanssa kansainväliset lähdötkin tuli tutuiksi. Siitä huolimatta Farzad Boko oli hänelle aina se ykköshevonen. Nikkinen seurasikin tarkkaan sen uraa.”Olin aikanaan aivan innoissani, kun näin sen tulevan Suomeen ja Matias Salolle.”Torstai-iltana Jyväskylän raveissa vanhat tutut kohtasivat jälleen. Ala-Rantala kuljetti Farzad Bokon Killerille, mistä Nikkinen kävi hakemassa ruunan uuteen kotiin Heinävedelle.”Sillä on ne ilmeet ja eleet ihan ennallaan.”Nikkisellä on Farzad Bokon lisäksi neljä ratsua, joten seuraakin ruunalla riittää eläkepäivillä. Se tuntuu myös kotiutuneen nopeasti uuteen kotiin.”Se oli viime yön sisällä. Farzad Boko on niin viisas hevonen, ja tunnen omat ratsuni, niin pistin sen tuonne laumaan. Iloisesti se siellä juoksi. Nyt se katselee metsässä maisemia ja tutustuu kavereihinsa.”. Nikkinen sanoo olevansa kiitollinen Farzad Bokon omistajaporukalle, että sai ruunan itselleen. Tunne on molemminpuolinen, sillä myös ruunan omistaneen Dauntless Teamin jäsenet olivat onnellisia siitä, että hevoselle löydettiin takuulla sen ansaitsema koti. Myös Ala-Rantalasta paistoi tyytyväisyys, kun hänelle tärkeä hevonen saa ansaitsemansa eläkepäivät.”Alkuun ajetaan kilpakuntoa alas. Sitten ruvetaan ratsastelemaan, käydään pitkiä ja leppoisia maastolenkkejä. Kesät uitellaan ja hevonen saa olla isolla laitumella kavereiden kanssa. Pidän sitä kuin kukkaa kämmenellä. Vaikka se onkin eläkkeellä, minulle se tulee aina olemaan tähti”, Nikkinen sanoo.Samalla ympyrä sulkeutui, kun Farzad Boko pääsi takaisin sen elämää alkutaipaleella avittaneen Nikkisen luo.”Tämä oli tarina, jonka piti mennä näin.”