Uuden ajan reissumies – "Kalenterini suunnittelen siten, että ravireissujen ohessa voi samalla hoitaa kengityksiä"

Joulukuun seitsemästoistakin päivä Vermossa on sateinen. Varikolla on kuitenkin liikettä alueen ratavalmentajien ja hevosihmisten toimesta. Yksi varikolla kumikengät jalassa talsivista on Niko Riekkinen, joka käy kahtena–kolmena päivänä viikkoon ajoapuna Pekka Korven tallilla Vermossa.”Se on asennekysymys, antaako sään masentaa mieltä. Nyt olisi vielä iltapäivälle pari ajettavaa. Yleensä ajetaan Ilkan (Korpi) kanssa ehkä noin viisi hevosta mieheen. Kesäisin en tässä oikein ehdi käydä kesäravikauden ollessa kiivaimmillaan”, Riekkinen kertoo.Riekkisen kotiosoite on kolmen viime vuoden ajan ollut Helsingin Pitäjänmäessä, missä hän asustaa yhdessä kumppaninsa Anette Antti-Roikon ja Nasu-koiran kanssa. Toinen asemapaikka löytyy edelleen Kuopiosta, mistä nyt 34-vuotias raviurheilija on kotoisin.”Kuopiossa olen käynyt koulut ja asunut lapsuuteni. Lisäksi meidän perheellä on Pielavedellä maapaikka. Sielläkin vierailen satunnaisesti”, hän kertaa..Niko Riekkinen34-vuotias ohjastaja ja kengittäjäKotoisin Kuopiosta, asuu nykyisin HelsingissäKäy Pekka Korven tallilla ajoapunaHarrastaa salibandya sekä Real Madridin otteluiden seuraamista.Raveista ja hevosista Riekkinen kertoo kiinnostuneensa jo lapsena, kun hänen isällään, sedällään ja ukillaan oli hevosia.”Ne olivat ihan harrastehevosia, joiden kyydissä sain kuitenkin istua. Raveissa käyminen oli sitten ihan parasta. Koulussa kaveripiiristä ei minun lisäkseni oikeastaan kukaan ollut kiinnostunut raveista. Ei laji kai jotenkin ollut muodissa”, Riekkinen pohtii.”Lapsena seurasin tosi paljon raveja ja luin kaikkea lajiin liittyvää kirjallisuutta. John Campbell oli silloinen idolini. Hänellä oli niin tyylikäs ajoasu, ja hän ajoi mahdottoman hyviä hevosia.”Korttikurssin Niko Riekkinen suoritti Vermossa kesällä 2013, kun oli jo liittynyt ensimmäistä kertaa Pekka Korven tallin työntekijäkaartiin. Reissu Etelä-Suomeen kestikin yli viiden vuoden ajan. Korven tallilla yksi syy hyvien hevosten lisäksi viihtymiseen oli miellyttävä työyhteisö, johon tuohon aikaan vielä kuuluivat muun muassa Jeroen van Craen ja Taneli Säde.”Armeijan jälkeen tulin Pekalle töihin, kun kouluun meneminen ei innostanut. Ajattelin, että lähden opiskelua karkuun ja soitin Pekalle, että pääsenkö töihin edes muutamaksi viikoksi. Hän sanoi, että tule vain. Alkuun asuin Huhmarissa, sittemmin Munkkivuoressa ja Nummelassa”, Riekkinen kertoo.Korven tallissa on läpi vuosikymmenten ollut lukuisia menestyshevosia. Myös Riekkinen on päässyt näkemään niistä osan jopa hyvinkin läheltä, sillä hän toimi vuonna 2015 Suuren Suomalaisen Derbyn voittaneen Fabrice Duon hoitajana. Korven lisäksi Fabrice Duon omistivat kansantaitelija Vesa-Matti Loiri sekä muusikko Kicke Bergholm.”Fabrice Duo oli passini alusta asti, ja hevosena se oli tosi miellyttävä luonteeltaan. Loiriinkin pääsin vähän tutustumaan, mutta Kicke kävi katsomassa hevosta tallilla huomattavasti useammin. Olihan Derby-voitto koko hoitajaurani kohokohta”, Riekkinen muistelee.Korven tallilla nähdyistä hevosista mieleen ovat voimakkaasti jääneet myös Mascate Match, Run For Royalty sekä Corazon Combo.”Ne ovat kaikki sellaisia joista hyvyyden aisti heti, vaikka Corazon Comboa en koskaan ajanutkaan. Fuego Combo ja Arctic Emerald ovat tietysti myös olleet hienoja. Nykyisin työ täällä on vähän erilaista, kun opetettavat varsat ovat Ristimäen Jarkolla. On tässä kuitenkin edelleen nuoria hevosia, ja ne minua ovat aina kiinnostaneet. Hiittipäivät Vermossa ovat hienoja”, Riekkinen sanoo..Ohjastajana ensimmäisen voittonsa Riekkinen ajoi Salamakypärien osalähdössä vuonna 2016 Pekka Korven valmentamalla Prince Albertilla. Voitto tuli Vermossa 2. ulkoa pienimuotisena yllättäjänä. Startti oli ohjastajana hänelle uran 31. kilpailu. Samana vuonna Riekkinen ajoi yhden viidestä voitostaan Vaasassa, kun Carmalt Mustang ylsi voittoon C-ajoluvan kuskeille rajatussa Mämmikourien mestaruusajossa. Yksittäisessä voitossa ei muuten ollut mitään ihmeellistä, mutta kyseinen lähtö oli koko Vaasan raviradan viimeinen lähtö.”Ensimmäisessä voitossa tosiaan kesti aika kauan. Tuo Vaasan lähtö on jäänyt siitä mieleen, että se oli muutenkin kovin värikäs lähtö. Kyseessä oli ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta, kun ajoin siellä”, Riekkinen naurahtaa.Nyt Riekkisellä on ajettuja startteja takana lähes 2200, joista voittoja on 123. Muita totosijoja on yhteensä tasan 400. Salamakypärät vuonna 2020 voittanut Riekkinen kokee ohjastamisen edelleen kaikista mieluisimmaksi rooliksi raviurheilussa, mutta alalta leivän pöytään saamiseksi hänen tulee tehdä muutakin. Korven tallilla ajoapuna olemisen lisäksi Riekkinen kengittää hevosia aktiivisesti ympäri Suomen. Kengitystaidot hän on hankkinut ensimmäiseltä jaksoltaan Korvella töissä ollessa.”Tykkään nykyisestä tilanteestani, kun saan touhuta hevosten parissa vähän kaikkea. Välillä kengityksiä on enemmän ja välillä se puoli taas hiljenee, kun ajettavia hevosia on enemmän. Kohtalaisesti olen saanut ajaa kilpaa, mutta eihän se haittaisi, vaikka ajokkeja olisi nykyistä enemmän”, hän sanoo vaatimattomasti..Kalenterini suunnittelen siten, että ravireissujen ohessa voi samalla hoitaa kengityksiä.Niko Riekkinen.Riekkisen kilpailuhistoriaa katsoessa täytyy arvostaa miestä siitä, kuinka innokkaasti hän kiertää raveissa pitkiäkin matkoja vain yhden–kahden hevosen perässä. Usein nuo hevoset eivät voittajapelissä edes ole lähtöjensä suosikkeja.”Kalenterini suunnittelen siten, että ravireissujen ohessa voi samalla hoitaa kengityksiä. En osaa sanoa millainen kuski olen, kun itseni kehuminen on minulle hankalaa”, Riekkinen tuumaa.Korven lisäksi Riekkinen on ehtinyt työskentelemään Kuopiossa Heikki Korhosen tallilla kahden ja puolen vuoden ajan. Lisäksi hänellä on varsojen opettamisesta työkokemusta Timo Hulkkosen ja Timo Korvenheimon talleilta.”Heikillä työskentely oli erilaista kun Pekalla, kun hevosia oli huomattavasti vähemmän. Tuohon aikaan Heikki oli vielä itsekin vahvasti mukana hevosten valmentamisessa. Yhdessä ajettiin hevosia paljon ja tein siellä oikeastaan kaikkea mahdollista. Aikani Heikillä päättyi korona-ajan ja elämäntilanteen muuttumisen myötä. Muutimme Aneten kanssa Lahteen, ja menin Korvenheimolle avuksi. Sitten Hulkkoselle ja välillä kävin myös Taulion Jerellä ajo- ja kengitysapuna”, Riekkinen taustoittaa.Tulevaisuutta Riekkinen sanoo katsovansa päivä kerrallaan, mutta ravien ja hevosten parissa hän toivoo pääsevänsä työskentelemään jatkossakin.”Kivasti elämäni on tämän lajin parissa kulunut, ja toivottavasti niin on jatkossakin. Joskus oli aika lähellä, että olisin lähtenyt yhdeksi talveksi töihin Floridaan, mutta se sitten jäi. Ehkä tulevaisuudessa vielä pääsen käymään Pohjois-Amerikassa edes turistina. Ruotsin raviurheilua olen kuitenkin jo vähän nähnyt silloin, kun Pekalla vielä oli talli siellä”, Riekkinen päättää..Jatkuvaa opiskeluaKengittämisestä on vuosien aikana muodostunut Niko Riekkiselle tärkeä tulonlähde."Alkuun Pekka (Korpi) ja Hannu-Pekka (Korpi) kannustivat opettelemaan hevosille kenkien vaihtoa. Olin itsekin kyllä ihan innokas opettelemaan kengittämistä”, Niko Riekkinen muistelee.”Pekka oli hyvä opettaja, kun aina pyydettäessä sai neuvoja, mutta hän antoi myös työrauhan oivaltaa asioita itse.”Nykyisin Riekkinen kengittää laajalla alueella hevosia erityisesti Itä-Suomessa. Myös Etelä-Suomeen on vuosien aikana kasvanut asiakaspohjaa. Ammatikseen hän on kengittänyt nyt reilun viiden vuoden ajan.”Heikillä (Korhonen) työt lopettaessani alkoi aika nopeasti tulemaan kengitettäviä hiittihevosia, kun toiminimen laitoin pystyyn. Nykyisin ravihevosia on enemmän kuin ratsuja. Jossain kohtaa suhde oli toinen, mutta nykyiseen tilanteeseeni olen tyytyväinen. Ravihevoset ovat jo käytöksen puolesta ainakin minun kokemuksellani mielekkäämpiä kengitettäviä”, Riekkinen kertoo..Ääripäiden välttely on varmaan kaikkein paras tie.Niko Riekkinen.Kengittäjän työ on omanlaisensa taiteenlaji. Riekkinen kokeekin työn olevan jatkuvaa opiskelua, mutta pääperiaatteena hänellä on saada hevonen mahdollisimman yksinkertaiseen ja luonnolliseen kenkään.”Ääripäiden välttely on varmaan kaikkein paras tie. Toiset uskovat hirveän pystyihin kavioihin ja toiset loiviin. Mielestäni totuus on siltä väliltä, ja kengittäminen tulee tehdä hevosen rakenteen mukaan”, Riekkinen ajattelee.Pidemmän päälle kengittäminen voi käydä kengittäjälle fyysisesti raskaaksi. Viime aikoina Riekkinen onkin halunnut pitää kunnostaan aiempaa parempaa huolta.”Tänä syksynä olen nyt muutaman kerran käynyt pelaamassa salibandyä. Pelasin sitä joskus kouluaikoina, mutta nyt olen taas yrittänyt innostua. Serkku pyyteli mukaan pelaamaan jo useamman vuoden ajan. Kenkien naputtelu alkaa äkkiä tuntumaan selässä, jos vain istuu kengitysten välissä pitkiä matkoja autossa”, hän tuumaa.

Uuden ajan reissumies – "Kalenterini suunnittelen siten, että ravireissujen ohessa voi samalla hoitaa kengityksiä"

Aiheeseen liittyvää