Iida Vastamäki panostaa sekä montéen että kärrylähtöihin – "Tekee mieli yrittää pärjätä vaikeiden hevosten kanssa"

Tie menestykseen ei ole helppo, sillä lainaohjastusmarkkinoilla kilpailu on hurjan kovaa. Tilannetta ei helpota laskeva suuntaus hevosmäärissä ja ravipäivissä. Yhä useampi lahjakas ohjastaja voi jäädä ilman todellista mahdollisuutta kehittyä ja loistaa.Sipooseen hiljattain muuttanut, mutta Liedossa kasvanut Iida Vastamäki on päässyt näyttämään osan kyvyistään, vaikka täydellistä läpimurtoa hän ei ole vielä pystynyt tekemään. Kokemusta hänellä on 150 ponistartin verran, ja totolähtöjä Vastamäki on ohjastanut 262.Päättynyt vuosi oli kirkkaasti naisen paras, sillä ajetut 71 starttia toivat yhdeksän voittoa ja 10 muuta totosijaa. Voitoista kuusi tuli montésta ja kolme kärrylähdöistä.Vastamäki pitää starttimäärän nousua ilahduttavana asiana, mutta kilpailuvietin kasvaessa näyttöhalujakin olisi entistä enemmän.”Viime vuoteen pitää olla tyytyväinen. Keväällä sitä mietti, mitä kesä tuo tullessaan. Lopulta pääsin ajamaan aikaisempaa enemmän monté- ja kärrylähtöjä. Pyrin panostamaan molempiin yhtä lailla. Koen, että olen mennyt kummassakin paljon eteenpäin ja pystynyt kehittämään itseäni”, Vastamäki arvioi..Iida VastamäkiSyntynyt vuonna 2004 LiedossaVoitti uransa toisen startin 22.8.2020 Porissa hevosella Yerba K.A.Poneilla statistiikka 150: 17-25-18Hevosilla statistiikka 262: 14-15-21Montén lisäksi kiinnostunut yhtä lailla myös kärrylähdöistäTurun ravinaisten mestari (2024 ja 2025)Forssan ravinaisten mestari (2025)Tavoitteena päästä mukaan ajamaan montén Suomen mestaruudesta.Iida Vastamäki on aktiivinen harrastaja, kuten on äitinsä Maria Virtanen. Hän on ohjastanut ja valmentanut hevosia harrastuspohjalta koko 2000-luvun. Startteja on kertynyt ohjastajana 690, ja valmentajana 477.”Kun muutin Sipooseen, äiti jäi valmentamaan ponia Lietoon”, Vastamäki nauraa. ”Äidin kautta olen lajin pariin tullut, kun hän oli Ypäjän Hevosopistolla töissä. Äiti on jossakin kohti puhunut harrastuksen lopettamisesta, mutta ei hän siihen pysty.”Vastaus tulee sen verran tomerasti, että tytär taitaa kokemuksesta tietää, mistä puhuu.”Pieni hetki on elämässä ollut, kun itse yritin harrastaa muita lajeja. Ei siitä lopulta mitään tullut. Vuosi siinä ehkä meni, kunnes löysin itseni aina taas tallilta”, Vastamäki myöntää.Tytär on ollut hyvässä opissa, sillä hän on profiloitunut sellaisiin hevosiin, joiden kanssa moni muu nuori ohjastaja saattaisi olla pulassa tai jättää kokonaan kokeilematta.”Joku siinä on, että tekee mieli yrittää pärjätä vaikeiden hevosten kanssa. Sellaisten, joissa on joku juttu, minkä kanssa pitää tulla toimeen tai ymmärtää. Pienet, menohaluiset tammat ovat erityisesti sellaisia, mutta muutenkin hevoset, jotka vievät ohjastajaa”, Vastamäki pohtii..Kilpailuvietti on selvästi syttynyt. Vastamäki on saanut sen roihahtamaan vasta montén myötä.”Aluksi olin vähän sitä mieltä, etten edes viitsi ajaa ponikorttia. Hankin sen vuotta myöhemmin kuin mitä olisi voinut. Sitä käytiin äidin kanssa raveissa ja ajoin poneilla startti kerrallaan. Ajattelin koko ajan, ettei kilpailuviettiä oikein ole, eikä se ole mun juttu. Sitten viimeisinä ponivuosina pääsin B-poneilla mukaan SM-kisoihin. Silloin huomasin, kuinka sisälläni halu kilpailla kasvoi.”Siitä saakka Iida Vastamäki on hakenut aktiivisesti uusia kokemuksia lajin parissa. Hän pääsi vähäisellä rutiinilla vuosina 2021 ja 2022 mukaan Montékypärät-kilpasarjaan. Ei menestyminen helppoa ollut, sillä vastaan asettuivat mm. Heta Huuskola ja Miisa Pulkkanen.”Pääsin sarjan kautta tutustumaan hevosenomistajiin, valmentajiin ja muihin ohjastajiin. Siinä sai myös lisää ajotehtäviä, ja ilman muuta koen kilpasarjan tärkeäksi. Yhteisöllisyyden tunne on erityisesti nuorelle ohjastajalle tärkeää, ja se on muutenkin lajissa positiivinen juttu”, Vastamäki painottaa..Kuten missä tahansa yhteisössä, myös raviurheilussa voi olla vaikea päästä piireihin mukaan, jos ei ennestään tunne ihmisiä tai ole syntyjään rohkea ja sosiaalinen luonne. Vastamäki tunnistaa tämän hyvin läheltä itseään.”Tunnen monta sellaisia nuorta, joilla ei ole yhtään tai on vain vähän kokemusta kilvanajosta, mutta olisivat kiinnostuneita asiasta. He eivät välttämättä uskalla tai osaa kysyä, mistä ajettavia voisi saada. Sitä tilannetta pitäisi pystyä helpottamaan, että saataisiin kaikki halukkaat mukaan lajin pariin”, Vastamäki painottaa.Hän kannustaa samassa tilanteessa olevia aktiivisuuteen ja muistuttaa, että rohkeus useimmiten palkitaan uusilla hyvillä kokemuksilla.”Kieltämättä varsinkin kärrylähtöihin on ollut vaikea saada hevosta ajettavaksi. Olen kuitenkin aktiivisesti yrittänyt, ja on ollut mukava päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Koen, että henki ohjastajien kesken on tosi hyvä. Radalla voi saada jostakin tietynlaisen kuvan, kun ajetaan tiukasti kilpaa keskenään. Sitten kun samaan ihmiseen tutustuu radan ulkopuolella, saattaa hyvinkin olla, että siinä molempien ennakkoluulot karisee.””Oulun reissulla pääsin Seinäjoelta hyppäämään Saran (Hautamäki) ja Hetan (Huuskola) kyytiin. Sillä matkalla pääsi tutustumaan heihin paljon paremmin kuin mitä tunsin heitä aikaisemmin. Oli tosi mukava mennä porukalla, kun siihen tarjoutui mahdollisuus”, Vastamäki kiittelee..Jonkun mielestä sunnuntairavit ovat ihan turhat, mutta minulle ne ovat viikon kohokohta.Iida Vastamäki.Montéssa pelkkä mukava matkaseura ei ole se juttu, vaan kilparadalla haastetaan kilpakumppanien lisäksi itseään.Välillä se vaatii henkistä lujuutta, ja sitä Vastamäki pääsi kasvattamaan tammikuussa. Hänelle ilmoitettiin ajettavaksi viisi hevosta, joista kaksi joutui jäämään pois. Kolmelle startanneelle monté-ajokille tuli kaikille tuomioksi hylätty pitkä laukka.”Aika paljon se ärsytti, mutta asioille ei aina voi mitään. Oulussa hevoseltani lensi kenkä, Turun startissa rataolosuhteet olivat kovasti ajokkiani vastaan ja Kuopiossa hevoseni ei vain pystynyt suorittamaan hyvin. Siitä huolimatta sitä kysyy itseltään, miksi teen noin tai näin, kun hevosille tulee laukkoja tauluun”, Vastamäki pohtii.Kotimatkat ovat muutenkin pitkiä, joten välillä joutuu puremaan hammasta oikein kunnolla. Ja paine onnistua kasvaa jokaisen epäonnistumisen myötä.”Tilannetta ei helpota, että useimmiten ohjastat yhtä hevosta raveissa. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisen epäonnistumisen jälkeen et pääse heti näyttämään uudestaan. Olenkin päättänyt, että seuraavat startit yritän päästä vain puhtaasti ravia”, Vastamäki lisää.Varsinkin nuorelle ohjastajalle asian käsitteleminen fiksusti on tärkeää. Vastamäki ei ole tässä asiassa poikkeus.”Motivaatio riittää ohjastajaksi ilman muuta, mutta välillä sitä ajattelee itsestään negatiivisesti. Jos esimerkiksi kovasta yrityksestä huolimatta ei saa johonkin peruslähtöön edes hevosta ajettavaksi, niin se mietityttää. Monella valmentajalla on vakiokuskit, joita he käyttävät. Itse en ainakaan vielä ole päässyt sillä tavalla piireihin, vaikka muutama monté-hevosen valmentaja onkin minuun luottanut. Jos ei pääse mukaan, sitä saattaa alkaa kyseenalaistamaan omia kykyjä ja kysymään itseltään, onko tarpeeksi hyvä”, Vastamäki pohtii..Raviton torstai talvella on kaventanut yhden päivän seitsemästä. Vastamäki toivoo, ettei ainakaan sunnuntaipäivään koskettaisi, vaan pikemminkin lähdettäisiin hakemaan siitä lisää mahdollisuuksia lajille. ”Jonkun mielestä sunnuntairavit ovat ihan turhat, mutta minulle ne ovat viikon kohokohta. Olisin kaikissa teemapäivissä innolla mukana. Niissä voitaisiin tarjota vaikka kaksi-kolme monté-lähtöä. Esimerkiksi perheraveihin olisi mahdollisuus saada hyvin myös yleisöä paikalle”, Vastamäki muistuttaa.Ratojen sarjasuunnittelijoille nuorelta harrastajalta lähtee myös toive.”Viime aikoina monté-lähdöt ovat olleet niitä, jotka ovat vetäneet hyvin hevosia ja niistä on tullut mielenkiintoisia lähtöjä. Tietysti joskus näkyy hevospula, mutta koen monté-sarjoihin panostamisen olevan koko lajille eduksi.”Omien tavoitteiden osalta Vastamäki lähtee maltillisena kevättä ja kesää kohti. Nuoren naisen sisällä palaa kuitenkin kipinä ja halu näyttää osaamistaan.”Olisi hienoa päästä aluksi mukaan SM-karsintoihin, ja sitä kautta finaaliin. Aina voi kausi yllättää. Lähden aina yrittämään, jos vain kysyntää on ja aikataulut passaa”, Vastamäki päättää..Kolminkertainen mestari ja Jampalle ponivoittoJohanna Sianojan valmentama Alws Laudatur on tuonut Iida Vastamäelle kaksi ikimuistoista Turun Ravinaisten mestaruutta. Forssan ravinaisten mestaruus irtosi tänä vuonna.Vuonna 2024 voitto Turussa irtosi murskatyylilllä kertoimella 15,6, kun Iida Vastamäki haki Alws Laudaturin kanssa määrätietoisesti keulapaikan itselleen. Valjakko pakeni jo alkumatkalla 30 metrin karkumatkalle. Alws Laudatur uusi mestaruutensa niukasti tänä vuonna, ja Forssan Ravinaisten lähdön voitto tuli In Aint No Quitterin kyydissä.”Nämä päivät olivat kaikki tosi siistejä”, Vastamäki hehkuttaa. ”Alws Laudatur oli ensimmäisenä vuonna paineissaan, koitin vähän pidätellä sitä matkalla. Esitys oli superhyvä. Viime vuonna menin lukemaan vihjeitä, joissa meille ei annettu mitään saumoja pärjätä. Ajattelin, että jos pääsen keulaan, meillä on on mahdollisuus korkealle. Hevonen lähti vastaamaan hienosti, mutta tiukille se meni. In Aint No Quitter puristi sekin yllättäjänä vahvasti voittajaksi, Vastamäki jatkaa..En ole päässyt ajamaan kovin monta kertaa lähtöjensä suosikkeja.IIda Vastamäki.Hevosurheilu julkaisi 28. tammikuuta artikkelin, jossa verrattiin ohjastajien tarjoamia palautusprosentteja. Iida Vastamäki oli koko valtakunnan kolmanneksi tuottoisin ohjastaja.”En tiennyt monentena olen listassa, mutta tiesin, että korkealla ollaan. En ole päässyt ajamaan kovin monta kertaa lähtöjensä suosikkeja. Isokertoimisia yllätyksiä on tullut monta”, Vastamäki kuittaa.Yllättäviä käänteitä on ollut muitakin. Turussa kisattiin 15. huhtikuuta 2022 pitkäperjantaina perheravit, ja niiden yhteydessä järjestettiin B-ponien näytöslähtö 1600 metrin tasoitusajona. Ammattiohjastajien kisaan osallistui myös Iida Vastamäen valmentama Goldenwild’s Dragonsoul.Ponin ohjastajaksi oli ilmoitettu Jukka Torvinen, mutta hän oli estynyt ajamaan raveissa. Juuri ennen lähtöä ponille metsästettiin uutta kuskia, ja silloin Jarmo Saarela tuli apuun.”Olihan se mahtavaa”, Vastamäki nauraa. ”Viikon viimeistelyissä yritettiin saada poni mahdollisimman hyväksi. Sitten mietittiin, miten saataisiin Goldenwild’s Dragonsoul toimimaan niin, ettei se lähtisi tallikurvista ulkoradoille, mikä sillä oli ollut tapana. Ohjastaja vaihtui Jarmo Saarelaan viime hetkellä. Hän kävi lämmittämässä ponin ja kysyi, että tarvitseeko apuaisaa käyttää. En osannut sanoa muuta kuin että ajaa vain eteenpäin, poni jaksaa kyllä mennä. Hän teki työtä käskettyä, ja voitti lähdön”, Vastamäki hymyilee.Mersulla ravimatkat taittava Vastamäki on ainakin oppinut Saarelasta sen, että automerkillä on väliä.”Hän jaksaa aina raveissa muistutella, että Mersu on väärä merkki ja Volvo ainoa oikea”, Vastamäki hymähtää.

Iida Vastamäki panostaa sekä montéen että kärrylähtöihin – "Tekee mieli yrittää pärjätä vaikeiden hevosten kanssa"

Aiheeseen liittyvää