Voittamaton Devi Deveron on kompakti paketti Kuhmosta – "Ei se pienikokoisuus ole silleen haitannut"

Moni laji-ihminen muistelee erityisen suurella lämmöllä pikkuori Liptusta, joka raivasi vuosituhannen vaihteen tienoilla tiensä absoluuttiselle suomenhevoshuipulle ja ravikansan sydämiin. 144 senttimetrin säkäkorkeus valjastettiin tuolloin täyteen loistoonsa kaviouran puolella, ja yli 400 starttia käsittänyt ura on yksi modernin raviurheilun mittavimmista. Kaustisen ylpeys osoitti tuolloin vanhan sananparren todenperäisyyden: maasta se pienikin ponnistaa.Kuhmolainen Markus Pulkkinen toi loppiaisena radoille juuri nelivuotiaaksi kääntyneen Devi Deveronin, jonka ulkoinen olemus ei herättänyt suurempaa kohua. Tamma näytti muiden joukossa liptusmaisen vaatimattomalta, mutta starttihetkellä meno oli silmiinpistävän tehokasta. Nappireissun jälkeen se kirmasi loppusuoralla omille teilleen, eikä parhaasta jäänyt epäselvyyttä.”Ei se pienikokoisuus ole silleen haitannut, koska tällä on sen verran pitkä ravi”, Pulkkinen toteaa.”On se vähän yli 150 senttiä korkea, mutta oli toki aluksi omaankin silmään yllättävän pienikokoinen. Askel on kuitenkin pidempi kuin monella isommalla hevosella.”Ruotsalaissyntyisen Hard Livinin tyttären ja paljasjalkaisen kainuulaisen hevosmiehen tiet kohtasivat suhteellisen tutun kaavan kautta.”Syyskuussa yhtenä lauantaina avasin Traveran huutokauppasivun tuntia ennen kaupanteon alkua. Huudettiin sieltä muutamaa eri vaihtoehtoa, mutta ne eivät jääneet näppeihin. Tämä oli sitten vähän sellainen vahinko-ostos, jota ei edes tutkittu etukäteen sen tarkemmin. Joskus on käytetty oikeasti paljon aikaa taustojen tutkimiseen, mutta nyt tuli katsottua suku, ja se oli aika lailla siinä.”.Devi Deveron, ”Devi”4-vuotias tammaSuku: Hard Livin – Devi di Jesolo, Pine ChipUralla neljä starttia, joista jokainen on päättynyt voittoonKasvattaja: Kristina DalundhOmistajat: Outi Heikkinen ja Silja PulkkinenValmentaja: Markus Pulkkinen.Kaupan myötä Devi Deveron siirtyi melko nopealla aikataululla uuteen kotimaahansa ja uusien omistajien nimiin. Kyseessä on käytännöllisesti katsoen koko perheen projekti.”Se on vaimon ja tyttären nimissä”, Pulkkinen vahvistaa.”Sillä lailla kävi tuuri, että edellinen omistaja oli suomalainen nainen, jolta saatiin kaikki perustiedot hevosesta. Eihän tammalla ollut ajettu kuin koelähtö, joten etukäteen ei osannut sanoa mitään sen ihmeempää.”Ensimmäinen hiitti Kajaanin raviradalla ei sytyttänyt ajatuksia kirkkaissa parrasvaloissa paistattelusta.”Pari viikkoa hevonen kotiutui tässä, ja käytiin sitten Kajaanissa porukassa hiitillä. Ei se siinä vaiheessa tuntunut sellaiselta, että starttiin olisi mitään asiaa. Tuntui, että se voisi mennä 1.25-vauhtia läpi ja siinä on kaikki, mitä se pystyy antamaan.”Kolmen kuukauden tehokkaan treenijakson jälkeen Pulkkinen ajoi kilpailuvauhtisen testihiitin, jonka perusteella starttivalmiutta hahmoteltiin. Sen jälkeen meno onkin ollut vallan mainiota, sillä neljään kilpailuun on tullut yhtä monta täysosumaa, eikä parasta ole tarvinnut vielä iskeä pöytään.”Kyllähän se yllätti, että tämä pelasi niin helkkarin hyvin siellä porukassa. Kotona sillä ajetaan vain yksin, joten aina kilpailutilanteeseen liittyy arvoituksia. Pätkänopeutta on ollut koko ajan, joten sen puoleen olin luottavaisella mielellä.”.Kompakti tamma on ehtinyt osoittaa monipuolisuuttaan, sillä selkäjuoksujen jälkeen se selvitti viime voitossaan tyylikkäästi paikan johtavan rinnalla. Kyseinen suoritus oli samalla näyttö siitä, että kotioloissa todetut miellyttävät ajo-ominaisuudet ovat vahvasti läsnä myös kilpailutilanteessa.”Kun omasta hevosesta on kyse,mielellään sitä antaisi mahdollisimman helppoja juoksuja”, Pulkkinen pohtii.”Ei tarvitse selitellä kenellekään, jos sattuu jäämään esimerkiksi pussiin. Viimeksi vain ajauduttiin siihen keulan rinnalle, mutta ainakin toistaiseksi tämä on niin hyväajoinen, että ei sekään huolestuttanut isommin. Se on terävöitynyt jokaiseen starttiin, eikä minulla ole vielä tähän mennessä ollut hevosta, joka olisi ottanut neljä voittoa putkeen. Kaiken lisäksi tällä on helppo ravi ja hyvä luonne, joten arvostettavia ominaisuuksia löytyy.”Valmennuksen osalta ei ole tarjolla mitään erikoisia poppakonsteja, vaan taustavoimat luottavat ajokertojen määrään ja määrätietoiseen perustreeniin.”Se on noin neljä kertaa viikossa valjaissa. Ajatukseni on, että yritän ajaa aika paljon. Neljän-viiden päivän välein ajan neljästä viiteen vetoa tuossa meidän puolen kilometrin suoralla. Se on loivasti nouseva, joten siinä on hyvä päästellä. Tyttö ajaa sitten viikoittain kevyempiä välipäivien ajoja. Tuolla meidän toisella treenattavalla Sjö Jentalla on sen verran virtaa, että sitä ajan pelkästään minä.”.Pulkkisen kotipihassa on tällä hetkellä ainoastaan kaksi ravihevosta. Näiden lisäksi kavioeläinten kaartin täydentävät Silja-tyttären shetlanninponi sekä Outi-vaimon kaksi ratsua. Vielä joku tovi sitten 18 hevosen talli oli tupaten täynnä, ja toiminta täysin ammattimaista.”Parikymmentä vuotta tein tätä hommaa ammatikseni, ja siinä ehti nähdä monenlaisia hevosia, joista moni oli aika ongelmallisiakin”, Pulkkinen taustoittaa.”Lopettamispäätöksen taustalla oli monta juttua, mutta erityisesti siihen vaikutti taloudellinen kannattavuus. Maksuja olisi pitänyt nostaa niin älyttömästi, että homma olisi ollut järkevää. Ammattimaisen toiminnan perustana oli varsojen opetus, mutta niidenkin määrä putosi meidän lähiympäristössä radikaalisti. Ennen yhdellä ihmisellä saattoi olla kaksi tai kolme hevosta, mutta nykyään tarvitaan kaksikymmentä ihmistä maksamaan yhtä hevosta. Kulut ovat nousseet niin hurjasti suhteessa palkintotasoon.”Ammattitallin ohessa pyöri hetken aikaa myös pienimuotoinen kasvatustoiminta, mutta sen tulokset eivät lopulta tyydyttäneet. Pulkkinen on kasvattanut kaikkineen noin 20 hevosta, joiden joukossa on molempien rotujen edustajia.”Siinä oli pari siitostammaa, mutta ehkä ne eivät vain olleet sitten riittävän hyviä. Homma ei mennyt toivotulla tavalla, joten keskityttiin pelkästään treenipuoleen. Tämän hetken tilanne on siinä mielessä hyvä, että molemmat ollaan päivätöissä, joten kaksi valmennettavaa on sopiva kokonaismäärä. Se ruokkii aamulla, joka parhaiten ehtii, ja illat mennään samalla systeemillä.”.Tontilla on vuosien saatossa käyskennellyt suomenhevosia, lämminverisiä ja kylmäverisiä, joten Kuhmon miestä voisi tituleerata monipuoliseksi hevosmieheksi. Hän ei ala asettamaan itseään mihinkään tiettyyn muottiin.”Minulle on ihan sama, mitä rotua hevonen on, ja hyväthän kelpaavat aina”, Pulkkinen hymähtää.”On tässä ollut tasaisesti molempia. Harmittavasti tuo Sjö Jenta loukkasi takajalkaansa, ja sen kanssa joudutaan nyt pitämään taukoa. Varmaan menee kesään, ennen kuin päästään taas takaisin kilvanajoon. Sillä on ollut vähän sitä ongelmaa, että pää vetää enemmän kuin jalat ehtivät. Täytyy nyt sitten vain koettaa Devin kanssa starttailla tasaisesti.”Kyseisen Devin osalta tulevaisuuteen ei ole rakenneltu massiivisia pilvilinnoja, vaan hevosta rakennetaan malitillisesti startti kerrallaan.”Mennään maltilla lähtö kerrallaan eteenpäin. Toivotaan, että terveyttä riittäisi, ja se juoksisi ainakin muutaman vuoden hyvällä tyylillä kilpaa.”Elämän hevosesta kysyttäessä mies nostaa yhden nimen muiden yläpuolelle.”I.P. Sisu olisi voinut sellainen olla. Minusta sen osalta jäi oikeastaan kaikki näkemättä, vaikka ruuna ehtikin osoittaa lahjakkuuttaan. Sille tuli keuhkoverenvuoto, eikä kilpaileminen ollut tietenkään enää mahdollista tai edes mielekästä. Se jäi kyllä harmittamaan.”.Ammattitreenarista konemieheksiMarkus Pulkkinen jätti muutama vuosi sitten ammattivalmentajan työt taakseen ja vaihtoi 20 vuotta kestäneen yrittäjyyden toisen alaisuudessa työskentelyksi.Parhaimmillaan 18 hevosen yksikköä ammatikseen pyörittänyt Pulkkinen on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, jossa hevoshommat ovat harrastus, ja leipä tulee pöytään toista reittiä.”Onhan se tavallaan outoa olla toisen alaisena, kun on toiminut niin pitkään itsenäisenä yrittäjänä”, Pulkkinen pyörittelee.”Olen silti nykyiseen tilanteeseen oikein tyytyväinen. Leipätyökseni toimin Kuhmon Sahalla pyöräkoneenkuljettajana, teen siellä aliurakointihommaa. Hevosten kanssa toimiminen lomitetaan sitten kolmivuorotyön kylkeen. Tavallaan tämä aamu- ja iltavuoroihin painottuva rytmi on harrastamisen kannalta jopa parempi kuin esimerkiksi säännöllinen päivätyö kahdeksasta neljään.”.Sijainti ei ole toisaalta koskaan ollut minulle mikään ongelma, sillä tämä maatila on syntymäkotini, joten mihinpä sitä tästä lähtisi.Markus Pulkkinen.Kuhmo ei ole sijainniltaan maamme tiheimmin asutussa kolkassa, joten esimerkiksi ravireissuihin saa varata useamman tunnin ajoaikaa. Lähin rata on Kajaani, jonka kilpailutarjonta on supistunut viime vuosina harmittavan isolla kädellä.”Kyllähän Kajaanin päivien väheneminen harmittaa kovasti. On tässä kuitenkin Oulu, Kuopio ja Joensuu, joihin on noin kolmen tunnin ajomatka. Sijainti ei ole toisaalta koskaan ollut minulle mikään ongelma, sillä tämä maatila on syntymäkotini, joten mihinpä sitä tästä lähtisi.”Urallaan yli 1500 starttia ohjastanut Pulkkinen on tehnyt tänä vuonna kuskinpukilla täydellistä työtä, sillä kolmeen starttiin on tullut yhtä monta napakymppiä. Sisään ajetussa rahassa 200 000 euron merkkipaalu ylittyi viimeisimmän ykkösen myötä. Tästä huolimatta hän ei innostu kilvanajosta isommassa mittakaavassa.”Treenaaminen kiinnostaa enemmän”, Pulkkinen vahvistaa.”Pitäisi ajaa paljon tiuhemmin, vähintään sata starttia vuodessa, jos mielisi tehdä tuota kilvanajohommaa. Olen kyllä kilpailuhenkinen ja tykkään myös siitä touhusta, mutta tarkoitus ei ole kiertää sen isommin ajelemassa vieraiden hevosia. Jos joku tuttu pyytää ajamaan, silloin saatan käydä laskemassa kilpaa.”Huoli raviurheilun tilasta vetää pitkän linjan raviurheilijan mietteliääksi.”Ei se toki näytä kovin ruusuiselta. Varsoja ei tahdo syntyä riittävästi ja harrastajien määrä vähenee, joten jonkinlaista porkkanaa tarvittaisiin. Minusta hevosta pitäisi vaan saada enemmän näkyviin. Siinä on kuitenkin kaiken perusta.”

Voittamaton Devi Deveron on kompakti paketti Kuhmosta – "Ei se pienikokoisuus ole silleen haitannut"

Aiheeseen liittyvää

Omistamisen syvin olemus – Kimppaomistaminen on tuonut huikeita kokemuksia Janne Marttiselle ja Arto Heiskaselle

Hevosille omistautunut Annika Aalto tuntee hevosenhoitamisen monet puolet

Yhden miehen mätsi – Tinderissä yhdistyvät toivekumppanin ominaisuudet

Laatukasvatusta Ullavalta – Better Leader tuoreimpana tähtenä