Päiväkodin aulasta kaikki alkoi – hevosnaisten voimannäyte Rose's Flower hakee onnistumista jo divisioonafinaaleissa

Lauantaina Kaustisella ravataan divisioonafinaalit. Usein finaalikierrokset ovat ammattivalmentajien voittokulkua. Esimerkiksi edellisellä finaalikierroksella Mikkelissä yhdeksästä finaalivoittajasta vain yksi tuli harrastajavalmennuksesta. Kaustisella samaa yrittävät Ida Kotiranta ja Rose’s Flower, vaikka hän hieman empii sen ääneen sanomista.”Jokainen, joka lähtee raveihin sillä asenteella, että kunhan lähdetään, eikä salaa toivo voittoa, valehtelee. Totta kai aina lähdetään voittoa hakemaan”, Kotiranta sanoo.Edellytyksiä menestykselle on. Rose’s Flower on voittanut tänä vuonna 12 startistaan neljä ja on kerännyt eniten karsintapisteitä Kyvyt esiin -divisioonassa.”Se on niin rehellinen hevonen, ettei tarvitse ikinä miettiä, tekeekö se kaikkeaan. Se ei kyllä himmaa. Rose’s Flowerilla vetää pää maaliin asti.”33-vuotiaalla Kotirannalla on urallaan vasta 50 starttia valmentajana. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta hänen osaamisestaan ja panostuksestaan hevosiin. Siitä antaa osviittaa jo se, että Kotiranta voitti heti uransa toisen startin treenarina.Kotirannalle hevoset tulivat tutuiksi jo nuorena. Hän oli koko peruskoulun samalla luokalla Christa Packalénin kanssa, ja heidän äitinsä ovat keskenään ystäviä. Niinpä Kiikun Tallilla tuli vietettyä paljon aikaa.”Mähän käytännössä asuin lapsuuteeni sitten heillä, kun meillä oli silloin Christan kanssa poneja”, Kotiranta muistelee.Hänen suvustaan löytyy myös tunnettuja hevosalan ammattilaisia. Sanna Utala, Taru Holopainen ja menestyneistä kasvateistaan tunnettu Lasse Kotiranta ovat kaikki hänen miehensä serkkuja..Rose’s FlowerTamma, syntynyt 13.5.2021Readly Express – Surprise Rose 13,4ake, Surprise Lord 09,7alyKasvattaja Timo Hulkkonen, LeppävirtaOmistaja Team Haja Racing, HollolaEnnätykset 14,3ake ja 19,2ke, voittosumma 16 140 euroaStatistiikka 27 starttia: 6–1–4.Teini-iässä Ida Kotiranta jätti hevosharrastuksen vähemmälle, kun äiti patisti opiskelemaan niin sanotusti kunnon ammatin. Sellainen löytyi hoitoalalta, jossa hän työskentelee toiminimellä. Perheeseen syntyi myös kaksi lasta, jotka olivat sattuman kautta osallisia Kotirannan paluussa hevosten pariin.Hän tutustui päiväkodin aulassa Hanne Hopea-Lydmaniin, ja puheliaiden naisten keskustelu kääntyi hevosiin. Pian takaisin hevosten pariin haikailu muuttui todeksi.”Puolivahingossahan me ostimme vanhan lämminveriruunan harrastushevoseksi. Mutta se alkoi kulkea kivasti ja tuli sellainen tunne, että eihän tätä voi harrastaa ilman, että se on tavoitteellista. Totta kai alettiin kilpailemaan. Nyt meillä on kolme hevosta tallissa.”Hevoset asustavat Orimattilan Hevoskylässä Tommi Mäenpäältä vuokratuissa karsinoissa.Ja jottei tule väärinkäsitystä, ei Kotiranta suinkaan pyöritä koko palettia yksin. He paiskivat yhdessä Hopea-Lydmanin kanssa hommia ilman apukäsiä. Tallin toimesta hevoset toki ruokitaan ja viedään ulos. Muu on kaksikon harteilla.Se on siksi ajankäytöllisesti hurjan kuuloista, että hoitoalan työn lisäksi Kotiranta on myös kahden lapsen äiti. Hopea-Lydmanilla on puolestaan peräti kahdeksan lasta.”Tämä oli aluksi harrastus”, Kotiranta sanoo hevosinnostuksesta. ”Mutta nythän se on muodostunut sellaiseksi, että työt sovitetaan meidän treeniaikoihimme, eikä toisinpäin. Kyllä ne hevoset on vienyt niin ison osan elämää, että arki muokkautuu niiden mukaan. Meidän piti esimerkiksi lähteä lasten kanssa Kreikkaan, mutta ei me pystytä, kun meillä on Jokimaa Tekee Tähtiä -karsinta, ja jos me päästään finaaliin, niin ei me ehditä siinä välissä reissuun”, Kotiranta kertoo.Kotiranta harrasti ennen ravivalmentamista ratsastusta. Hevosten kanssa toimiminen sujui siis luonnostaan, mutta muuten raviurheilu oli ehtinyt muuttua paljon siitä, kun hän nuorena pyöri Kiikun Tallilla.”Kyllä minä sanon, kun se ensimmäinen oma hevonen vuosien jälkeen seisoi tallissa ja alettiin miettiä, että miten nämä valjaat laitetaan”, Kotiranta naurahtaa. ”Kun minä nuorena toimin hevosten kanssa, silloin vielä kaikilla oli remmivaljaat. Eihän kukaan enää käyttänyt remmivaljaita, mutta me kaivoimme semmoisetkin varastosta. Alettiin treenailemaan ja pikkuhiljaa sitten kerääntyi kimpsut ja kampsut. Nyt löytyy hevosautoa myöten kaikki.”Toimintaan on siis taloudellisestikin sijoitettu paljon. Onneksi lähipiiristä, siis esimerkiksi Esa Holopaiselta ja Juha Utalalta, on pystynyt hankkimaan käytettyjä varusteita kohtuuhintaan. Suhteista on muutenkin ollut hyötyä.”Aina soitan Christalle, että onko sinulla taas hetki vääntää rautalangasta. Sitten hän vääntää. Christa ja Utalan Sanna ovat sellaiset, joiden puoleen aina käännytään, jos tarvitsee jotain. Sieltä on tullut tosi paljon meille apuja”, Kotiranta kiittelee..Yhdessä Kotiranta ja Hopea-Lydman muodostavat pilke silmäkulmassa nimetyn Team Haja Racingin. Tiimi näkyy ja kuuluu, eikä pelkää ottaa iloa irti onnistumisen hetkellä. Onnenkyyneleitäkin on vuodatettu monta kertaa.Tähän pisteeseen päästäkseen kaksikko on tehnyt täyden työn, vaikka tamma ostettiinkin puolitoista vuotta sitten eli nelivuotiskeväänä käytännössä starttivalmiina. Se siirtyi kaksikon omistukseen kasvattajaltaan Timo Hulkkoselta, ja jo parin kuukauden päästä se oli suorittanut koelähdön. Vaikeuksilta ei kuitenkaan vältytty.”Viime kesänä ja syksynä Rose’s Flower juoksi ihan hyvin, mutta sitten sillä oli vähän kiiman kanssa ongelmia, ja ongelmia ylipäätään. Sehän oli sitten melkein kahdeksan kuukautta tauolla. Sitä tutkittiin hirveästi, mutta mitään selkeää vikaa siitä ei löytynyt. Sitä hoidettiin, ja tulimme lopulta eläinlääkärin kanssa siihen tulokseen, että se on voinut vetää niin paljon ilmaa, että se johti kohtutulehdukseen. Tamma sai talvella kovan antibioottikuurin, kun ei löytynyt mitään muuta vikaa.”Rose’s Flowerista huomasi heti, että sillä piisaa kapasiteettia. Ongelmien vuoksi se ei vain pystynyt suorittamaan tasolleen. Kun lajiin ja hevosiin suhtautuu vakavasti ja lämmöllä, ottaa vaikeudet koville.”Silloin talvella sen kanssa vain käveltiin ja oltiin. Niin monet kerrat itkin sitä, että en kestä, että mikä tällä on, kun ei saa mitään selkoa. Sitten me ajettiin sille yksi hiitti joskus helmikuussa, ja se ei ollut mistään kotoisin se hevonen.”Kotiranta ja Hopea-Lydman ehtivät jo tekemään päätöksen, että tamma astutetaan Hard Livingillä. Rose’s Floweria tietenkin liikuteltiin kevättä odotellessa. Kun hokkikengät vaihtuivat kesäkenkiin, oli hevonen kuin uudelleensyntynyt.”Kuin salama kirkkaalta taivaalta, se alkoi menemään”, Kotiranta hämmästelee..Meillä on vahva usko, että nyt vasta rupeaa näyttämään, mihin se oikeasti pystyy.Ida Kotiranta odottaa Rose’s Flowerin parantavan entisestään.Tamma starttasi toissa kerralla Jyväskylässä ja voitti. Tuon startin jälkeen ohjastaja Esa Holopainen vinkkasi vanhan ongelman nostaneen taas päätä. Hän totesi tamman vetävän paljon ilmaa, ja se kannattaisi operoida. Niin tehtiin. Sen jälkeen Rose’s Flower sijoittui Lappeenrannassa kolmanneksi ajalla 14,9ake, mikä jää kuusi kymmenystä sen ennätyksestä. Suoritus oli hyvä, kun huomioi, että tamma puolusti keulapaikan 09,5-vauhtisessa avauksessa.”Startin jälkeen se oli ihan, että huh huh, tuli vähän hölköteltyä. Se on niin tulta ja tappuraa. Operaatio teki varmasti hyvää tammalle. Meillä on vahva usko, että nyt vasta rupeaa näyttämään, mihin se oikeasti pystyy.”Se tietää vastustajille ongelmia, sillä Rose’s Flower on jäänyt vain kerran tänä vuonna laukatta kolmen parhaan ulkopuolelle.Myös tamman suoritusvarmuus näyttää parantuneen. Viimeisessä kahdeksassa kisassaan se on laukannut vain kerran.”Se on saanut rutiinia kilpailemiseen. Tamma ei käy enää niin kuumana ja ottaa lunkimmin nuo kilpailut. Vielä viime kesänä se oli välillä katoksillakin ihan kaistapää, tosi kierroksilla. Nykyään se haukottelee. Tämä on sille tuttua juttua jo. Se on tosi tammamainen”, Kotiranta kuvailee.”Kotonakin se on semmoinen, että kunhan hän juoksee puoli mittaa muiden edellä, niin se menee löysillä ohjilla. Mutta niin kauan, kun joku on sen edessä, se on vähän liian totinen. Joko sitä ajellaan yksin tai sitten se saa vetää letkaa, niin se on tyytyväinen.”Totinen Rose’s Flower on myös matkustaessa. Se on pieni huolenaihe lauantaita ajatellen, sillä Orimattilasta Kaustiselle kertyy matkaa vajaat 400 kilometriä.”Sitä me on vähän mietiskelty, että saataisiinkohan me jonkun hevonen meidän autoomme kaveriksi. Tai sitten me lainataan joku poni. Kaverin kanssa tamma matkustaa rauhakseen.”Rose’s Flower ei ole ongelmansa kanssa yksin.”Hannen kanssa puhuttiin, että jännittää ihan helvetisti, kun meillä on niin pitkä matkakin sinne. Me emme ehkä vielä edes tajua, että me olemme oikeasti mukana tuollaisessa lähdössä. Kun me perustettiin Team Haja Racing ja alettiin harrastelemaan, niin ajattelimme, että meidän huippuhetkiämme on ehkä, jos me Riihimäeltä saadaan ykkönen tai jostain muulta kesäradalta. Ei me siis oikeasti edes osattu eikä uskallettu haaveilla, että me pääsisimme 75-lähtöihin, saati divisioonafinaaliin.”.Huolellista hoivaaHoiva-alalla työskentelevät Ida Kotiranta ja Hanne Hopea-Lydman huolehtivat pieteetillä myös hevosistaan.Kuten monelle muullekin hevosihmiselle, myös Team Haja Racingille hevoset ovat kuin perheenjäseniä.”Roses Flower on meidän oikein semmoinen tykki, mussukka. Ne ovat kuin lapsia meille. Koko Hevoskylä nauraa, kun me lässytetään niille hevosille”, Ida Kotiranta hymyilee.Kotirannan ja Hopea-Lydmanin ammatti näkyy myös siinä, miten he pohtivat treenisysteemejä ja ongelmia, kun niitä ilmaantuu.”Olemme Hannen kanssa sellaisia, että aina pähkäilemme itsekin. Kun ollaan hoitoalalta, niin me monta kertaa mietitään ja verrataan ihmisurheilijaa hevoseen, siis kaikkea intervallitreeniä ja lihasten palautumista ja näin.”.Olemme yrittäneet mahdollisimman paljon keskittyä siihen ennaltaehkäisyyn.Ida Kotiranta ja Hanne Hopea-Lydman panostavat hevosenhoitoon.Kaksikko panostaa erityisen paljon hevosen hyvinvointiin.”Meillä käy säännöllisesti fysioterapeutti hoitamassa hevoset. Sitten meillä käy hieroja. Lisäksi hevoset joka viikko vesikävelevät Perttusen Suvilla. Häntä en voi liikaa kehua, Suvi on huippu. Lisäksi hevoset käyvät Suvilla huippukylmähoidossa. Olemme yrittäneet mahdollisimman paljon keskittyä siihen ennaltaehkäisyyn, että ei tulisi mitään. Myös kengityksiä on mietitty tarkkaan ja jalkojen liikkeitä seurattu.”Lauantaina Team Haja Racingilla ja Rose’s Flowerilla on edessä uransa suurin kisa. Siihenkin valmistaudutaan pieteetillä, kuten aina.”Alamme kahta viikkoa etukäteen valmistautumaan siihen. Tankataan vitamiinit, otetaan vesikävelyt ja huippukylmäys. Sitten on Perttusen kävelykoneessakin välillä käyty. Koitetaan mahdollisimman hyvin valmistella hevonen siihen koitokseen henkisesti ja fyysisesti.”

Päiväkodin aulasta kaikki alkoi – hevosnaisten voimannäyte Rose's Flower hakee onnistumista jo divisioonafinaaleissa

Aiheeseen liittyvää

Mira Oksakari kakkossijalla amatööriohjastajien SM-kisassa – ”Runkosarja on mennyt yli odotusten”

Leo Räisänen oli Rantasalmen ravivirtuoosi

Hevosurheilussa asiaa ikäluokkakisoissa kilpailemisesta ja divisioonafinaaliennakointia

Tutuari seuraa pihapiirin tapahtumia uteliaana eläkeläisenä – "Elää aika hyvää elämää"