Kittilän Kaukosen ravirata on monella tavalla erityinen. Maantieteellisesti katsottuna se on valtakuntamme pohjoisin ravirata, mutta myös profiili hakee vertaistaan. 800 metrin mittaisen kaviouran kurvit ovat kiperät ja loppusuora korostetun lyhyt, joten keulapäässä juoksevat valjakot ovat lähtökohtaisesti vahvoilla..Kaukosen ravirataSuomen pohjoisin ravirataEnsimmäiset kilvanajot ajettiin vuonna 1958Radan pituus 800 metriä.Tämänkin vuoden kilvanajoissa tunnelma oli taattua kesäratalaatua. Lisämausteen tapahtumalle toi kolminkertaisen ravikuninkaan Evartin saapuminen kantatie 79:n varrelle.Kaikkien aikojen eniten tienannut suomenhevonen sai ansaitsemansa huomion, sillä faneja löytyi sekä yleisöalueelta että tallialueen syövereistä. Yhteiskuvan ottajia ja oriin rapsuttelijoita riitti tasaisena virtana koko tapahtuman ajan.”Aivan mahtavaa, että saatiin tulla tänne. Olemme siitä todella onnellisia. Tuntuu upealta, että ihmiset ovat tulleet meitä katsomaan. Nyt, kun Evartilla oli viimeinen mahdollisuus ainakin numerolappu kyljessä tulla tänne, niin tulimme mielellämme”, Jutta Ihalainen iloitsi..Kolminkertaisen kuninkaan saapuminen kesäradalle kiinnosti myös Tuukka ja Touko Jussilaa, Tea Ylimaunua, Veeti Penttilää sekä Jenni Toivolaa.”Kerran kesässä tulee käytyä raveissa”, Tuukka Jussila aloitti.”Nämä lähipitäjien kesäradat käydään”, Kittilässä asuva Toivola täsmensi.Yhteinen ajatus kesäravien viehätysvoimasta oli selkeä: raveissa näkee hevosia ja tapaa tuttuja.”Onhan tämä sellainen yhteisöllinen juttu. Kun Evartti on tänään paikalla, niin aivan kuin julkkis olisi saapunut raveihin”, Toivola hymähti.Veeti Penttilä kiteytti omalta osaltaan päivän parhaat palat.”Hattara, karkki ja pulla ovat ravien parhaat herkut.”.Norjalainen Kristian Leikvoll oli yksi paikalle saapuneista. Hän vieraili Kaukosen raveissa ensimmäisen kerran vuonna 2015, joten kyseessä oli kahdestoista kerta peräkkäin kyseisellä kaviouralla.”Mielestäni kaikki alkaa juuri tällaisista pienemmistä raveista. Totta kai isotkin ravit ovat tärkeitä, mutta haluan tukea tällaisia tapahtumia”, Leikvoll taustoitti.”Olen ajanut tällä viikolla 3000 kilometriä autolla ja nyt olen täällä. Kotipaikkakunnallani Harstadissa oli lauantaina ravipäivä, mutta tulin mieluummin tänne. Olen vieraillut 35 eri raviradalla Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Erityisesti Pohjois-Suomen ravit ovat lähellä sydäntäni, ja olen saanut paljon ystäviä näiden reissujen aikana.”.Katsomoalueen evästarjonnan kruunu oli lättypiste, jonka liepeillä kävi kuhina koko ravitapahtuman ajan. Kaksoset Emmi ja Emma Evijoki pitivät huolen siitä, että nälkäiset asiakkaat saivat suunsa makeaksi.”Emmi on ollut aina täällä, minä olen vasta ensimmäistä kertaa”, Emma Evijoki kertoi.”Perheeni tykkää hevosista tosi paljon, ja tämä on sellainen sivuhomma. Sukukin tietysti velvoittaa olemaan mukana tässä.”Emmi Evijoki ei lähtenyt vankasta kokemuksesta huolimatta arvioimaan lättyjen tarkkaa menekkiä.”Yleensä taikinaa menee kaksi tai kolme sankollista yleisölle, mutta tarkoista lukumääristä en osaa kyllä sanoa. Varmasti satoja lättyjä kuitenkin. Meillä on tänään kaksi hevosta lähdöissä, ja äiti hoitaa ne. Iskä on puolestaan ratamestarina, joten me hoidamme tätä pistettä nyt kahdestaan.”.Pitkän linjan hevosmies, Mr Kaukoseksikin tituleerattu Jouko Kangas seurasi radan tapahtumia tyytyväinen ilme kasvoillaan. Harmaa sää ei ollut säikäyttänyt yleisöä, ja kansa vaikutti viihtyvän perinteisten kilvanajojen tuoksinassa.”Ensimmäiset ravit ajettiin täällä vuonna 1958. Itse olen ollut paikalla vuodesta 1963 alkaen ihan jokaisissa Kaukosen raveissa”, Kangas muisteli.”Alueelle ei ole tullut oikeastaan muuta isoa muutosta kuin tuo uusi tie, joka menee aivan raviradan vieressä. Aluksi ajateltiin, että loppuuko sen myötä koko harrastus, mutta se on oikeastaan ollut pelastus. Noistakin autoista, jotka ajavat ohi, aika moni pysähtyy ohikulkumatkalla katsomaan raveja.”.Kangas kiitteli erityisesti sitoutuneiden talkoolaisten panosta. Kuningasta varten oli rakennettu oma karsina, ja alueen viihtyvyyteen oli muutenkin panostettu.”Nythän meillä oli erityisesti Evartin takia todella innostunut porukka. Täytyy myös sanoa, että meillä on kyllä aina riittänyt talkoolaisia ravien järjestelyihin.”Mies jakoi lopuksi kiitosta uutteralle lajiyhteisölle.”Yleisömäärän osalta 700–800 henkilöä on ollut vakiokävijämäärä, ja Evartti tuo varmasti muutaman sata henkeä lisää. Tätä vierailua on suunniteltu niin monta vuotta, että olihan tämä ihan mahtava homma, kun se nyt viimein toteutui. Edellisenä iltana, kun olin yhdeksän aikaan laittamassa liikennemerkkejä, tänne raviradan ympärille alkoi tulla autoja. Yksikin porukka ajoi Turusta yöllä tänne, ja aikoivat ajaa ravien jälkeen takaisin Turkuun”, Kangas ihasteli.
