Matti Syrjä on Teivon turvallisuuden takuumies

Paloesimies ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Matti Syrjä aloitti palomiesuransa 1983, ajoi ravien C-ajolupakortin 1984 ja vuotta myöhemmin alkoivat säännölliset ravituomarin työt Teivossa. Tuomarina ja tuomariston puheenjohtajana Syrjä on ollut yli neljä vuosikymmentä ja suurkilpailujen valvojana vuodesta 2010.Vuoden 2026 alusta mukaan on tullut myös toiminta Hippoksen sääntö- ja lisenssivaliokunnassa. Kokemuksen myötä Syrjälle on syntynyt vahva näkemys ravien turvallisuuteen, kuten esimerkiksi turvallisuuspäällikön virkaan, jossa hän toimi ensimmäisen kerran Teivon Kuninkuusraveissa 2011..Paloesimies ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Matti Syrjä aloitti palomiesuransa 1983, ajoi ravien C-ajolupakortin 1984 ja vuotta myöhemmin alkoivat säännölliset ravituomarin työt Teivossa. Tuomarina ja tuomariston puheenjohtajana Syrjä on ollut yli neljä vuosikymmentä ja suurkilpailujen valvojana vuodesta 2010.Vuoden 2026 alusta mukaan on tullut myös toiminta Hippoksen sääntö- ja lisenssivaliokunnassa. Kokemuksen myötä Syrjälle on syntynyt vahva näkemys ravien turvallisuuteen, kuten esimerkiksi turvallisuuspäällikön virkaan, jossa hän toimi ensimmäisen kerran Teivon Kuninkuusraveissa 2011..Matti SyrjäMatti Syrjä, 63-vuotias palomiesTeivossa ravikilpailutuomarina yli 40 vuottaHippoksen sääntö- ja lisenssivaliokunnan jäsenRaviratojen turvallisuusoppaan laatijaHarrastaa viinin viljelyä UnkarissaSerkkupoikina mm. Aku, Martti ja Mikko Syrjä Eppu Normaali -yhtyeestä.Ravien sääntöosaamisen lisäksi Syrjällä on vahva turvallisuusosaaminen siviilityönsä kautta Pirkanmaan pelastus- ja ensitoimen pelastusryhmän johtajana ja työsuojeluvaltuutettuna. Hänen käsialaansa on vuonna 2008 Hippokselle esitelty raviratojen turvallisuusopas, jonka valmistumisesta asti hän on kouluttanut eri toimihenkilöryhmiä säännöllisesti raviradan turvallisuudesta. Myöhemmin hän on valmistanut myös toimihenkilöryhmille suunnatut toimintakortit, jotka toimivat suunnannäyttäjinä onnettomuustilanteissa sekä hoidonarviointilomakkeen potilaan tutkimiseen.”Olen näköjään myös Suomen Hippoksen turvallisuusasiantuntija. Hippos kysyy ajoittain turvallisuusasioista ja ratojen toimitusjohtajat soittavat jonkin yksittäisen turvallisuusasian hoidosta. Kulutuslainsäädäntö ja sen kautta myös Hippoksen uusi onnettomuusraportointi on mm. aiheuttanut vuorovaikutteista keskustelua. Myös eri ratojen turvallisuuskäytännöt ja niiden hoitaminen on tullut aikaa myöten tutuksi. Ohjastajat ovat aktiivisia oman turvallisuutensa takia ja ottavat yhteyttä ajoittain. Kysyvät miksi näin, miksei ole sitä ja tätä”, Syrjä valottaa ja pitää sitä erittäin tärkeänä asiana..Turvallisuuskoulutuksia hän on pitänyt kaikille Suomen raviradoille säännöllisesti vuodesta 2009.”Niissä painotetaan ehkäiseviä toimintoja ja mahdollisten onnettomuustilanteiden hoitoa korostetaan. Onnettomuuspaikka turvataan ja suojataan ja sitten aloitetaan tarvittavat hoitotoimenpiteet. Teivossa suojaamistarvetta on lähes 360 astetta, eli jos tapahtuu onnettomuus, missä hevonen kaatuu, loukkaantuu tai ihminen loukkaantuu, niin emme halua tapahtunutta näyttää eli altistaa yleisöä sen näkemiselle. Meillä on onnettomuuspaikan turvaamiseen ja suojaamiseen hyvin vahvat ohjeet, olipa se missä alueella tahansa. Kun kaikki tietävät ja tunnistavat toimintamallin, lisäämme samalla yleisön ja kilpailualueen rajapinnan turvallisuutta”, Syrjä kertoo.Teivon Kuninkuusraveissa turvallisuuspuolen väkimäärä, lähes 200 henkilöä per päivä eri tehtävissä, on pysynyt ennallaan edellisestä kerrasta 2011. Iso yleisötapahtuma vaatii hyvän ensiapuvalmiuden. Jos tapahtumassa tarvitaan lääkäriä, tuodaan korkein ensihoitotaso raviradalle mahdollisesti Teivon pelastusasemalle helikopterilla ja lääkäri haetaan sieltä radalle. Teivon pelastusasema on heti Vaasan tien toisella puolella ja se on tärkeä turvallisuuden kannalta sekä ihmisille että eläimille. Asema on erikoistunut suureläinten pelastukseen ja sieltä löytyy hevosten pelastustehtävissä tarvittavaa välineistöä, jota Matti Syrjä on aktiivisesti ollut kehittämässä. Nykyajan pelastajilla on vähäinen kokemus muun muassa hevosista, jolloin vain kouluttamalla saadaan heille suureläinpelastamisen osaamista parannettua..Voi luvata, että jos yleisö ja hevoset käyttäytyvät asiallisesti ja kunnioittavat tämän tapahtuman luonnetta, niin meillä on kaikilla täällä hyvä olla.Matti Syrjä.Teivon Kuninkuusraveissa turvallisuuspuolen väkimäärä, lähes 200 henkilöä per päivä eri tehtävissä, on pysynyt ennallaan edellisestä kerrasta 2011. Iso yleisötapahtuma vaatii hyvän ensiapuvalmiuden. Jos tapahtumassa tarvitaan lääkäriä, tuodaan korkein ensihoitotaso raviradalle mahdollisesti Teivon pelastusasemalle helikopterilla ja lääkäri haetaan sieltä radalle. Teivon pelastusasema on heti Vaasan tien toisella puolella ja se on tärkeä turvallisuuden kannalta sekä ihmisille että eläimille. Asema on erikoistunut suureläinten pelastukseen ja sieltä löytyy hevosten pelastustehtävissä tarvittavaa välineistöä, jota Matti Syrjä on aktiivisesti ollut kehittämässä. Nykyajan pelastajilla on vähäinen kokemus muun muassa hevosista, jolloin vain kouluttamalla saadaan heille suureläinpelastamisen osaamista parannettua.Mitkä asiat ovat muuttuneet viime Kuninkuusraveista eniten valmistautumisessa?”Kyllä se enimmäkseen on maailma muuttunut ja lainsäädäntö sen myötä näiden vuosien aikana. Viranomaiset – pelastus, poliisi, ensihoito – vaativat paljon enemmän järjestäjiltä nykyään. Yleisötapahtumissa on erilaisia negatiivisia, ikäviä ilmiöitä, joihin halutaan puuttua jo ennakkosuunnittelussa tarkemmin. Nykyään on paljon enemmän pieniä yksityiskohtia, jotka vaativat varautumista ja valvontaa. Turvallisuuspäällikön pitäisi tietää kaikesta kaikki”, Syrjä tuumaa..”Yksi iso muutos on positiiviseen suuntaan mennyt rahankäsittely, viimeksihän täällä oli miljoonia euroja rahaa. Rahaa liikkui peleissä ja ravintoloissa, sen kuljettamista sekä sisäisesti radan alueella että radan ulkopuolella jouduttiin vahtimaan tiukasti. Nyt rahaliikenne on muuttunut, käteisen käyttö on vähentynyt reilusti ja muuttanut tilannetta huomattavasti”, Syrjä toteaa.Vuonna 2011 Teivon turvallisuussateenvarjon alla oli myös iltajuhla, joka järjestettiin raviradalla.”Lauantai-iltana ravien jälkeen esiintyi tämmöinen pieni orkesteri kuin Eppu Normaali keskikentällä. Ja tuo lähes 10 000 henkeä vetänyt konserttitapahtuma kuului samalla lailla minun vastuualueeseeni. Onneksi bändillä oli niin valmis oma organisaatio myös turvallisuuspuolella, että siihen ei tarvinnut suuremmin puuttua. Silloin, kun järjestyksenvalvontaorganisaatio on hyvä ja toimiva, se toimii oma-aloitteisesti, täysin omalla painollaan. Sieltä puolelta ei tullut mitään suurempia ongelmia. Yksi ainoa pieni kissatappelu illan aikana ja tulipalo sähkökaapissa, näistä selvittiin hyvin”, Syrjä kiittelee..Syrjän vastuulla oli myös 2013 Kuopion Kuninkuusravien turvallisuus. Siellä meni pyhäilta ylitöiksi.”Sunnuntaina vielä ravien jälkeen tuli yhdeltä rouvalta ilmoitus poliisille, että isäntä on hukassa. Poliisi ohjeisti yksinkertaisesti, että turvallisuusorganisaatio ei saa poistua paikalta ennen kuin mies on löytynyt. Alettiin siinä kasata jo etsintäpartiota ympäröiviin metsiin, kunnes läheisessä hotellissa portsarina ja turvallisuusvastaavana siviilityössään toiminut järjestyksenvalvonnan vastuuhenkilö sanoi tietävänsä, mistä mies löytyisi. Ja hyvin lepopaikan tiesikin. Vähän oli mies väsynyt, mutta emäntä sai isännän onnellisesti kotiin”, Syrjä nauraa.Matti Syrjä sai kosketuksen raviurheiluun jo kymmenvuotiaana, kun heille kotiin ostettiin hevonen. Omien palomiehen töiden ohella hänellä on nyt meneillään 41. vuosi ravien tuomaroinnissa ja valvomisessa sekä turvallisuusasioista huolehtimisessa..”Se on aika pitkä aika tehdä tätä hommaa lähes säännöllisesti. Minulla työura loppuu pelastuslaitoksella vajaan puolentoista vuoden kuluttua. Vaikka itse kokisin, että toimintakykyni on kunnossa, niin jossain kohtaa se raja kuitenkin tulee vastaan”, Syrjä miettii.”Mielestäni on parempi, että minä itse annan rajani sen sijaan, että joku muu sen tekisi. Ravien osalta mulla on menossa vielä parin vuoden projekti, joka Teivon jälkeen kattaa vielä ensi vuonna Lappeenrannan ja seuraavana Härmän Kuninkuusravit”, Syrjä kertoo.”Lappeenrantaan pitäisi mennä ensi kesänä suurkilpailuvalvojaksi ja olen luvannut itseni Härmäänkin”, Syrjä kertoo..”Jo radan tuomaritornin rakennusvaiheessa Lillbackan Pekka näytti sieltä minulle paikan, jossa olen sitten ollutkin ahkerasti viimeisen vuosikymmenen juhannusravit. Olen luvannut valvoa kaikki Härmän ravit vielä parin vuoden ajan ja lupautunut myös valvojaksi Kuninkuusraveihin 2028. Mutta heti sen jälkeen, kun se ravipäivä loppuu, loppuu minulta raviurheilun työllinen osuus”, Syrjä vahvistaa.Päivätyön ja ravityön loppuminen osuvat Syrjällä suunnitellusti samaan ajankohtaan.”On tarkoitus jäädä molemmista töistä eläkkeelle itselleni hyvään aikaan. En raviurheilua lopeta siihen, kyllä varmasti seuraan sitä. Olen Teivon tallialueella sanonut, että minusta voisi tulla hyvä varikkoalueenvalvoja sinne. Mutta he ovat kehottaneet pysymään vaan tornissa”, Syrjä nauraa.Ennen lopettamistaan Syrjä ajaa kuitenkin sata lasissa maaliin vielä Teivon Kuninkuusravit, joista antaa turvallisuuslupauksen ravikansalle.”Voi luvata, että jos yleisö ja hevoset käyttäytyvät asiallisesti ja kunnioittavat tämän tapahtuman luonnetta, niin meillä on kaikilla täällä hyvä olla. Keliolosuhteisiin en voi vaikuttaa. Mutta järjestelyjen puolesta, jos hyväksytään pienet jonotukset ja ymmärretään, että meitä on täällä paljon eikä valiteta pienistä, niin kyllä meille tulee hyvät ja turvalliset Kuninkuusravit”, Syrjä vahvistaa..Syrjän vastuulla oli myös 2013 Kuopion Kuninkuusravien turvallisuus. Siellä meni pyhäilta ylitöiksi.”Sunnuntaina vielä ravien jälkeen tuli yhdeltä rouvalta ilmoitus poliisille, että isäntä on hukassa. Poliisi ohjeisti yksinkertaisesti, että turvallisuusorganisaatio ei saa poistua paikalta ennen kuin mies on löytynyt. Alettiin siinä kasata jo etsintäpartiota ympäröiviin metsiin, kunnes läheisessä hotellissa portsarina ja turvallisuusvastaavana siviilityössään toiminut järjestyksenvalvonnan vastuuhenkilö sanoi tietävänsä, mistä mies löytyisi. Ja hyvin lepopaikan tiesikin. Vähän oli mies väsynyt, mutta emäntä sai isännän onnellisesti kotiin”, Syrjä nauraa.Matti Syrjä sai kosketuksen raviurheiluun jo kymmenvuotiaana, kun heille kotiin ostettiin hevonen. Omien palomiehen töiden ohella hänellä on nyt meneillään 41. vuosi ravien tuomaroinnissa ja valvomisessa sekä turvallisuusasioista huolehtimisessa..Viinin viemä palomiesMatti Syrjä perheineen lähti 2007 Unkariin vuorotteluvapaallaan.Matkallaan he ihastuivat maahan, sen ystävällisiin ihmisiin, hyvään ja halpaan ruokaan sekä ennen kaikkea viiniin ja viinitiloihin, joita maassa oli runsaasti myytävänä niin ikään edulliseen hintaan.”Tilan osto ei vielä onnistunut tuolloin, sillä ne olivat suojattuja Unkarin tuoreen EU-siirtymän takia. Saimme kuitenkin vinkkiä, että voisimme päästä osakkaaksi suomalaiseen viinitilayhteisöön”, Syrjä kertoo.Yhden puhelun jälkeen Syrjällä oli kuin olikin osuus viinitilasta ostettuna ja seuraavana kesänä mies matkasi Unkariin katsomaan ostostaan, jota ei ole katunut päivääkään.”Viininviljely on sen jälkeen vain kasvanut kuin pullataikina. Ensin tilalla oli vain hyvin askeettinen viinitarha, josta löytyi erilaisia paikallisia rypäleitä. Taloon ei tullut vettä, mutta sähköt siellä oli”, Syrjä muistaa.Tilaa alettiin saman tien kehittää ja kunnostaa. Suomesta apuun riensi uhkarohkeita palomiehiä, jotka totesivat itsekin haluavansa viinitarhan.”Siinä oli sitten naapuritiloja myynnissä ja kun itse olen herkkä innostumaan, niin äkkiä olin siinä seuraavassakin kimpassa mukana. Ostettiin vielä pari muutakin tilaa ja nyt meillä on kahdessa kimpassa 16 osakasta, viisi rakennusta ja noin 3 hehtaaria tuotantoalaa. Jos kaikki tarhat olisivat täydessä tuotannossa, voisi vuosituotto olla jopa 3000 litraa viiniä eli joka päivä pullo per osakas”, Syrjä kertoo..Viinitiloilta löydän itseni varmasti eläkepäivien vietossa.Unkarin maaseudun mahdollisuuksiin tykästynyt Matti Syrjä.Rypäleisiin ja viininvalmistukseen lumoutunut Syrjä opiskeli korona-aikana alkoholin valmistamisen erikoisammattitutkinnon, joka antoi valmiudet hedelmä- ja marjaviinin teon lisäksi myös rypäleviinin valmistukseen.”Tislaaminen, liköörit, kuohuvat sekä siiderit ja oluetkin kuuluvat siihen koulutukseen. Olen siis alkoholin valmistaja, ja kun haettiin ammattia kuvaavaa titteliä, niin se oli ehdottomasti alkoholisti”, Syrjä nauraa.”Tilamme ovat pienessä kylässä lounais-Unkarissa. Paikallisiin tutustuttuamme meillä on ollut haasteita kulkiessamme oman tilan ulkopuolella. Ystävien ohi ei salaa pääse ja heti pitäisi mennä juomaan ja maistamaan vähän pálinkaa (erittäin voimakas unkarilainen perinneviina) tai vieraille tarjottua ruokaa ja kakkuja. Unkarilaiset maaseudut ovat yltiöystävällistä aluetta”, Syrjä ihastelee.”Viinitiloilta löydän itseni varmasti eläkepäivien vietossa. Viininvalmistuksen lisäksi siellä riittää tilojen korjaus- ja parannustöitä sekä rakentamista. Lähes 20 vuotta sitten rakensimme ensimmäiseksi saunan, nyt työn alla on yksi isoimmista tilan rakennuksista. Iltasella sitten parannetaan maailmaa ja auringonlaskun aikaan otetaan ehkä muutama lasi viiniä siinä sivussa”, Syrjä päättää.

Matti Syrjä on Teivon turvallisuuden takuumies

Aiheeseen liittyvää

Hevosurheilussa suuri Kuninkuusravit-teema – Pihtiputaalla kunkkarihevosia tapaamassa, Raipe Helminen esittelee Tampereensa

Kuninkuusraviviikonlopun lähtölistat julkaistu – Massimo Hoist mukana Tammer-ajossa

Kuninkuusravien haku vuosille 2029–2031 avattiin – näin pisteytyskriteereitä on päivitetty

Suomalaiselle raviurheilulle miljoonalahjoitus – näin rahoja käytetään