Olli-Pekka Hämäläinen uuden edessä – Sipisee kulkee Kuopiostakin käsin

Muuttovirta kaupungista maaseudulle on lisääntynyt viime vuosina isolla kädellä. Ajatus etätyömahdollisuudesta luonnon helmassa on houkuttanut monet kulkijat vaihtamaan elinympäristönsä yhä kauemmas ydinkeskustasta.Ammattivalmentaja Olli-Pekka Hämäläinen teki vaimonsa Sohvin kanssa päinvastaisen ratkaisun. Hän vuokrasi Sorsasalon ratatallista seitsemän karsinaa ja siirsi toimintansa Joroisista Kuopioon elokuun lopulla. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään äkillinen päähänpisto.”Ratkaisu ei ollut helppo, ja siihen vaikutti monta pientä asiaa”, Hämäläinen kertoo.”Kukaan lapsista ei ollut kiinnostunut asumaan maalla ja jatkamaan tilaa. Itsellänikin oli pieniä terveysmurheita, joten muuttosuunnitelmat tulivat sen myötä ajankohtaisiksi. Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että teimme oikean ratkaisun.”Kuopio valikoitui asemapaikaksi usean eri vaihtoehdon joukosta.”Muitakin paikkoja harkittiin. Listalla olivat esimerkiksi Vihti, Orimattila ja Kaustinen. Jotenkin tämä tuntui kuitenkin luontevalta, sillä esimerkiksi kaikki raviradan ympäristössä olevat ihmiset ovat jo ennestään tuttuja, ja Kuopiossa kilpaillaan todennäköisesti jatkossakin ympäri vuoden.” Hämäläisen nimeä on pitänyt viime aikoina otsikoissa erityisesti voittoputkessa kilpaileva Sipisee, joka valmistautuu tulevan lauantain hopeadivisioonafinaaliin.Pitkän linjan hevosmies on opetellut raviurheilun aakkoset jo vuosikymmeniä sitten.”Synnyin raviurheilevaan perheeseen, ja olin esimerkiksi Roihan Pekan tallipoikana vuonna 1983. Olin hommissa myös Moilasen Arilla, Langin Ristolla ja Kerolan Mikolla. Suunnittelin lähtöä Ruotsiinkin, mutta isä sanoi, että hänellä on niin paljon töitä, että alapa ajelemaan tuota Turkkaa. Se oli viltteriläinen ori, jota Tupamäen Risto oli paljon ajanut. Innostuin itsekin kilvanajosta ja pärjäsin ihan mukavasti, joten ihmiset alkoivat tarjoamaan hevosia treeniin. 2002 muutin sitten Joroisiin.”.Palautuspulsseja seuraan erityisen tarkasti, ja minulle kertoo paljon se, huononevatko vai paranevatko lukemat treenien edetessä.Olli-Pekka Hämäläinen.Moni mieltää Hämäläisen erityisesti suomenhevosmieheksi, ja myös tilastot tukevat tätä väitettä. Valmennuslistalta löytyy tällä hetkellä kuusi treenattavaa, joista jokainen on kansallisrotumme edustaja. Mies ei kuitenkaan täysin allekirjoita tätä profilointia.”Ei se minua haittaa, jos suomenhevosmiehenä pidetään, mutta molemmat rodut kyllä käyvät. Ehkä ne minulla olleet suomenhevoset ovat vain olleet yksilöinä sen verran parempia, mutta on siellä joukossa ollut muutama kiva lämpöinenkin. Parikymmentä vuotta sitten oma kasvatti Grove’s Ben juoksi vanhan miljoonan ja meni 11-ennätyksen. Varmasti siihen hevosvalikoimaan vaikuttaa osittain myös treenipaikat sekä sijainti. Varsinkin näillä seuduilla suomenhevosten määrä on sen verran suuri.”Tuoreen siilinjärveläisen valmennusfilosofia perustuu reiluun treenimäärään maltillisilla vauhdeilla sekä palautuspulssien seurantaan.”Aika paljon, aika hiljaa”, Hämäläinen tiivistää.”En aja kotona alle 1.35-vauhtia. Esimerkiksi jotain Sipiseetä valmennetaan toki nyt radalla, mutta Joroisissa ajoin suoralla kahdeksaa vetoa noin 40-vauhdilla. Suuri osa nykyhevosista valmentautuu ratatallilla, joten treenejä täytyy sitten vain soveltaa paikkojen mukaan. Onhan tässäkin tuollainen hiittisuoran tapainen ja verryttelylenkit radan lisäksi, mutta esimerkiksi aamuisin, kun radalla ei ole paljoa käyttäjiä, voi vetoja ajaa myös siellä.”Säännöllisyys on Hämäläisen mukaan avain onneen. Pelkkään pohjakunnon luomiseen hän ei kuitenkaan usko.”Ihmettelen kyllä sitä erillistä pohjakunnon luomista. Jos hevosta vain treenataan koko ajan säännöllisesti, se pystyy suorittamaan kilparadoilla. Perimmäinen ajatus kuitenkin on, että vauhti ei ole liian kovaa. Ja jos pulssi ei nouse, niin hommalla ei ole tarkoitusta. Palautuspulsseja seuraan erityisen tarkasti, ja minulle kertoo paljon se, huononevatko vai paranevatko lukemat treenien edetessä. Jos ne huononevat, täytyy pohtia syitä siihen. Sen olen huomannut, että huonopulssiset eivät pärjää myöskään starteissa.”.Muutamia kertoja jutussa vilahtanut Sipisee on tällä hetkellä tallin lippulaiva ja osoitus oivallisista valmennustaidoista. Aikansa Derby-kakkonen on tehnyt ratkaisevan loikkauksen kohti avoimia koitoksia, ja Kouvolan finaalilähdön jälkeen pelkästään niitä onkin tarjolla voittosumman ylitettyä 120 000 euron rajan. Yhteinen taival alkoi jo Kihiseen pojan syntymähetkestä.”Emä Sipsi oli Sipilän Heikin omistuksessa, ja se tamma oli meillä silloin, kun Sipisee syntyi. Käytännössä se on ollut meillä siis syntymästä asti. Yhden talven hevonen oli Okkolinin Teemulla, ja tietysti orilaitumen aikana se oli poissa kotoa. Muuten ollaan pidetty yhtä alusta alkaen.”Mikä sitten tekee Sipiseestä niin hyvän kilpahevosen?”Pidän sen ravitekniikasta. Muutenkin hevonen on kaikin puolin miellyttävä ja helppo, eikä sen kanssa ole ollut mitään kahnauksia. Ori pysyy lankatarhassa, vaikka tammoja olisi vieressä. Kuntonsa puolesta se on nyt hyvällä mallilla, ja esimerkiksi viimeksi Tornion startin jälkeen tuntui, ettei se ollut kilpailusta moksiskaan.”Kautta on tarkoitus jatkaa vielä Kouvolan jälkeenkin, mikäli asiat sujuvat nuottien mukaisesti.”Tämä vuodenaika on periaatteessa paras mahdollinen ajankohta kokeilla ajaa isoja poikia vastaan. Jos löytyisi jokin sopiva volttilähtö, siinä voisi kokeilla. Kuskille kun antaa ohjeeksi ajella sisäratoja pitkin, niin saa oriin ajettua vähitellen sisään noihin kovempiin lähtöihin.”.Joku saattaisi rakennella ensi vuonna 10 vuotta täyttävän oriin kanssa suurempiakin pilvilinnoja esimerkiksi Kuninkuusravien suhteen. Hämäläinen pitää jalat tukevasti maan pinnalla ja puhuu kilpailusta raadollisen realistisesti.”Kyllä vielä pitää kehitystä tapahtua, että sellaiseen kilpailuun kannattaisi lähteä. Se on kuitenkin aikamoinen rutistus. Ajatellaan, että hevonen olisi jokaisella matkalla sijoilla kuusi-kahdeksan. Se olisi kolmen osamatkan jälkeen varmasti aika poikki, mutta saisi siitä hyvästä vain muutaman tonnin. Minusta se gloria osallistumisesta on siinä suhteessa aika raju. En ota mitään paineita osallistumisesta, ja katsotaan vuosi kerrallaan asiaa eteenpäin.”Hämäläisten seitsemän karsinaa ovat käytännöllisesti katsoen täynnä, vaikka valmennuslistalla onkin tällä hetkellä ainoastaan kuusi nimeä. Määrä on huomattavan maltillinen takavuosiin verrattuna, mutta treenari on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen.”Omia on ainoastaan Sipisee ja Caisani, joka on vaimon nimissä. Hän on mukana talliarjen pyörityksessä niin paljon kuin töiltään ehtii. Tuomelan Onni käy lisäksi ajelemassa hevosia säännöllisen epäsäännöllisesti. Kengitän kaikki itse, ja siihenkin nähden seitsemän karsinaa on aivan sopiva määrä. Joroisissa oli parhaimmillaan 28 karsinaa käytössä, joten on sitä puuhaa joskus riittänyt. Toki silloin oli työväkeä enemmän.”Uusi koti löytyi kaiken kruunuksi läheltä ravirataa, joten pariskunnan elämänpalaset ovat jokseenkin kohdillaan.”Asutaan tässä Siilinjärven Vuorelassa. Matkaa raviradalle on noin 2,5 kilometriä, ja jos oikeasta kulmasta katsoo, ratavalot näkyvät tähän pihaan asti. Sosiaaliset kontaktitkin ovat lisääntyneet, kun asuinalue ei ole ihan niin syrjässä. Ennen lähimpään kauppaan oli matkaa 28 kilometriä, mutta nyt ollaan jo huomattavasti lähempänä. Onhan se virkistävää vaihtelua entiseen verrattuna”, Hämäläinen päättää. .Olli Pekka Hämäläinen59-vuotias ammattivalmentajaAloitti hiljattain Kuopion ratatreenarinaValmennuslistalla kuusi hevostaTallin ykköshevonen Sipisee kilpailee lauantaina hopeadivisioonafinaalissa.Huoli suomalaisesta kasvatustoiminnastaOlli-Pekka Hämäläinen on huolissaan hevosmäärän vähenemisestä ja ruotsalaisiin huutokauppahevosiin satsaamisesta.Ammattitaitoisen ravivalmentamisen lisäksi Olli-Pekka Hämäläinen on tarjonnut myös varsanopetuspalvelua. Nykyinen karsinamäärä rajoittaa varsojen kanssa toimimista merkittävästi, mutta enemmän miestä huolettaa koko lajin tulevaisuus.”Ennen muinoin varsanopetusta tehtiin paljon, mutta karsinoiden määrä rajoittaa toki nyt sitä touhua”, Hämäläinen myöntää.”Olen silti ajatellut yhden tai kaksi varsaa ottaa opetukseen. Sehän on kaikkein hauskinta puuhaa, mutta vaatii toki resurssejakin, kun kolme ihmistä tarvitaan ainakin alkuun. Tykkään varsoista, mutta niiden määrä on huolestuttavasti vähentynyt. Mitkähän hevoset täällä oikein juoksee vaikka viiden vuoden päästä? Suunta on huono, ja hevosten kasvatusta pitäisi alkaa tukemaan aidosti ja oikeasti paljon suuremmilla keinoilla.”.Kaunopuheita pidetään kansallisrodun turvaamisesta, mutta varsinaisia tekoja ei ole pystytty tekemään.Olli-Pekka Hämäläinen.Traveran huutokauppasivusto nousee yhä useammin esiin, kun puhutaan uusista hevoshankinnoista. Hämäläisen mukaan tämä on tietynlainen oikotie onneen, mutta omalle hevoskasvatukselle tehdään samalla karhunpalvelus.”Nykyään kun ostetaan Traverasta hevonen, niin ei tarvitse nousta edes nojatuolista ylös. Olen asiasta äärimmäisen huolissani, ja jonkinlainen kasvatuspalkkio pitäisi keksiä hyvin nopeasti. Minusta tämä ei ole pelkästään Hippoksen asia, vaan Maa- ja Metsätalousministeriön pitäisi myös herätä tähän tilanteeseen. Kaunopuheita pidetään kansallisrodun turvaamisesta, mutta varsinaisia tekoja ei ole pystytty tekemään.”Hevosen monipuolisuuden korostaminen voisikin olla yksi oleellinen keino asioiden eteenpäin viemiseksi.”Hevosessa on tosi monta aspektia. Mutta jos kehitys jatkuu tällaisena, niin lajin tulevaisuus ei näytä kovinkaan turvatulta. Työsarkaa riittää, ja toimiin pitäisi ryhtyä pikaisesti.”

Olli-Pekka Hämäläinen uuden edessä – Sipisee kulkee Kuopiostakin käsin

Aiheeseen liittyvää