Sonja Booth: ”Hevoset ovat sydämen asia”

Noel Daleyn tallilla New Jerseyssä työskentelevän Boothin suojateista ori Sig Sauer (Muscle Hill) oli vuoden paras 3-vuotias ravuriori ja samanikäinen ori Captain Albano (Captain Treacherous) paras 3-vuotias peitsari.Viime vuoden tähtihevosiaan Sonja Booth kuvailee mukaviksi työkavereiksi, mutta aivan erilaisiksi persoonallisuuksiksi. Ravuri Sig Sauer oli rehvakas oripoika, joka ilmoitti aina tulleensa paikalle. Sen kanssa sai olla tarkka, mihin sen sijoitti, muuten alkoivat karsinan seinät paukkua potkuista.”Sig Sauerin valtti oli valtava nopeus. Vieläkin harmittaa, että se jäi Hambossa pussiin. Se olisi voinut ihan hyvin voittaa, koska kiri kantoi aina perille asti. Sillä oli ongelmansa, mutta terveenä se oli hirmu kova kilpahevonen”, Sonja Booth huomautti.Peitsari Captain Albano ei pitänyt kilpailuissa itsestään minkäänlaista meteliä, vaikka voittojen myötä sen itseluottamus kohosi selvästi. Kolmevuotiaana se jo katseli tallinovelta ympärilleen, että huomasivatko kaikki sen varmasti. Kotona asiallisuudesta ei ole muistoakaan, se pelaa palloa ja keksii jekun toisen perään.Captain Albano oli se hevonen, josta Matts Sjöblom kertoi Sonja Boothin sanoneen jo 2-vuotistammikuussa, että ”nyt sulla on toinen Pebble Beach heti perään”.Booth myöntää, että sen valoisan tulevaisuuden näki varhain. Kaikki oli sille helppoa. Jopa niin, että viime vuoden suurvoittojen jälkeenkään ei voinut olla varma, menikö se ihan tosissaan, vai vain juuri sen verran kuin kuski halusi..Vanhat voitot unohtuvat, jos uusia ei tule kuin liukuhihnalta.Sonja Booth amerikkalaisten lyhyestä muistista.Valmennusta Captain Albano ei ota yhtään tosissaan. Se voi vaikka pysähdellä katselemaan maisemia ja vähät välittää, mitä viestejä kärryiltä tulee. Sonja Booth kertoi, kuinka he tirskuivat Daleyn kanssa, kun Harri Koivunen yritti kohteliaasti kuvailla ajokokemustaan Captain Albanolla. Lopulta Daley tokaisi: ”Sano suoraan vaan, että se on ihan kamala!”Captain Albanon kilpa-uran jatkuminen oli ilonaihe kaikille osallisille, mutta Sonja Booth huomauttaa siihen sisältyvän myös riskejä. Peitsarien taso on kivikova, eikä 4-vuotiaille ole omia lähtöjä, joten miljonääriori joutuu keväästä lähtien juoksemaan vanhempia ja kokeneempia avoimen tason hevosia vastaan.”Lisäksi amerikkalaisten muisti on ultralyhyt. Vanhat voitot unohtuvat, jos uusia ei tule kuin liukuhihnalta. Siinä on mahdollinen uhka tulevalle siitosuralle.”.Ravureiden ja peitsarien kehitystä vertailtaessa Sonja Booth sanoi, että peitsarit ovat muuttuneet vielä enemmän kuin ravurit. Pitkäpäiset kyömynenät, joilla oli pötkylärunko ja lyhyehköt jalat, ovat nykyään paljon tyylikkäämpiä ja omaavat muhkean takaosan, josta potkua riittää. Ennen peitsareilla oli suojia kavioista polviin joka jalassa, nykyään ne ovat vähentyneet minimiin.Yksi passihevonen oli Sonja Boothille yli muiden. Se oli vuoden 2022 paras 2-vuotias ravuri Volume Eight (Chapter Seven), jonka ura ikävä kyllä loppui jo heinäkuussa 3-vuotiaana. Juuri Suomeen lähtiessään Boothit olivat saaneet kuulla, että heidän tammansa oli varsonut Volume Eightistä.Sonjan mielestä Volume Eight näytti lähtevän lentoon, kun sen käänsi kiriin. Tavallaan sen ongelma oli, että se sykäisi aina täyteen vauhtiin säästelemättä itseään yhtään. Volume Eight oli kiltti, mutta sähäkkä käsiteltäessä, joten sitä piti lähestyä rauhallisesti, jos halusi sen antavan kiinni vaikka tarhasta.Tallilla käytiin useita väittelyitä siitä, kumpi oli pätkällä tai kirissä se nopein: Volume Eight vai Sig Sauer. Noel Daley, Niko Kärnä ja Martti Ala-Seppäläkin asettuivat yleensä Sig Sauerin puolelle. Sonja Booth kannatti ponnekkaasti Volume Eightiä ja sai tuekseen Andy McCarthyn, joka ajoi kilpaa molemmilla..Volume Eightin kohtaloksi ei koitunut kova vauhti vaan vapaapäivät. Daleyn tallilla hevosia pidetään ulkona pohjoismaiseen tapaan. Tosin ratatallilta ne viedään tarhailemaan lähiseudun maatiloille, kuten Boothien kotiin. Siellä tapahtui 2-vuotiskeväällä tarhaonnettomuus, kun Volume Eight sai paimenlangan kintereensä ympäri potkaistessaan vauhdissa aitaa. Vamma oli niin paha, että vaurioitti nivelsiteitä ja jalan hermoja. Aluksi oli epävarmaa, toipuuko se kilpakuntoon.”Vamma aiheutti sen, ettei ori hallinnut toisen takajalkansa liikkeitä. Se astui kavion yli ja kompuroi melkein joka askeleella. Sitä aloitettiin kuntouttaa, ja vähitellen ihme tapahtui. Aluksi se kompuroi kahdeksan kertaa ratakierroksen aikana, sitten viikko viikolta vähemmän, kunnes ravasi puhtaasti koko kierroksen.”Toipuminen hidasti tietysti starttiintuloa, mutta Volume Eight paransi startti startilta ja vuosi huipentui viiteen peräkkäiseen voittoon, joista viimeinen oli yli 400 000 dollarin Valley Victory. Volume Eight ansaitsi 2-vuotiaana 432 232 USD ja teki ME:tä sivuavan ennätyksen 09,6. Se sai 2-vuotiaiden orien Dan Patch Awardin USA:n parhaana.Mutta onnettomuudet eivät olleet sen osalta ohi. Se lähti vuodenvaihteessa ansaitulle lomalle, kuten hoitajansa Booth. Ei aikaakaan, kun Daleylle tuli viesti, että Volume Eight oli päättänyt hypätä aidan yli, ja oli katkaissut polvellaan ylimmän lankun.Siitä alkoi uusi kuntoutuskausi. Keväällä valmentautuminen sujui hyvin, mutta parin startin jälkeen pyyhe oli pakko heittää kehään juuri ennen Hamboa..Neljäs hevonen, joka teki vaikuttavan esiintymisen Noel Daleyn tallista Sonja Boothin ja Laura Pohjolan hoivissa, oli ME-peitsari Bulldog Hanover (Shadow Play). Kanadalainen valmentaja Jack Darling halusi sen kilpailukiertueelle Meadowlandsiin kesällä 2022.Se oli historiallinen turnee. Nelivuotias ori otti neljä voittoa, sivusi ME-tulosta 05,9 ja teki uuden ME:n 05,7. Sillä se on yhä maailman nopein kärryhevonen.”Aivan hämmästyttävä suoritus. Moni hyvä hevonen menee mailin lujaa silloin tällöin. Mutta neljä kertaa viikon välein (ensin 06,5, sitten 06,1 ja 05,9 ja lopuksi 05,7), se on uskomatonta!” Noel Daley kehui.Sonja Boothille tuli kertaalleen todella hiki Bulldog Hanoverin kanssa reissatessa. Hänelle oli kerrottu, ettei sitä sovi hätistellä kuljetuskoppiin, koska silloin se voi kieltäytyä kokonaan menemästä sisään. Amerikassa hevosia kuljetetaan yleensä monen hevosen trailereissa. .Sonja lastasi yksin, kuten häntä oli neuvottu tekemään, ensin muut hevoset ja viimeiseksi Bulldogin. Kaikki meni hyvin, kunnes ori jäi trailerissa johonkin kiinni ja repäisi riimun päästään juuri, kun Booth oli sulkemassa takalaitaa. Hän näki sen vilahtavan ohitseen valmennustallien piha-alueelle ilman riimua. Vierestä radalta kuului kavioiden kumu, kun hiittiryhmä porhalsi ohi.”Aika monta ajatusta kulki päässä tosi lyhyessä ajassa. Ensin se, että hevosen pitäisi olla ajoissa kilpailupaikan valvontatallissa, eikä se edes ole trailerissa. Ja sitten, että orin hinnaksi oli juuri arvioitu noin 8 miljoonaa dollaria”, hän muisteli.Tuntui kestävän ikuisuuden ennen kuin tallin ovelle ilmestyi joku, joka haki kaksi riimua ja ruokaämpärin. Sonja puki Bulldogille molemmat riimut sen syödessä, talutti sen vieressä olevaan omaan traileriinsa, sulki luukut ja haki autonsa. Bulldog Hanover seisoi kyydissä vahingoittumattomana ja ehti Meadowlandsiin, jossa juoksi ME-tuloksensa.Sonja Booth kertoi vieneensä rikkinäisen riimun kotiin, ja lupasi joskus perustaa palkintoseinän, Wall Of Famen, jossa Bulldog Hanoverin riimu roikkuu keskellä. Muistoesine voi olla hämmästyttävän arvokas, ME-juoksussa irronneesta kengästä tarjottiin kymmeniätuhansia dollareita.Sonja Booth kuvaili illan tapahtumia kanadalaislehti Trot Insiderille seuraavasti.”Tiesin, että se tulee rikkomaan ME:n Billy Haughton Memorialissa juuri sinä iltana. Koko päivä oli ollut yhtä hermoja raastavaa katastrofia, lastauskaaoksesta alkaen. Sanoin ’The Dogille’, kun se lähti radalle, että ’mene nyt, ja riko se ennätys’. Kun seisoin radan reunassa, olin varma, että koska tahansa alkaa sataa, ja kaikki menee pieleen. Mutta valmentaja Brett Pelling käveli ohitseni ja vakuutti, että olosuhteet ovat täydelliset. Sitten lastasimme sen kotimatkalle Ontarioon, mikä oli surullista. Toisaalta on pakko myöntää, että olo oli valtavan helpottunut. Saimme lähettää sen takaisin hienossa kunnossa – ja yhtenä kappaleena, ilman naarmuakaan.”.Kiitos hevosille runomuodossaTiesin, että olin ehdolla palkittavaksi parhaana hoitajana, mutta en ajatellut, että voitan. Enkä lainkaan sitä, mitä siitä seuraa”, Sonja Booth naurahtaa 2024 Fair Island Farm Caretaker of the Year -palkinnon jälkimainingeissa.Valmentaja Noel Daleyn ja tallin taustajoukkojen suosituskirjeessä valitsijoille kerrottiin, kuinka ”Sonja Boothin korkea työmoraali ja lämmin asenne muita kohtaan näkyi radoilla ympäri maan, kun hän kiersi Grand Circuit -kilpailuita kahden huippuhevosen kanssa. Hän pyöritti toimintaa vaativan aikataulun puristuksessa ja pystyi silti antamaan parasta hoitoa ja huolenpitoa hevosilleen, joiden urat tähtäsivät nouseviksi siitosoreiksi, kun molemmat ansaitsivat yli miljoonan dollarin palkinnot”.Hänen hoitohevosistaan Dan Patch Awardin olivat jo vuonna 2022 voittaneet 2-vuotias ravuri Volume Eight (Chapter Seven) ja Captain Albano 2-vuotiaana 2023. Hän ei päässyt kumpaankaan palkintotilaisuuteen, mutta nyt oli mentävä Dan Patch Banquetiin Floridan Orlandoon. Ja pidettävä kiitospuhe.Sonjan puheen jälkeen palkitut Vuoden valmentaja Noel Daley ja Vuoden ohjastaja Dexter Dunn totesivat näin: ”Te kuulitte juuri, miten Sonja kuvasi tunteitaan. Paremmin sitä ei voi sanoa.”.Sonja Booth esitti kiitoksensa hevosilleen runomuodossa.Hän kertoi aloittaneensa puheen suunnittelun kirjoittamalla kirjeen hevosilleen, mutta siitä tuli aina liian pitkä. Julkinen esiintyminen koko Amerikan kärryurheilukerman edessä tuntui hurjalta, vaikka Booth sanoi olevansa kova puhumaan pienemmissä piireissä. Ja täytyy myöntää, että yhdet Vermon ravit kävivät lyhyiksi hänen seurassaan.”Tyttäreni Jennifer tuli runon muokkaukseen avuksi, ja onnistuimme pakkaamaan pitkän kirjeen runomuodossa kohtuullisen lyhyeksi”, Booth hymähtää.Siitä tulikin sitten viraali-ikoni, jota lukuisat amerikkalaiset hevosihmiset levittivät some-alustoillaan. Muun muassa Diamond Creek Farmin podcastissa Shaun Laungani ja Adam Bowden julistivat Sonja Boothin kiitospuheen jättimarginaalilla koko Dan Patch Awards Banquetin parhaaksi.Sonjan mukana Suomen-kiertueella olivat hänen aviomiehensä Jeffrey Booth ja poikansa Jonathan, tytär Jennifer huolehti perheen hevosista kotona New Jerseyn Robbinsvillessä..Sonja Booth esitti kiitoksensa hevosilleen runomuodossa:“Thank you my friend for all you’ve done. For every victory, every race we’ve won. Your strength, your spirit led the way, through every challenge night and day. From state to state many races we won. Your hoofs like thunder, our work never done. With each stride you carry me high, reaching for dreams beneath the sky.For all the triumphs, big and small, thank you my horse for answering the call. In your heart I found my grace the bond that time can not erase.”

Sonja Booth: ”Hevoset ovat sydämen asia”

Aiheeseen liittyvää