Suuren unelman äärellä – Varjosi osallistuu kuningatarkisaan ensimmäistä kertaa

Ylä-Vahtolan tilan isäntä Haukiputaan Ylä-Vahtolassa elää haastatteluhetkellä heinäkuun puolivälissä vielä toiveikkaan epätietoisuuden aikaa. Kuninkuusravien päälähtöihin kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun pääsee mukaan tietyn pistelaskennan myötä ja näyttää vahvasti siltä, että Varjosi on menossa valittujen joukkoon. ”Ei se vielä kirkossa kuulutettua ole”, Samuli Pohjamo toppuutteli tuolloin.Kieltämättä oli vielä pieni teoreettinen mahdollisuus, ettei Varjosi sittenkään olisi kuulunut 12 valitun joukkoon ja Pohjamon varovaisuus oli ymmärrettävää. Tippojen nuoleskelu ennen tipahtamista on perinteisesti todettu vaaralliseksi tieksi.Epäselväksi ei kuitenkaan jää, etteikö Pohjamon tähtäin olisi tarkennettu kotiradalle Äimäraution heinä-elokuun vaihteeseen.”Kyllä ne Kuninkuusravit kangastelee unelmana mielessä sillä, joka suomenhevosia laittaa.”Tätä kirjoittaessa hypätään ajassa sen verran eteenpäin, että nyt tiedetään, etteivät mielen kangastelut jääneet kangastuksiksi.Varjosi varmisti paikkansa kuningatarkilpailuun Mikkelin St Michelin Tammatähden viidennellä sijalla. Pistetaulukossa se on yhdeksäs, kun kymmenen parasta pääsee mukaan suoraan ja valintalautakunta ratkaisee niiden päälle vielä kahden osallistujan kohtalon.. Tuossa viimeisessä startissa ennen kuningatarkilpailua nähtiin myös, että Varjosi lähtee kovaan koitokseen elämänsä kunnossa. Se paransi ennätystään peräti 2,7 sekuntia ja aika 23,4a oikeuttaa sen arvostettujen valiojuoksijoiden joukkoon.Suomenhevosilla on perinteinen luokkajuoksijataulukko, jossa 1.40-alitus tekee siitä suurjuoksijan, 1.35-alittaja on huippujuoksija, tähtijuoksijaksi yltää 1.30-rajan rikkomisella ja valiojuoksija on, kun 1.25-aika alittuu. Sen lisäksi on vielä superjuoksija-luokka, johon vaaditaan 1.20-ajan puhkaisemista, mutta yksikään suomenhevostamma ei ole vielä pystynyt siihen..Varjosi on kahdeksanvuotias. Suomenhevosravurin kohdalla sitä voidaan pitää suorastaan nuorena, jolla voi parhaat vuodet olla vasta edessä. Suomenhevoset saavat kilpailla 15-vuotiaiksi asti.”Voisi ajatella, että se tulevina vuosina tuosta vielä kohentuu ja varmistuu”, Pohjamo pohtii.Varmistumista tuntuisi tapahtuneen jo nyt, laukka yllättää Varjosin yhä harvemmin. Pohjamo muistuttaa, että siihen ei kuitenkaan pidä liikaa tuudittautua.. Varjosi voitti toukokuun lopulla tammojen avoimen Helätin-ajon Ylivieskassa, jossa kerättiin myös pisteitä kuningatarkilpailuun pääsemiseksi. Seuraavaksi se starttasi vastaavassa lähdössä Jyväskylässä.”Ylivieskan jälkeen ajattelin, että no niin, nythän tämä toimii. Äkkiä sitten tippuu maan pinnalle, kun rupeaa sellaisia kuvittelemaan. Jyväskylässä tuli laukka ensimmäisessä kaarteessa, tamma hylättiin ja homma oli heti ohi.”Samuli Pohjamo on entinen europarlamentaarikko ja muun muassa Suomenmaan päätoimittaja. Hevoset ja raviurheilu ovat kuuluneet hänen elämäänsä aina.Hän asuttaa 1950-luvun lopulla rakennettua kotitilaansa, joka oli alun pitäen karjatila.”Lehmät lähti 1960-luvun lopulla”, hän muistelee. ”Traktoria tilalla ei ollut koskaan, meillä oli työhevonen. Joku naapuri kävi tosin kyntämässä.”Hänen isänsä oli raviurheilun seuraaja, mutta ei sen käytännön harrastaja.”Elosuojasta löysin hyvin vanhat kilpakärryt, että varmaan sitä hommaakin oli ainakin suunniteltu joskus, mutta ei minun aikanani.”.Pohjamon isä toimi muun muassa Äimäraution ravien numerotaulun hoitajana. Silloin ei digitaalisuus jyllännyt, tulojärjestyksen kertovat numerolaput ripustettiin naulan pitämänä lankkuun.”Minä kuljin mukana, olen käynyt raveissa niin kauan kuin muistan. Hevoset avasivat martinniemeläisille maanviljelijöille oven isoon maailmaan. Käytiin raveissa ympäri maata ja tutustuttiin ihmisiin. Se oli tärkeä osa elämää koko perheelle.”.Joka vuosi Varjosi on mennyt aina vähän eteenpäin.Samuli Pohjamo."Kun menee hyvin, se on vain mukavaa"Pohjamo kävi mutkan eteläisemmässä Suomessa ensin opiskelemassa ja sitten töissä, mutta palasi kotitilalleen 1980-luvun alussa.”Kun tänne muuttaessa oli mahdollisuus hankkia omakin hevonen, niin sehän hankittiin heti.”Menestystä toi erityisesti asianajaja Kari Erikssonin kanssa yhdessä omistettu ja valmennettu Tupla-Tili, joka voitti urallaan 18 kertaa. Kuninkuuskilpailuun sillä ei kuitenkaan ruunana ollut asiaa.Omistajana Samuli Pohjamo pääsi kokemaan, millaista on olla aivan Suomen huipulla. Hänellä oli yksi osuus 12-henkisestä Target Hossin omistajaporukasta..Target Hoss voitti käytännössä kaiken, mitä lämminveriravuri voi Suomessa syntyneiden kilpailuista voittaa. Kolmevuotiaiden Kriteriumin, nelivuotiaiden Derbyn ja vielä vanhempana Suur-Hollola-ajon ja Suomenmestaruuden.”Kun menee hyvin, se on vain mukavaa, eikä sitä tajua kuinka vaikea sellaista hevosta on saada. Vasta jälkeenpäin sitä on osannut oikein arvostaa.”Varjosin ja Samuli Pohjamon yhteinen tarina alkoi Lahden vuoden 2019 Kuninkuusraveista. Siellä järjestettiin jokavuotinen suomenhevosvarsojen huutokauppa. Pohjamon kumppani Kristiina Ertola – Suomen arvostetuimpia urheiluhevosiin keskittyneitä eläinlääkäreitä – ilmoitti pyörähtävänsä tallialueella vähän varsoja katselemassa.”Kysyin, että et kai hevosta mene ostamaan, niin vastaus oli, että ei ei, hän vain käväisee.”Käväisy kesti odotettua kauemmin ja kun Ertola palasi, oli hän huutanut Varjosin 3250 euron hinnalla. Näin syntyi Pohjamon ja Ertolan Big Dream Team..”No kun Bella kehui ja kauppasi sitä, ja kun häntä vähän itkettikin, että mihin se varsa nyt menee”, oli Pohjamon mukaan Ertolan selvitys tapahtumien kulusta.Bella tarkoittaa Varjosin kasvattaja Bella Varjosta, joka valmensi sen isä Erikassonin kaksinkertaiseksi ravikuninkaaksi.Varjonen myös valmensi Varjosin muun muassa viisi- ja kuusivuotiaille tarkoitetun Tammaderbyn kaksinkertaiseksi kolmoseksi, ennen kuin se siirtyi Pohjamon omaan valmennukseen.”Joka vuosi Varjosi on mennyt aina vähän eteenpäin”, Pohjamo kuvailee.Nyt ollaan kehityksessä siis siinä pisteessä, että tamman edessä on ensimmäistä kertaa valtakunnan tärkein kilpailu. Se on myös Pohjamolle ensimmäinen kerta pääsarjan osallistujana, mutta hänelle jo viidennet kotirata Äimäraution Kuninkuusravit.Vuonna 1969, 1981 ja 1994 hän oli vain yleisönä, mutta viimeisimpien, Oulun vuoden 2010 Kuninkuusravien aikaan, hän oli Äimäraution raviradan puheenjohtajana vetovastuussa tapahtuman onnistumisesta.”Se oli iso urakka. Ravit osaa varmasti jokainen kuninkuusravipaikkakunta järjestää, mutta saada se koko homma rullaamaan. Kaupunginkin kanssa piti käydä monenlaista neuvottelua.”.Nyt oman hevosen osallistuminen Kuninkuusraveihin on henkisesti hänelle yhtä iso juttu, ellei isompikin kuin ravien järjestäminen.”Ei mikään tilanne jännitä niin kuin oman hevosen juoksu. Sitä ajattelee, että mitä siinä nyt on, hevonen juoksee ja se pärjää tai on pärjäämättä, mutta kyllä se vaan jännittää. Paljon.”Hän toivoo Äimärautiolle sankoin joukoin hevosten puolesta jännittäjiä.”Kuninkuusravit ovat iso ja tärkeä tapahtuma. Ravitapahtumanakin tärkeä, mutta siinä on myös ison kesäjuhlan meininkiä. Sinne tulee heitäkin, jotka eivät ole niin aktiivisia raveissa kävijöitä.”Pohjamo muistuttaa, että kaiken juhla- ja markkinahumun keskellä hevoset ovat kuitenkin se tärkein asia.”Ne antavat raveille elämän ja niiden ympärillä kaikki tapahtuu.”Kuninkuusraveista puhuttaessa hevonen voidaan tarkentaa vielä muotoon suomenhevonen.”Sillä on upea historia. Suomenhevonen on meidät pelastanut. Niin sodassa kuin sodan jälkeen, kun se kiskoi jälleenrakentamiseen ja sotakorvauksiin tukit metsästä. Se on suomalainen, monikäyttöinen ja inhimillinen otus.”.Näistä asetelmista kuningatarkisaanSuven Sametti puolustaa viimevuotista voittoaan, mutta vastus kovenee entisestään. Kolmen kärki on niin tasainen, että suosikin nimeäminen on makuasia.SuosikkiSuven Sametti oli kahden matkan jälkeen vuosi sitten Killerillä 0,8 sekuntia Lumi-Oosaa jäljessä, mutta voitti tämän epäonnistuttua päätösmatkalla lopulta täysin ylivoimaisesti. Viimeistelystartissa Mikkelissä tuli tänä vuonna laukka keulasta loppusuoran alussa, mutta muuten kausi on ollut mainio. Kolme kuningatarseppelettä ja kova rutiini kisasta antavat mahdollisuuden ottaa ensimmäiset matkat varman päälle ja luottaa päätösmatkaan.HaastajatMestariohjastaja Santtu Raitala on osoittanut Jockas Ritan kanssa taitavansa myös valmennuksen. 24 voittoa 25 startista on käsittämättömän hieno statistiikka, ja kaiken lisäksi ainoa tappiokin johtui varusterikosta. Nordic Queenissä kukistuivat Suven Sametti ja Lumi-Oosa eikä kolmen kilometrin matkakaan ole Vermon viime startin perusteella ongelma, joten ainoa pieni kysymysmerkki on, miten ensikertalainen jaksaa kolme kovaa lähtöä reilussa vuorokaudessa.Lumi-Oosa voitti kaksi vuotta sitten Kouvolassa ja aloitti kisan kahdella voitolla, mutta päätösmatkalla kaikki mahdollinen meni pieleen. Kuluva kausi alkoi hieman takkuisesti, mutta St Michel Tammatähti osoitti huippuvireen löytyneen. Johtaneen Suven Sametin rinnalla juossut tamma lannisti tämän laukalle ja olisi todennäköisesti voittanut muutenkin. Kisakonsepti ei ole ongelma, vaikka onkin enemmän nopean kuin vahvan hevosen maineessa.YllättäjätAnnan paikkasi viime vuoden kolmella kilometrillä alkulaukkansa hienosti ja nousi kokonaiskilvan kakkoseksi. Samalla se osoitti, että sen ominaisuudet sopivat mainiosti kahden päivän ja kolmen matkan kisaan. Vuoden vanhempana ja mainio alkukausi alla Annan on yllätysvalmis..Brenna on tehnyt tänä vuonna läpimurron avoimelle tammahuipulle. Väkivahva jyrä ei väsy yksittäisissä lähdöissä millään, mutta pieni kysymysmerkki tietysti on, miten kilpailun formaatti ja kahden päivän urakka kaukana kotoa Orimattilasta sopivat. Jos sopivat, mikään ei yllätä..Varjosi on Brennan tavoin kisan ensikertalaisia. Kohti Kuninkuusraveja -pisteiden eteen se joutui tekemään lukuisia pitkiä kilpailumatkoja Etelä-Suomeen, mutta vire on säilynyt silti hienona läpi kauden. Nyt Varjosilla on vihdoin kotikenttäetu, ja monesta kilpasiskostaan poiketen se saa kilpailla viikonlopun kotitallista käsin.

Suuren unelman äärellä – Varjosi osallistuu kuningatarkisaan ensimmäistä kertaa

Aiheeseen liittyvää