Hevoset tarkoittavat Antero Liitiälle sydämen kutsumusta – "Meille ne ei ole bisnestä"

Syyskuussa 1991 Vermossa juhlitaan Pohjoismaiden yllätysmestarina Temeä. Taakse jää kovia nimiä, kuten K.K. Kössi, Alm Svarten, Verner ja laukannut suosikki Patrik.Vielä kovempi yllätys nuorelle ravitoimittajan versolle tulee seuraavalla viikolla. Bussi hakee lauantaina koko Hippoksen ja Hevosurheilun väen Espoosta Temen kotitilalle Kuruun, missä omistaja-valmentaja Antero Liitiä järjestää isot PM-juhlat.”Soitin yhdelle kaverille joka ajoi Länsilinjojen bussia että onnistuisiko tällainen nouto ja palautus yöllä takaisin. Pikku hässäkkä siinä tuli järjestää kaikki viikossa, mutta hyvät juhlat niistä tuli: hyvät ruoat, riittävästi juomaa ja vanhan ajan tanssitkin”, Antero muistelee.Juhlittu on sen jälkeenkin, mutta nuorelle ravitoimittajalle kokemus oli ikimuistoinen. Ja ilmeisesti monelle muullekin.”Vielä niitä juhlia Vermon tytötkin muisti, kun joku vuosi sitten Tallinnan Derbyssä nähtiin. Hienot muistot jäi minulle ja varmaan monelle muullekin”, Antero olettaa.Hänellä juhlan aihetta oli tuplasti.”Samana päivänä, kun Teme voitti, täytin 35 vuotta. Olen oppinut, että Maamme-laulun jälkeen karjahdetaan, ja niin tein silloin Vermossakin. Se tuli sydämen pohjasta, voiton ajanut Niemisen Markkukin sen vierestä vielä muistaa.”.PM-lähdön voittajakehään pääsy oli Antero Liitiälle kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Vielä kymmenen vuotta aikaisemmin hän ei ollut ollut hevosten kanssa missään tekemisissä.”Taimin Pertin pihasta se alkoi vuonna -83. Olin rakennusalalla, ja mentiin tekemään kaverin kanssa Marinelle uutta tallia. Siinä sitten innostuin vähän hevosiin, ja vaimoni Irma tykkäs hevosista. Samalla alettiin miettiä, että jos olis pihahevonen. Löytyi sitten Gisella Fox”, Antero aloittaa.”Kun se ostetiin, Pertti toi sen yhdessä kaverinsa Rantasen Arton kanssa meille Kuruun. Ikinä en ollut ennen hevoseen koskenut, niin kaupunkilaispoika olin ollut, mutta Irma otti hevosen vastaan ja alkoi sitä ruokkia ja hoitaa. Yhdessä sitä valjastettiin, ja mää aloin ajaa. Siitä innostus kasvoi, kun se vähän pärjäskin.”Seurauksena oli, että kun Marine alkoi tehdä varsoja, Antero osti kolme ensimmäistä. Turosta tuli Derby-voittaja ja Temestä Pohjoismaiden mestari.”Eikä Tähti-Marinakaan hullumpi hevonen ollut, voitti 19 kertaa sekin”, Antero muistuttaa.Turo kilpaili uransa Seppo Sarkolan valmennuksesta.”Pertille jäi Turosta puolet ja päätösvalta, ja Pertti oli Sepon miehiä. Ja hyvän työnhän Seppo teki”, Antero kiittää.Legendojen joukkoon Turo nousi vasta siitosurallaan. Se jätti 1248 jälkeläistä, jotka juoksivat yhteensä yli 17 miljoonaa euroa.Siitä menestyksestä Antero ei päässyt pitkään omistajan roolissa nauttimaan, sillä kilpauran loppuvaiheissa hän myi osuutensa Turosta Arto Rantaselle ja tämän isälle Arvolle.”Moni on kysynyt, että ootko katunut. En oo katunut päivääkään. Turo meni rehellisille ja reiluille miehille”, Antero perustelee.”Arto on edelleen mun parhaita kavereita, soittaa joka startin jälkeen. Ja minä leuhkasti heti, jos on hevonen voittanut.”.Nyt mä oon vanha ukko, ja mulla on nuoret ihmiset apukäsinä. Silloin kun mä olin nuori, mulla oli vanhat äijät apukäsinä, ja paljon apua tuli sieltä.Antero Liitiä.Temestä Antero leuhki jo ennen kuin ura oli alkanut.”Kun mä Temen ostin, niin kun mä oon vähän tällanen itserakas ja kovempi puhuun, niin mä sanoin Pertille, että tällä mennään sitten Kuninkuusraveihin. Pertti sano mulle, että suuhus sattuu, kun tollasia puhut. Mutta tuli se mulle Jyväskylän Kuninkuusraveissa -91 sanoon, että olit sanas mittanen mies”, Antero muistelee.Porukkaan lähtivät Petri Karjalainen ja Heikki Rask, ja syntyi Hainari-Talli. Seppo Sarkola oli opettanut Temen, ja häneltä se lähti Anterolle Kuruun treeniin.”Kyllähän mulla siinä hyviä apukäsiä oli. Mulla on aina ollut hyvät apukädet, muitakin kuin selkään taputtelijoita. Niitäkin löytyy, mutta ne katoaa aina kun alkaa paskahommat”, Antero naurahtaa.”Nyt mä oon vanha ukko, ja mulla on nuoret ihmiset apukäsinä. Mulla on tosi hyvä taustatiimi: Harri, naapurin isäntä Heikki, Sini ja Teemu, Jarkko ja Kari ja Jukka, jotka tosi paljon auttaa mua. Ne on nuorempia ja ketterämpiä, mutta kyllä mä vielä joka aamu talliin meen ja pistän hevoset ulos ja kaikki ajamiset tehen ite. Silloin kun mä olin nuori, mulla oli vanhat äijät apukäsinä, ja paljon apua tuli sieltä.”Se olikin alkuaikoina tarpeen.”Minä ummikkona, vähän urheilutaustaisena ihmisenä tiesin treenaamisesta jotain, mutta en hevosen. Alettiin Temeä treenaileen, vähän hevoset lisääntyi ja tuli tuntuma että tällä voidaan pärjätäkin. Kyllähän se sitten pärjäsikin ja sen näytti.”Mutkiakin matkalla Pohjoismaiden mestariksi oli.”Oli siinä tuskien taivaltakin ja jalkavaivoja, mutta niitä on joka hevosella. Tupamäen Anteroa ja Olli Kaukoa saa Temen kohdalla kiittää, kyllä ne niin paljon teki sen eteen hommia.”.Vaikka hevosmäärä Kurussa kasvoi enimmillään vieraat mukaan lukien lähes 30:een, Antero teki koko ajan myös muita töitä yrittäjänä – ensin rakennusalalla ja sitten keittiökalusteiden tuotannon parissa. Työntekijöitä firmoissa oli enimmillään 140.Sitten kävi kuten monelle yrittäjälle: tuli lama, edullisina otetut valuuttalainat kasvoivat markan arvon heikennyttyä, lainanhoitokulut karkasivat käsistä ja käyttöpääoma loppui. Anteron firma meni konkurssiin.”Pankista neuvottiin, että pyyhkäistään pöytä puhtaaksi. Niin sitten tehtiin. Samana päivänä kun firma meni konkurssiin, palkkasin sen työntekijät toiseen firmaan.”Toiminta jatkui entisellään, mutta Anteroon konkurssi jätti jälkensä.”Jatkoin keittiökalustehommaa vielä viisi vuotta, mutta sitten myin sen työntekijöille. Väsyin, kun aina törmäsi siihen, että oli konkurssi takana. Työntekijät pyörittävät firmaa menestyksellä vieläkin.”Antero itse meni vieraalle töihin ja kiersi yhdeksän vuotta maata keittiökalustetukkuja perustaen.”13 liikettä, Klaukkalasta Ouluun”, hän laskee.Vuonna 2005 oli aika palata yrittäjäksi ja perustaa Antsun Tupakeittiöt.”Mun periaate on aina ollut, että asiakasta pitää pystyä palvelemaan nopeasti. Alakaapin tekeminen kestää kolme minuuttia, ja on väärin, jos sellaisen toimitusajat on vesivahingon sattuessa viikkoja”, Antero kokee.Asiakkaat kokivat samoin. Toiminta laajeni, ja pari vuotta myöhemmin Antero hankki Lempäälästä hallin ja valmisti kalusteita siellä, kunnes myi tilat Asuntomessuille ja jäi eläkkeelle 2021..Hevosia Anterolla oli ollut jonkin verran koko ajan, mutta treenaamisen kanssa oli välillä niin ja näin.”Sitä en kerennyt tekemään. Se oli sellaista hevosten taputteluaikaa”, hän kuvailee.Välillä hän tosin palasi joksikin aikaa hevoshommiinkin menestyen Forssasta käsin muun muassa Turon Lopilla ja Temen Lopilla. Eläkkeellä hevosiin on aikaa paneutua enemmän.”Ostettiin tämä Irman kotipaikka, kun Irman isä kuoli. Rakennettiin sellainen neljän hevosen talli, että kaksistaan pärjätään. Se valmistui 2023”, Antero kertoo.”Mä herään joka aamu kuudelta, ruokin hevoset ja laitan ne pihalle. Irma laittaa sillä aikaa puuron.”Valmennuspaikoissakaan ei ole toivomisen varaa.”Paikat on loistavat valmentaa hevosia, mitä nyt silloin tällöin vähän karhut pyörii jaloissa. Ollaan ihan mettän keskellä, 2 kilometriä lähimpään naapuriin ja 10 kilometriä toiseen suuntaan. Mettätiet on tietysti kivisiä, mutta niitä riittää. Lenkit on vähintään 2-tuntisia, usein 2,5 tai 3,5:kin.”.Antero Liitiän hevosetFather’s Pride, 8: 14 2–1–0, 3 770 e, 16,1akeMansikka, 8: 10 1–2–2, 2770 euroa, 32,5keNevan Keisari, 7: 15 2 –1–1, 3680 euroa, 31,3akePiian Helmi, 4: 0 0–0–0.Tuloksetkin puhuvat puolestaan. Reilun kuukauden sisään kaikki kolme starttihevosta ovat voittaneet.”Nevan Keisarilla oli nuorena kaviopaise, joka jätti jälkensä. Ikäluokat meni, mutta iltaravit tuli, ja jos ravia saadaan vielä ripaus paremmaksi, se riittää niissä pitkään”, Antero uskoo.”Father’s Pridelle kävi varsana niin paha tapaturma, että olisin jo lopettanut sen, mutta Irma ja tyttäret Piia ja Sari lupasivat, että he hoitaa sen kuntoon. Nyt se palkitsi sen työn jo yhdellä Teivon voitolla.”Toinen voitto tuli lauantaina Kokemäeltä. Sarin kasvattama Mansikka puolestaan voitti viime viikon maanantaina Forssassa.”Torvisen Jukka kehui kovasti hevosta ja sen päätä. Ja hyvältä 4-vuotias Piian Helmikin tuntuu. Se on Piian kasvatti.”Työ hevosten kanssa on mielekästä, kun menestys palkitsee, mutta Antero Liitiälle menestys ei ole pääasia.”Kaikille raha on tietysti tärkeää, mutta meille hevoset ei ole bisnestä. Me tehdään tätä sydämellä”, Antero painottaa.”Joku sanoi mulle, että et saa enää hyvää hevosta. Temeä ei varmaan mikään ohitakaan, mutta mulle on ihan sama, vaikka hevonen on kyntöruuna, jos se vaan on mieleen.”

Hevoset tarkoittavat Antero Liitiälle sydämen kutsumusta – "Meille ne ei ole bisnestä"

Aiheeseen liittyvää

Hevosurheilussa Nordic Kingin kaksi prota ja hevosten kärryille palannut Antero Liitiä

Kuukauden henkilö Jukka Saastamoinen – Hevoset pitäneet ihmisenä

Juha ja Sari Rontu elävät unelmaansa – "Miten ihana toi oman pihan kuntosali on, saa olla ulkona ja kärrätä paskaa"

Mira Lehto 50 vuotta – "Kun hevoset vei, ne vei kyllä sitten ihan kokonaan"