Tapio Hoikka on ainoa laatuaan – "Kuuluu luonteeseen, että mennään korkealta ja kovaa"

Ei välttämättä ihan heti voisi arvata, että Kuukauden henkilönä kaksi viikkoa sitten Hevosurheilun sivuilla (HU 20.8.) esitelty Elina Leinonen on ohjastanut urallaan reilusti vähemmän startteja kuin Rovaniemeltä maailmalle ponnistanut Tapio ”Tappi” Hoikka. Tai sitä, että Hoikalla on kauden aikana ajettuna 84 starttia, ja hän on ohjastanut niissä peräti 34 totosijaa.Ravivalmentaja ja lainaohjastaja Hoikka ei suinkaan ole. Hänellä on elämänkumppaninsa Susanna Lipposen kanssa muutamia projektihevosia valmennuksessa, mutta leipätyökseen Hoikka toimii asiantuntiroolissa raviurheilun mediakasvona. Ennen kaikkea hän on asialleen omistautunut intohimoinen ihminen, jolle joutenolo on myrkkyä, ja joka nauttii siitä, että pääsee haastamaan itseään.”En tee mitään sen kun vain. Kuuluu luonteeseen, että mennään korkealta ja kovaa. Ohjastushommassakin on tietty tavoite, mutta kaikkia raveja kiertäväksi lainaohjastajaksi en ole ryhtymässä”, Hoikka nauraa.Hoikka on saavuttanut elämässään monta sellaista tavoitetta, joihin varsinkaan ulkopuoliset eivät ole uskoneet. Tappi itse on uskonut, mutta kyse ei ole yltiöpäisestä itseluottamuksesta, vaan siitä, että hän haluaa antaa kaikkensa unelmien eteen, eikä pelkää kompurointeja matkan varrella.”Mielenkiintoni ajamiseen on herättänyt huomiota ja ihmetystä. Olen ihminen, jonka pitää jostain saada elämässä kiksit. Se motivoi mennä eteenpäin ja tuo samalla hyviä fiiliksiä. Raviurheilun parissa haaveena on päästä mukaan kuninkuus- tai kuningatarkilpailuun. Sitä unelmaa kohti mennään pilke silmäkulmassa, mutta tosissaan”, Hoikka kertoo..Työelämässä Hoikka asetti nuorena miehenä tavoitteekseen päästä tekemään eri televisiotuotannoissa töitä raviurheilun parissa. Sen haaveen kohdalla hän on päässyt jo hyvän aikaa sitten laittamaan rastin seinään.”Olen älyttömän kiitollinen siitä. Takana on 15 vuotta asiantuntijaroolissa eri televisiotuotannoissa. Sen matkan aikana olen päässyt kiertämään kahdeksat Kuninkuusravit. Ja siihen päälle monet muutkin isot ravitapahtumat. Sitä työtä haluan tehdä edelleen, mutta samalla etsiä uusia asioita elämässä, jotka tuovat sykettä”, Hoikka painottaa.Tappi on ainoa laatuaan. Työelämänsä hän aloitti jo ennen täysi-ikäistymistään siskonsa pyörittämällä kuntosalilla Rovaniemellä. Salilla kävivät treenaamassa niin opettajat, lääkärit kuin armeijan väki. Hoikka ei arastellut jutella itseään selvästi vanhempien tai erilaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Välittömyys, kiinnostus asioista ja hyväsydämisyys paistoi jo silloin läpi rennosta Lapin miehestä.Vahvempi kiinnostus hevosiin, raveihin ja tallielämään juontaa juurensa Jouni Kariniemen ja Kaarlo ”Kassu” Palojärven opista Mäntyvaaran ratatalleilta.”Olen aina tykännyt tosi paljon eläimistä, ja hevoset tekivät heti suuren vaikutuksen. Iso kiitos Jounille ja Kassulle, että ottivat mukaan oppimaan tallille ja pääsemään tähän lajiin sisälle. Se oli hienoa aikaa”, Hoikka muistelee.Raveista kiinnostuneen nuorukaisen into lajin pariin oli kova, ja Hoikka oli heti vuosituhannen vaihteen jälkeen lajille oiva pr-kasvo. Rovaniemen keskustassa oli 2000-luvun alkupuolella tuhansia ihmisiä paikan päällä kaupunginjohtajaa myöden, kun Hoikka laski Velpurin Vasalla poroa vastaan kilpaa Rovaniemen ytimessä Koskikadulla kohti silloista Sampo-aukiota..En ole koskaan pelännyt epäonnistumista, ja se on antanut mahdollisuuden saavuttaa asioita ja onnistua.Tapio Hoikka.Nykypäivänä moinen tempaus tuskin olisi turvallisuussyistä edes mahdollista, sillä meno aidan takaa katsottuna oli kuin suoraan elokuvasta. ”Oltiin ihan pelottomia”, Hoikka nauraa. ”Jonkun idean kun keksi, niin sen väkisin teki. Nykypäivänä toivoisin, että nuorissa olisi enemmän samanlaista rohkeutta tehdä asioita. Vallalla on kuitenkin epäonnistumisen pelko ja erityisesti se, miten rajusti siihen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa isketään. Ymmärrän hyvin, miksi nuori ihminen ei uskalla edes yrittää. Itse en ole koskaan pelännyt epäonnistumista, ja se on antanut mahdollisuuden saavuttaa asioita ja onnistua.”Seuraava hyvä esimerkki rohkeudesta oli hetki, kun hän näki Rovaniemen etäpelipiste Eeron Kahviossa Tototv:stä Vieskerin ja Kaarlo Ahokkaan kulkevan voitosta voittoon. Hoikka päätti, että hän lähtee Ahokkaalle töihin ja opiskelemaan raviurheilua.Sen hän myös teki, ja hänestä tuli jo edesmenneen Kaarlo Ahokkaan hyvä ystävä.”Olin pari päivää ollut Ahokkaan luona, niin Kalle soitti Pekka Vehviläiselle ja sanoi, että nyt tänne on tullut pikkuisen hullu Lapin mies, se ei pelkää mitään. Olisipa Kalle vielä hengissä, hän opetti niin paljon valmentamisesta ja muutenkin ihan kaikesta. Erityisen lämmin side hevosista tuli Suikun Ralliin, jonka kanssa sain touhuta. Suikkulaiset ovat muutenkin olleet lähellä sydäntä, ja Suikun Ralli on opettanut yksittäisistä hevosista kaikista eniten”, Hoikka kiittelee..Vuodet ovat vierineet ja koulineet Lapin miestä, joka on löytänyt kodin puolisonsa Susanna Lipposen luota Siilinjärveltä. Tuorein vahvistus Fotoni on keväällinen orivarsa Välähdyksestä, jolla Hoikka haaveilee ajavansa vajaan 10 vuoden päästä kuninkuudesta.Viisivuotias ruuna Nevan Kupsahti on toinen mielenkiintoinen projekti. Siinä ovat mukana kanadalainen huippuvalmentaja Luc Blais puolisonsa Liisa Vatasen kanssa, Vuoden hevosenhoitajaksi viime vuonna valittu Sonja Booth, ja Åke Svanstedtin tallin kirjanpitäjä Alisa Horner.Valmentajana Hoikka nauttii siitä, että saa tehdä asioita omalla tavallaan ilman kiirettä. Samalla vilkas mieli saa hetkeksi paikan rauhoittua, kun voi keskittyä vain hevoseen ja sen seuraavaan askeleeseen. Multitaskaaja ja ravirakastaja tarvitsee välillä rauhoittumista, jotta jaksaa reissaamista ja sosiaalista elämää.”Moni ei varmaan usko, mutta olen tietyllä tavalla erakkoluonne. Tekemistä pitää kuitenkin olla. Sen vuoksi meillä on kaksi koiraakin, ja niiden kanssa pääsee milloin tahansa luontoon vaikka lenkille”, Hoikka kertoo.Kun päästään kilvanajoon, Hoikasta kuoriutuu ohjastaja, joka haluaisi voittaa jokaisen lähdön. Hän on prosessoinut omaa tekemistään paljon, ja alkuaikojen ylilyönnit on karsittu pääosin pois.”Jos positiivisia puolia miettii, pääsen hevosella kovaa ja tunnen hyvin vastustajat. Olen offensiivinen ohjastaja, mikä pitää laskea plussan lisäksi myös miinuspuolelle. Kiivasluontoinen sähikäinen, ja sitä kautta välillä turhankin kuumaverinen. Olen tehnyt asian kanssa töitä radalla ja muutenkin elämässä. Suunta kehityksessä on oikea”, Hoikka pohtii.Yksi hämmentävä yksityiskohta on se, että pelaajat ovat kahden viime vuoden aikana viidesti luottaneet Tapio Hoikan ohjastaman hevosen voittajapelissä alle 2-kertoimiseksi suursuosikiksi. Se, että Hoikka luotetaan alle kahden kertoimeen saattaa jo sinällään yllättää monet.Varmasti samoja ihmisiä hämmästyttää vielä enemmän, että hän on ampunut rankkarit sisään voittamalla kaikki nuo viisi lähtöä.”Oho, yllätti myös minut”, Hoikka nauraa. ”Onko ne sitten olleet niitä saletteja nutsipaikkoja. Pelaajat ovat varmaan tunnistaneet, että vaikka ajaisin koko matkan puolireipasta eteenpäin, niin hevonen kestää maaliin saakka. Ajan useimmiten taktiikalla, joka ei jätä mitään sattuman varaan. Jos hevonen vain on riittävän kilpailukykyinen”, Hoikka jatkaa..Osa ajamisen viehätystä ovat uudet kokemukset. Hoikka on ajanut kilpaa raviurheilun mahtimaissa Ranskassa ja Amerikassa, ja pienemmissä ympyröissä kahdella eri pikkuradalla Mallorcalla.”Se liittyy juuri haluun kehittyä, nähdä uutta ja kohdata erilaisia ihmisiä. Kiksien hakemista. Olen pyrkinyt alusta saakka olemaan kansainvälinen, ja paljon tuleekin oltua amerikkalaisten kanssa yhteyksissä. Aktiivisuuden myötä ideoita tekemiseen tulee aina lisää, ja motivaatio pysyy korkealla.”Kansainvälisyys on myös näkynyt. Hoikka on tuonut Arctic Horse Raceen maailmantähdet Tim Tetrickin, Joseph Verbeeckin ja Örjan Kihlströmin. Ruotsin Vuoden valmentajaksi neljästi valittu Daniel Redén puolestaan ihastui siinä määrin kahdella Arctic Horse Race -reissullaan Lappiin, että Suomi-rakkaus on poikinut muutakin yhteistyötä hevosrintamalla.Hoikalle lajin sosiaalisuus on kaikki kaikessa, koska laji-ihmiset ovat hyvin samanhenkisiä.”Raviurheilun kautta olen päässyt tutustumaan Suomessa niin valtavan hienoihin ihmisiin, että tulee tunteet pintaan”, Hoikka kiittää.Tapio Hoikka jakaa tulevaisuudessakin mielipiteitä niin raviurheilijana kuin mediapersoonana, kuten jokainen, joka julkisesti jakaa mielipiteitään.Pelkkää kuraa ei palaute sentään ole ollut. Tim Tetrick oli yhtä äimistynyt Tapista, kuin mitä oli Kaarlo Ahokas aikoinaan. Tetrickin vierailusta Suomeen tulee joulukuussa kuluneeksi kuusi vuotta. Tetrick latasi Tapista lähdön hetkellä suorat sanat.”Jos jokaisella kilparadalla olisi yksi henkilö, joka rakastaisi ja arvostaisi raviurheilua kuten Tappi, niin tämä olisi maailman rakastetuin laji”, Tetrick kommentoi.Tähän tuskin Tapillakaan on lisättävää..Tapio HoikkaSyntynyt 27.8.1979 RovaniemelläOhjastajana 686 starttia totosijoin 51-70-61, 116 618 euroaOmissa nimissä menestynein valmennettava Juise Julius, joka voitti neljästi peräkkäinTallin hevoset: Nevan Kupsahti, omistajatalli Team Dreamers, johon kuuluvat Tapio Hoikan ja Susanna Lipposen lisäksi Alisa Horner, Sonja Booth, Luc Blais ja Liisa Vatanen.Seven Crown Vice, omistajatalli Talli Firman Piikkiin. Hoikan ja Lipposen lisäksi mukana kimpassa Jukka Pietikäinen. Meri Alaklaavun valmentama Bruce Wayne, jonka kanssa tehdään töitä porukalla. Hoikka ajaa reippaammat harjoitukset.Minna Jauhiaisen kasvattama Fotoni (Välähdys – Uusi-Tuikku) on syntynyt 22. heinäkuuta, ja sen kanssa on jo aloitettu haaveilemaan kuninkuudesta..Tapin valmennuksen punainen lankaJokainen tekee ravihevosen valmennusta tavallaan. Tapio Hoikka avaa omia näkemyksiään yhteistyöstä ja yhteydestä hevosen kanssa.Hoikka muistuttaa heti alkuun, että ravihevosten tavoitteena on kilpaileminen. Hevosen hyvinvoinnin nostaminen prioriteettilistan kärkeen on silloin kaikkien etu.”Ravipäivä on juhlapäivä, hevoselle ja valmentajalle”, Hoikka avaa. ”Kilpailuihin ei lähdetä kokeilemaan tai testailemaan virettä, vaan hevonen on valmennettu kotona mahdollisimman hyväksi. Ravipäivästä pyritään tekemään hevoselle mieluinen päivä. Haluan tehdä huolelliset viimeistelyt, ettei hevonen joudu itse startissa liian koville. Sijoitus voi kaikesta huolimatta jäädä vaisuksi, sillä taso on kova.”.Valmennuksessa ei saa hätäillä, vaan sille pitää varata aikaa.Tapio Hoikka.Jotta juhlapäivästä tulee mahdollisimman usein onnistunut, pitää peruuttaa hevosen elämässä taaksepäin.”Varsana opetusvaiheessa säännöllisyys on tärkeä juttu. Puolitoistavuotiaalla lämminverisellä käyn viisi-kuusi lyhyttä lenkkiä viikossa. Suomenhevosella riittää kolme-neljä, jotta fyysinen ja henkinen kehitys pysyy tasapainossa. Valmennuksessa ei saa hätäillä, vaan sille pitää varata aikaa.””Ranskan-reissuilla pääsin näkemään, miten kokeneet hevosmiehet saattoivat pyöriä tunninkin varsalla talliympäristössä. Silminnähden nuoretkin hevoset vapautuivat, ja oppivat toimimaan ravirataympäristössä. Samanlaista rentoa tutustumista kisapaikkaan pyrin tekemään itsekin, ja samalla ulkoiset ärsykkeet, kuten traktorit, tulevat tutuksi”, Hoikka jatkaa.Vanhempien hevosten valmennuksessa Hoikka luottaa yli 20 vuotta sitten hyväksi todettuun menetelmään, joka on nyt kaikkien huulilla.”Ahokkaan Kallella oli vanha junaradan pohja, johon oli tehty pehmytsuora. Se on nykyään jokaisella vähän erilainen, mutta toimiessaan pehmeällä ajaminen nostaa vanhemman kilpahevosen tasoa selkeästi. Sen lisäksi käyn radalla hiitillä. Suomenhevoset saattavat saada putkirekikuurin välissä, ja niillä ratsastetaan meillä paljon mäkeen. Luotan kuitenkin pehmeän valmennusalustan tuovan hyvän pohjan treenaamiselle”, Hoikka päättää.

Tapio Hoikka on ainoa laatuaan – "Kuuluu luonteeseen, että mennään korkealta ja kovaa"

Aiheeseen liittyvää