Raviurheiluun hurahtanut espoolainen urheiluvaikuttaja seuraa tarkasti lajin nykytilaa ja pohtii elinvoimaa: "Muutoksia on varmasti edessä, ja hyvä niin"

Kun kaveri saa houkuteltua hevosten pariin, siinä voi käydä äkkiä niin, että huomaatkin olevasi lähestymässä harrastuksen syvää päätyä – ellet ole siellä jo.Vähän näin kävi Henri Artevalle kymmenisen vuotta sitten, kun perhetuttu Mika Sohlberg esitteli miehelle hevosharrastustaan..Kuka?Henri ”Hexi” ArtevaVeikkausliigajoukkue FC Hongan manageriOsaomistaa useita kilpailevia ravihevosia, muun muassa 50 prosenttia BWT GazeaustaKasvattaa lämminverisiä ravihevosia yhdessä Hagalund Trottersin kanssa. Espoolainen Arteva, Hexinä parhaiten tunnettu, osti Sohlbergin Lohtajan ravitallilta osuuden BWT Hellion -nimisestä hevosesta, ja siitä lähtien hänellä on ollut enemmän tai vähemmän yhteisomistuksessa siitostammoja ja kilpahevosia.Pikaisella laskutoimituksella Arteva päätyy siihen, että juuri nyt hänellä on puolikas kuudesta siitostammasta Hagalund Trottersin kanssa ja osuus viidestä kilpailevasta hevosesta. Tero Lehterän kanssa Arteva omistaa 2-vuotiaan Andragathoksen, joka on Ruotsissa Jerry Riordanilla.Suurimpana tähtenä Artevan osaomistamissa hevosissa tuikkii viime vuoden Derbyn karsintavoittaja BWT Gazeau, joka otti kuun alun Suur-Hollola-viikonloppuna voiton lauantain pronssidivisioonafinaalissa ja oli sunnuntaina kolmas Viisivuotistähdessä.”Minulla on Gazeausta 50 prosenttia ja sitten siinä on kymmenkunta pienosakasta, joilla on eri kokoisia osuuksia. Kerrassaan mukava kimppa”, Arteva toteaa..Kimppaomistus parasta, mitä laji tarvitseeSuurin osa Artevan omistamista hevosista on Ruotsin rekisterissä. Siitostammat asuvat Virossa Viljandissa, jossa varsoja syntyy tänä vuonna muutama.”Olen aina tykännyt katsoa sukuja ja miettiä, millainen ori sopii millekin. On myös hieno seurata varsojen kasvua ja kehittymistä. Raviurheilu on kaikin puolin kiinnostava kokonaisuus, ei ole yhtä syytä, miksi olen näin innostunut. Hevosen omistaminen suoraan tai kimpan kautta on parasta toimintaa, mitä laji nyt tarvitsee.”.”Suurimmat kiksit saan siitä, kun oma hevonen tai kasvatti juoksee.”. Arteva toteaa, että hevoset kiinnostavat häntä enemmän kuin pelaaminen, mutta mitä enemmän hän on lajiin perehtynyt, sitä enemmän hänen tulee mietittyä myös pelaamista. Pääasiassa kuitenkin sitä kautta, miten hevoset pärjäävät ja miten joku suosittu isäori onnistuu periyttämään lahjojaan jälkeläisille.”Suurimmat kiksit saan siitä, kun oma hevonen tai kasvatti juoksee.”Arteva katselee mielissään BWT Gazeaun kehittymistä. Hevonen on vasta 5-vuotias, eikä sitä ole vielä liikaa prässätty. Viime vuoteen se oli Ruotsissa, mutta meni siellä Artevan mukaan jostain syystä niin jumiin, ettei se oikein kulkenut mihinkään.Jumit avautuivat, kun se tuli Suomeen Hannu-Pekka Korvelle. ”Hannu-Pekalla oli tilaa ja hän tiesi suvun, emä oli Korven tallilla aikanaan. Hän sanoi, että voi katsoa, ja nopeasti hevonen lähti avautumaan. Derbykarsinnassa pärjääminen oli yllätys, mutta sen jälkeen hevonen on vain parantanut. Sitä kilpailutetaan fiksusti, eikä sitä ole viritelty. Tehdään pohjia.”Suur-Hollola-raveissa Gazeau juoksi kahtena peräkkäisenä päivänä. Tarkoitus oli katsoa, miten hevonen ottaa peräkkäiset startit. Jos se vaikka olisi viivalla ensi vuoden pääkilpailussa.Loppukaudelle Gazeaulla ei ole vielä omistajansa mukaan suunnitelmia, koska sarjoja on heikonlaisesti. ”Just laitoin Haanniemelle (Hippoksen raviurheilujohtaja Jari Haanniemi) Twitterissä, että mikä on, kun tällaiselle hopeadivarilaiselle ei ole lähtöjä. Sain Jarilta asiallisen vastauksen, ja kalenteriin tehtäneen tulevaisuudessa parannuksia”, Arteva kuittaa.Pääset lukemaan twiitin alta.. Arteva toteaa kuitenkin heti perään, että hän ei puutu kilpailuttamiseen, se on Korven asia. ”Me kannustamme ja kustannamme. Jos hevonen pysyy terveenä ja kehittyy, siinä on kaikki huippuhevosen ainekset, todellakin.”.Manageri hoitaa kentän ulkopuoliset asiat Arteva on hevosurheilun lisäksi tiiviisti mukana joukkueurheilussa. Hän työskentelee jalkapalloseura FC Hongan huippujalkapalloyksikön Esport Hongan managerina, eli käytännössä vastaa Veikkausliigassa pelaavan FC Hongan edustusjoukkueessakin kaikesta, mikä tapahtuu pelikentän ulkopuolella ja liittyy urheiluun.Artevan vastuulla on siis muiden muassa joukkueen rakentaminen, pelaajahankinnat ja pelaajapolut junioripuolella. Kaikki tapahtuu yhdessä taustatiimin, eli urheilutoimenjohtaja Petri Vuorisen ja päävalmentaja Vesa Vasaran kanssa. Mies on ollut myös takavuosina salibandyssa maajoukkueen taustavoimissa sekä joukkueenjohtajana seurajoukkue Espoon Oilersissa. Jääkiekossakin hän vaikutti vähän aikaa..Raviväen pitää olla äänessä oikeaan aikaanPoliitiikan puolella Arteva on ollut Espoon kaupunginvaltuustossa ja toiminut liikuntalautakunnan puheenjohtajana. Hän näkee siis raviurheilun tilanteen osittain sisältä, mutta osaa katsoa lajia myös ulkopuolisin silmin. Mitä Arteva ajattelee raviurheilun nykytilasta ja tulevaisuudesta?”Aika murroksessa ollaan, ja raviurheilu on osaltaan mukana rajussa kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta. Ulkopuolisin silmin tuntuu hieman siltä, että raviurheilu on hallinnoltaan ja hallintorakenteeltaan konservatiivinen ja vähän sekava. Muutoksia on varmasti edessä, ja hyvä niin.”Arteva ei usko, että lajilla on suurta hätää, kunhan raviväki ymmärtää, että ne opit, joita joskus vuonna ”miekka ja kilpi” käytettiin, eivät enää tuota tulosta.Vermon roolin Suomen pääratana Arteva säilyttäisi. ”Suomalaisesta raviurheilusta ei tule mitään, jos täällä ei ole selvää päärataa. Kun päärata voi hyvin, se hyödyttää koko raviurheilua ja sitä kautta myös muita ratoja.”Vermon tilanne on haasteellinen. Arteva näkee ongelmaksi maan omistuksesta ja tulevasta, nimenomaan maankäyttöön liittyvästä, kaavoituksen suunnitteluprosessista johtuvat pätkävuokrasopimukset, jotka osaltaan estävät raviradan investointimahdollisuuksia..”Niin kauan, kun ei ole pidempiaikaista suunnitelmaa ja sitä mahdollistavaa kaavaa ja maanomistusta tai -hallintaa, ei voi tehdä kunnon investointeja suuntaan tai toiseen.”. Arteva uskoo, että raviradoille on löydyttävä oheistoimintaa, jotta ne pysyvät elossa.”Ratojen täytyy uudistua. Onhan Solvallakin uudistunut, ja nyt siellä on jos jonkinlaista kissanristiäistä. Vermonkin pitää olla tapahtuma-areena, ei pelkkä keskiviikkoravien ja muutamien isompien viikonloppuravien pitopaikka.”Artevaa ei kiinnosta ravipolitiikka sen enempää, mutta hän on luvannut katsoa hieman Vermon alueen kaavan perään, jos pyydetään, koska Espoon liikunnan ja urheilun kaavahankkeet ovat hänelle tuttuja.”Vermon ja Espoon suhde on hyvä, ja Helsingin ja Vermon suhde vähintäänkin ok. Ensi syksy on kriittinen, kun alkaa selvitä, millainen Espoon yleiskaavasta 2060 on muotoutumassa. Siihen suoraan liittyvä Uudenmaan maakuntakaava 2050 on jo osittain käyttöönotettu ja se ohjaa aika vahvasti yleiskaavan suunnittelua”, Arteva taustoittaa.”Silloin, kun on oikea hetki, pitää osata sanoa ääneen, että me olemme täällä ja täällä me aiomme pysyä, ja kertoa, millaista tämä touhu on ja miten me ajatellaan mennä seuraavat 20–30 vuotta eteenpäin. Espoon päättäjät ja virkamiehet pitää vakuuttaa.”Arteva on vahvasti sitä mieltä, että Vermo on valtakunnallisesti katsottuna merkittävä urheilupaikka.”Mielestäni Vermo on selkeästi opetus- ja kulttuuriministeriön määrityksen täyttävä valtakunnallisesti merkittävä urheilupaikka. Toiminnallisesti olisi ehkä hyvä pohtia sitä, että jos Vermossa ravataan se 60 päivää vuodessa, niin mitä siellä voisi olla ne 300 muuta päivää. Sieltä voisi löytyä se radan tarvitsema elinvoima, jolla raviurheilukin saataisiin voimaan nykyistäkin paremmin.”

Raviurheiluun hurahtanut espoolainen urheiluvaikuttaja seuraa tarkasti lajin nykytilaa ja pohtii elinvoimaa: "Muutoksia on varmasti edessä, ja hyvä niin"

Aiheeseen liittyvää