Minna Mäenpää 50 vuotta: "Hevosharrastus on tosi tärkeä henkireikä, ja koitan pitää siitä tiukasti kiinni"
Marraskuun 22. päivä 50 vuotta täyttävä Minna Mäenpää ehti työskentelemään kahteen otteeseen Suomen Hippoksen oman kasvatuksen ja omistamisen johtajan työnsä ohessa Hippoksen vt. toimitusjohtajana ennen kuin siirtyi pysyvästi toimitusjohtajaksi 1.5.2022. Päätös hakea tehtävää ei ollut itsestään selvä.
”Lapset oli vielä kohtalaisen pieniä, ja tiesin, että työ tulee vaatimaan paljon aikaa. Lisäksi kasvatus ja jalostus ovat olleet minulle aina sydämen asia, ja tiesin niiden jäävän uudessa työssä vähemmälle”, Minna Mäenpää perustelee.
Kahdesta ”koeajasta” huolimatta uusi pesti on sisältänyt yllätyksiäkin.
”Siinä vaiheessa, kun ottaa kokonaisvastuun organisaation vetämisestä, tulee totta kai uusia asioita vastaan. Sitä en myöskään osannut odottaa, miten nopeasti muutosmatka kohti lisenssimarkkinaa ja alan rahoituksen radikaali muutos lähtivät etenemään.”
”Onnistumisia on ollut johtaa päätöksentekoprosessia niin, että toimiala pystyi muodostamaan yhtenäisen päätöksen muutoksesta ja samaan aikaan alan edunvalvontaa ja päättäjäsuhteita on edistetty aivan erilaisella vaihteella”, Minna Mäenpää lisää.
Uutena luottamustehtävänä hän aloitti kuluvan vuoden alusta Euroopan raviliiton UET:n toisena varapuheenjohtajana.
”Koen sen suurena luottamuslauseena sekä Suomelle että itselleni. Olemme olleet viime vuodet aktiivisia kansainvälisessä yhteistyössä viemässä eteenpäin yhteisiä sääntöjä, ja se on tosi mielenkiintoista. Kansainväliset kollegat ovat huippuporukkaa”, Mäenpää kehuu.
”Tunteja tulee aika paljon, mutta mennään asia kerrallaan. Ja eihän tätä hommaa yksin tehdä. Meillä on talon sisällä hyvä organisaatio, ja lisäksi tehdään useiden kumppaneiden kanssa yhteistyötä. Toimintakenttä on nykyään niin laaja, että ehdottomasti tarvitaan eri asiantuntijoita. Olen erittäin iloinen, että niitä on löytynyt sekä toimialan sisältä että ulkopuolelta.”
Hevosista Minna Mäenpää kiinnostui jo pikkutyttönä. Hän harrasti ratsastusta aluetasolle saakka ja hoiti ja ratsasti samalla myös ravihevosia. Viime vuosina hän on tukenut tyttärensä kilparatsastusta omilla poneilla.
”Omalle harrastamiselle jää valitettavan vähän aikaa, mutta yritän päästä auttelemaan tallilla aina kun vain mahdollista. Lisäksi omistan osuuden kahdesta ravurista. Hevosharrastus on tosi tärkeä henkireikä, ja koitan pitää siitä tiukasti kiinni.”
Vaikka toimialan tulevaisuuteen liittyy uhkakuviakin, Minna Mäenpää suhtautuu siihen luottavaisesti ja seisoo alan tekemän peliyhtiöratkaisun takana.
”Se on toimialan kannalta oikea. Täytyy muistaa, että hevosala on osa muuta yhteiskuntaa ja meihin vaikuttavat myös ulkopuoliset asiat. Hevospelaamisen ja rahoituksen osalta ratkaisevaa on yhteiskunnan taloudellinen tilanne, minkälainen rahapelimarkkina Suomeen muodostuu sekä minkälaisen markkinaosuuden hevospelaaminen ja oma yhtiömme tulee saamaan.”
”Uskon, että hevosalalla on hyvä tulevaisuus, mutta tarvitsemme tähän muutosmatkalle valtion sitoutumisen mukaan. Viime kädessä kaikki riippuu alan toimijoiden omasta sitoutumisesta ja aktiivisuudesta – ne luovat pohjan sille, miten ammattilaiset ja harrastajat pystyvät toimimaan ja mikä on alamme vetovoima”, Minna Mäenpää muistuttaa.
